Uuden junayhteyden toteutuminen pääkaupunkiseudun ja Turun välille nytkähti perjantaina eteenpäin. Valtio ja kunnat sopivat, että Länsiradan rakentamisvaiheeseen siirrytään, jos kuntien ja valtion päätöksentekoelimet hyväksyvät vielä neuvotellun sopimuksen. Kaupungin- ja kunnanvaltuustot päättävät asiasta tämän ja ensi kuun aikana.
Neuvottelut koskivat Länsirata-hankkeen ensimmäistä vaihetta, ja niitä käytiin pitkään. Sopimuksen yksityiskohdat tulevat julkiseksi vasta alkavalla viikolla.
Mistä siis oikein on kyse?
Mikä on Länsirata eli aiemmin Turun tunnin junana tunnettu hanke?
Länsirataa suunnittelee hankeyhtiö Länsirata oy. Ratayhteys kulkisi Helsingistä Espoon, Veikkolan, Vihdin, Lohjan ja Salon kautta Turkuun. Reitin on tarkoitus kulkea sellaisten asuinalueiden kautta, jotka eivät nykyisellään ole matkustajajunalla saavutettavissa, kuten Vihdin ja Lohjan.
Rata tekee mahdolliseksi myös kokonaan uusien asuinalueiden kaavoittamisen.
Lisäksi Turun ja Helsingin välillä oleva moottoritie ruuhkautuu jo nyt kaupunkien lähellä, Länsirata oy:n nettisivuilla kerrotaan.
Nykyinen Helsingin ja Turun välillä kulkeva niin sanottu rantarata jää myös käyttöön. Rantarata kulkee lähempänä merta maan lounaiskulmassa kuin Länsirata.
Millä aikataululla rata valmistuisi?
Länsiradan rakentamissuunnittelu, rakentaminen ja käyttöönotto ajoittuvat vuosille 2026–2034. Varsinaisten rakennustöiden on määrä alkaa vuoden 2027 loppupuolella.
Kuinka paljon Länsirata maksaa?
Yhteensä Länsiradan on arvioitu maksavan kolme miljardia euroa. Ensimmäisen rakentamisvaiheen hintalapuksi on arvioitu noin 1,32 miljardia euroa.
Ensimmäisessä vaiheessa toteutetaan osa radasta. Suomen valtio on sitoutunut kattamaan ensivaiheesta 400 miljoonaa euroa ja kuntaomistajat yhteensä 400 miljoonaa euroa. Lisäksi yhtiölle annetaan oikeus myöhemmässä vaiheessa hakea vierasta pääomaa enintään 520 miljoonaa euroa, jonka Suomen valtio takaisi.
Kustannusarvioon sisältyy epävarmuuksia, joihin muun muassa Väylävirasto on kiinnittänyt huomiota.
Millaisia vaikutuksia Länsiradalla on talouskasvulle?
Länsiradan mahdolliset vaikutukset Suomen bruttokansantuotteeseen ovat noin 5–6 miljardia euroa 30 vuoden aikana. Näin on arvioinut Boston Consulting Group (BCG). Pysyviä vaikutuksia ovat muun muassa säästö matka-ajoissa ja taloudellisen tehokkuuden lisääntyminen. Gaia Consulting on puolestaan laskenut, että ratahanke tuottaa työllisyyttä miltei 15 000 henkilötyövuoden edestä. Tästä koituu muun muassa verotuloja kunnille ja valtiolle.
Miten poliitikot ovat kommentoineet Länsirata-ratkaisua?
Länsirata on tunnettu turkulaiselle pääministerille Petteri Orpolle (kok.) tärkeänä hankkeena, jota hallituskumppani perussuomalaiset vastustaa. Orpo sanoi perjantaina Turun Sanomille uskovansa neuvotteluratkaisun merkitsevän, että koko Länsirata toteutuu.
On kuitenkin yhä mahdollista, että kaikki kunnanvaltuustot eivät hyväksy tuoretta sopimusta. Esimerkiksi Helsingin Sanomat uutisoi, että Länsirata ei ole läpihuutojuttu Kirkkonummella.
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne (ps.) on sanonut, ettei valtiolta ole tulossa hankkeelle lisärahaa ja että kustannusraami on erittäin tiukka.
Liikenne- ja viestintävaliokunnan puheenjohtajan, oppositiopuolue keskustan kansanedustajan Jouni Ovaskan mukaan radan edistäminen on nykyisessä taloustilanteessa vastuutonta, kun riski lisäkustannuksista on hyvin suuri.