Robottileikkurit ovat korvaamassa perinteiset bensakoneet, ja automatisoituminen muuttaa koko kentänhoidon arkea. Suomi kulkee kehityksen eturintamassa.
Vuonna 2030 valtaosalla Suomen golfkentistä väylien, viheriöiden ja raffien leikkaaminen hoidetaan automatisoidusti ja sähköisesti. Koneet osaavat jo kunnostaa bunkkerit ja jyrätä griinit, ja ne huolehtivat myös lannoitteiden sekä kasvinsuojeluaineiden ruiskutuksesta. Kentän kuntoa monitoroidaan drooneilla yläilmoista käsin, ja tekoäly antaa suosituksensa oikeista kentänhoitotoimenpiteistä.
Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen
Artikkeli jatkuu
Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen
Artikkeli jatkuu
Kuulostaako utopialta? Jos kuulostaa, sitä se ei käytännössä enää ole.
Palataan ajassa vuoteen 2019, kun sähköiset ruohonleikkurit ja automatiikka ylipäänsä tekivät vasta tuloaan golfkentille. Ensimmäiset rajalankakoneet tulivat markkinoille vuonna 2019, ja kolme vuotta myöhemmin esiteltiin ensimmäiset GPS-paikannukseen pohjautuvat laitteet. Jo nyt, vain kuusi vuotta myöhemmin, Suomessa on golfkenttiä, joilla automaattisesti toimivat sähköiset koneet leikaavat lähes kaikki golfkentän väylät ja raffit.
Kehitys etenee vauhdilla, ja Suomi on sen eturintamassa. Uuden tekniikan sisäänajo noudattelee jota kuinkin Gaussin käyrää: on varhaisia omaksujia, heitä seuraava lukumäärältään suuri massa ja viimeisenä vastaan pyristelevät epäilijät.
Jos robotiikka ja sähköistyminen eivät auttaisi säästämään rahaa, ne tuskin löisivät itseään läpi.
Ensimmäisten askelten tiellä on usein vaadittava alkuinvestointi. Siksi moni kenttä on lähtenyt liikkeelle testaamalla muutamaa konetta. Yleensä se on muutoksen alku. Sähköistymisen ja automaation mukanaan tuomat säästöt sekä mahdollisuus nostaa kentän kunto uudelle tasolle käännyttävät epäilijätkin yksi toisensa jälkeen.
Tässä artikkelissa puhutaan jatkossa kentänhoidon automatisoitumisesta. Se pitää sisällään sähkökäyttöiset, automatisoidut ja robotisoidut ratkaisut kentänhoitoon.
Sähköistymisen ja automatisoitumisen käyttöönotossa ensimmäinen askel on yleensä aurinkopaneelien tuottamalla virralla toimiva automaattinen väyläleikkuri. Vaihtoehtoisesti perinteisiä polttomoottorikäyttöisiä väyläleikkureita on muutettu robottiohjatuiksi ja itsenäisesti toimiviksi RMS-koneiksi. Jos kokemukset ovat hyviä, kokeilua yleensä laajennetaan.
Kun aurinkoenergian kapasiteetti tulee yleensä nopeasti vastaan, on investoitava latausinfraan. Toisellakin tavalla voi toimia, ja esimerkiksi Kytäjällä kasvatettiin aurinkokennojen määrää niin suureksi, että lataustehoa riittää useammalle suurelle laitteelle.
Leikkureiden terät vaihdetaan reilun viikon välein. Muuten koneet ovat melko huoltovapaita.
Siirtyminen automatisoituun järjestelmään tehdään tyypillisesti portaittain. Se on järkevää, sillä tietotaidon karttuessa järjestelmää pystytään hyödyntämään tehokkaammin ja omalle kentälle parhaiten soveltuvalla tavalla.
”Kokemukset ovat olleet toistaiseksi erittäin hyviä. Aloimme käyttää robottileikkureita neljä vuotta sitten. Aloittamisen jälkeen laitteet ja niiden ohjelmistot ovat kehittyneet paljon. Samalla oma osaamisemme on kehittynyt ja osaamme hyödyntää koneiden ominaisuuksia paremmin”, Kytäjä Golfin kenttämestari Antti Koskela kertoo.
Koskela muistuttaa, että pelkästään rahallisen säästön takia robotiikkaan ei kannata siirtyä. Säästöä toki tulee, mutta ratkaisevaa on kokonaisuus. Robotiikka pakottaa miettimään koko kentänhoitoa uudella tavalla.
”Suurin muutos on ajatusmaailmassa, jossa leikkuutyötä katsotaan enemmän järjestelmänä kuin säännöllisenä työtehtävänä. Robotilla leikattuna väylät tulee leikattua nyt 6–7 kertaa viikossa, kun aiemmin leikkasimme kelaleikkureilla kaksi tai kolme kertaa viikossa”, hän sanoo.
”Hoidollisessa mielessä robotiikkaan on haastavampaa siirtyä, jos ei ole valmistautunut miettimään kentän rakenteita ja esimerkiksi heinän kasvun hallintaan liittyviä asioita”, Koskela muistuttaa.
Automatisointi siis pakottaa miettimään koko paletin uudelleen. Siirtymävaiheessa se voi olla rasite, pitkässä juoksussa suuri mahdollisuus.
Usein automatisoinnin pontimena on talous. Jos robotiikka ja sähköistyminen eivät auttaisi säästämään rahaa, ne tuskin löisivät itseään läpi. Joillekin kentistä voi näin tarjoutua mahdollisuus nipistää henkilökunnasta, mutta tyypillisempää onneksi on, että automatisointi mahdollistaa kentän hoitotason nostamisen säästämällä kentänhoitajien aikaa muihin kuin ruohonleikkuuseen liittyviin tehtäviin.
Hirsala Golfin kenttämestari Janne Lehto on edennyt asian kanssa etujoukoissa. Jopa niin, että Hirsalassa on käynyt kollegoja ympäri maailmaa tutustumassa kirkkonummelaiskeskuksen tapaan hoitaa kenttäänsä.
Lehdon mukaan Pohjois-Eurooppa on alan edelläkävijä.
”Yksi tekijä on se, että ruotsalainen Husqvarna on alusta asti ollut merkittävä tekijä kentänhoidon automatiikan kehittämisessä”, Lehto kertoo.
Yhdysvalloissa ja Britteinsaarilla edetään pienin askelin jo yksin sen takia, että työvoima on niissä merkittävästi halvempaa kuin Pohjoismaissa.
”Australia ja Uusi-Seelanti omaksuvat robotiikkaa nyt vauhdilla. Sieltä on käynyt kollegoja tutustumassa Hirsalaan. Aasian tilanne on vähän epäselvä”, Lehto kertoo.
Monesti uusi teknologia omaksutaan poikkeusaikoina. Tyypillisesti sodat vauhdittavat teknologista kehitystä, eikä sota Ukrainassa ole poikkeus. Mennään siihen kuitenkin tuonnempana ja katsotaan ensin hieman ajassa taaksepäin.
Yksi muutoksen vauhdittajista oli covid-19-pandemia. Se iski yhteiskunnat sulkutilaan ja aiheutti poikkeusolot. Golf oli suuria voittajia, ja lajin harrastaminen kasvoi etenkin Euroopassa humisten.
Tavaroiden tuotantokustannuksiin covid-19 iski lujaa. Esimerkiksi perinteisten kentänhoitokoneiden hinnat lähes tuplaantuivat koronavuosina. Kohonneet kustannukset olivat omiaan motivoimaan kenttämestareita ja toimitusjohtajia etsimään uusia vaihtoehtoja.
Kun pelaajamäärät samalla kasvoivat, kentänhoidon tarve korostui. Tulovirtakin parani ja mahdollisti investoinnit uuteen teknologiaan. Kun yhden väyläleikkurin hinnalla pystyy ostamaan kokonaisen robottileikkurijärjestelmän, yhtälö on houkutteleva.
Yksi hiljattain kentänhoitoaan sähköistäneistä kentistä on Sipoossa sijaitseva Golf Talma.
”Nyt kun ensimmäiset 20 robottia on asennettu ja saatu käyttöön, on meillä yli puolet konekannasta sähköistä. Lähes kaikki kannettavat käsityökalut, puhaltimet, siimaleikkurit sekä henkilökunnan työajoneuvot ovat jo sähkökäyttöisiä”, Golf Talman kenttämestari Alex Portaankorva kertoo.
Talmassa aloitettiin 20 robottileikkurilla, jotka leikkaavat 36 hehtaarin suuruista aluetta. Ensi kaudella Talmaan on tulossa toiset 20 laitetta.
”Seuraavat kehityskohteet ja -tarpeet selviävät, kun olemme saaneet robotti-investoinnin maaliin”, Portaankorva sanoo.
Koneiden kehitys on ollut nopeaa. Kun Hirsalassa vuonna 2023 kaikkiaan 36 konetta leikkasi 19 hehtaaria kentästä, tarvittiin vuotta myöhemmin 23 hehtaarin leikkaamiseen enää 23 konetta. Suurin muutos on koneiden kasvanut koko. Suuri kone vaatii harvemmin lataamista ja leikkaa laajemman pinta-alan. Ne myös selviytyvät jyrkemmissä rinteissä.
Pienissäkin koneissa on puolensa. Jos niistä yksi putoaa pois pelistä vaikkapa huoltotarpeen takia, ei se vaikuta kokonaisuudessa yhtä paljon kuin yhden suuren laitteen poissaolo.
Robotiikka pakottaa miettimään koko kentänhoitoa uudella tavalla.
Hirsalassa on laskettu, että huolto- ja polttoainekustannukset ovat automatisoinnin myötä laskeneet reilun neljänneksen. Vuosittain puhutaan kymmenistä tuhansista euroista.
Myös ympäristö kiittää, kun fossiilisten polttoaineiden kulutus on laskenut 96 prosenttia ja CO₂-päästöt 94 prosenttia.
Lisäksi sähköiset koneet vaativat polttomoottorikoneita vähemmän huoltoa. Mikä olennaisinta, kun väylien tai raffien leikkaamiseen ei enää tarvitse kiinnittää ihmistä, työpanos säästyy johonkin muuhun.
Sähköisten koneiden elinkaari on erilainen kuin polttomoottorikoneiden; periaatteessa säännöllisesti huollettu kone on relevantti niin kauan kuin teknologia on relevanttia.
Jotta robotiikkaa osattaisiin hyödyntää optimaalisesti, on vähintäänkin osan kentänhoitajista erikoistuttava siihen. Kentänhoidon sähköistymisen vaatima koulutus laahaa pahasti jäljessä, joten moni asia on selvitettävä ja opittava itsenäisesti kenttämestarin tai työntekijän itsensä toimesta. Valmistajat ja maahantuojat ovat onneksi tunnistaneet ongelman ja tarjoavat laadukasta koulutusta omiin järjestelmiinsä.
Automatisaation myötä muidenkin kentänhoitajien työnkuva muuttuu, kun leikkurin päällä ei enää tarvitse istua, vaan aikaa vapautuu muihin töihin.
Robottileikkureiden terät on vaihdettava noin kymmenen päivän välein. Suurella golfkentällä on niin paljon koneita, että yhden kentänhoitajan päivät täyttyvät pelkällä terien vaihdolla. Toinen voi hoitaa koneiden muuta huoltoa ja kolmas sähköisen latausverkon ylläpitoa. Työnkuvat ja osaamisvaatimukset muuttuvat merkittävästi.
Myös työajat saattavat muuttua. Kun kone leikkaa väyliä ja pelipintoja pitkin päivää, ei kentänhoitajien tarvitse ajaa pintoja aikaisin aamulla ennen kuin ensimmäiset pelaajat ampaisevat kierrokselleen. Näin ollen henkilöstön työajat on mahdollista jaksottaa entistä enemmän ympäri vuorokauden. Hirsalassa tehdään jopa iltavuoroja.
”Olen huomannut, että monesti etenkin nuorille työntekijöille sopii se, ettei ole pelkkää aamuvuoroa tarjolla, vaan välillä saa nukkua myöhempään”, Janne Lehto sanoo.
Automatiikka mahdollistaa täsmällisen kentänhoidon ja aikatauluttamisen.
”Fleet management -järjestelmä mahdollistaa leikkuiden suunnittelun esimerkiksi yritystapahtumien mukaan. Tapahtumapäivät voidaan ohjelmoida roboteille jo etukäteen, jotta ne siirtyvät pois kentältä oikeaan aikaan”, Pickala Golfin kenttämestari Markus Suojoki sanoo.
Kaikilla kentänhoitoaan automatisoineilla kentillä vastaanotto on ollut erittäin myönteistä. Tärkeitä tekijöitä ovat olleet leikkureiden äänettömyys ja hyvä leikkuujälki.
Kaikki haastatellut kenttämestarit ovat yhtä mieltä siitä, että koneiden leikkuujälki on jo erinomaisella tasolla. Tärkeä lisäarvo on ympäristöystävällisyys, joka auttaa lisäämään golfin legitimiteettiä myös ei-pelaavien keskuudessa.
Automatisointi auttaa kenttiä pienentämään ympäristövaikutuksiaan merkittävästi. Se mahdollistaa vastuullisemman toiminnan ilman kompromisseja leikkuulaadussa tai palvelutasossa.
Tällä hetkellä automaattiset väylä- ja raffileikkurit ovat jo valloittaneet jalansijaa golfkentiltä. Seuraavaksi odotellaan hyvää viheriöleikkuria. Lähellä ollaan jo, mutta matalampiin leikkuukorkeuksiin ja laadukkaampaan leikkuujälkeen pääsemiseksi kehitystyötä on vielä edessä. Myös bunkkerien hoidosta vastaava robotti on kohta valmis siirtymään piirustuspöydältä hiekalle.
Hiekkaesteiden hoitamisessa on kentällä valtava työ. Neliöhinnaltaan griinien ja bunkkereiden hoitaminen on golfkentän kalleinta hoitotyötä.
”Myös viheriöiden jyrääminen on tärkeä toimenpide, ja näen että siihen tulee automatisoitu ratkaisu viiden vuoden sisällä. Yhtä lailla jyräämistarvetta voi olla myös väylillä”, Janne Lehto sanoo.
Nelivetoiset leikkurit selviävät jopa 80 prosentin kallistuksista ja pystyvät hoitamaan alueita, joiden hoitaminen muuten olisi hyvin hankalaa tai mahdotonta.
Latausteknologia ja akkukapasiteetti kehittyvät nekin hurjalla vauhdilla. Ohjelmistopuolella muun muassa esteiden tunnistaminen sekä työalueen mallintaminen kehittyvät nopeasti.
Seuraava kehitysaskel liittyy drooneihin ja välillisesti myös Ukrainan sotaan, jonka aikana drooniteknologia on edistynyt valtavasti.
GPS-ohjatut ruiskutusjärjestelmät ovat pian todellisuutta, ja kuvapohjaisen tekoälyn integroiminen järjestelmään on jo pitkällä.
Tulevaisuudessa järjestelmä voisi toimia esimerkiksi siten, että kenttä kuvataan droonilla, jonka jälkeen tekoäly analysoi kuvien ja kentällä sijaitsevien kiinteiden antureiden tuottaman datan pohjalta muun muassa sen, missä on torjuntaa vaativia rikkakasveja, missä maaperä on kuiva ja kastelua vaativa, missä on syytä käyttää kasvunsääteitä ja niin edelleen. Kuvantamisen pohjalta tekoälypohjainen järjestelmä siis ehdottaa ja kohdistaa hoitotoimenpiteitä.
Lopulta tekoäly ohjaa koneita automaattisesti. Kentänhoitajan tehtäväksi jää hoitotoimenpiteiden hyväksyminen ja laitteiden täyttäminen tarvittavilla kemikaaleilla.
Kenttämestarin työnkuvassa datan tulkitsemisen taito korostuu. Kokonaisuuden johtaminen on entistä olennaisempaa.
Kehityksen nopeus on kiinni siitä, kuinka arvokas markkina on. Mikäli isot golfmaat alkavat ottaa automatiikkaa laajasti käyttöön, porkkana laitevalmistajille on suurempi ja kehitys todennäköisesti vauhdittuu. Toisaalta jo nyt esimerkiksi Kress ja Husqvarna nojaavat tuotevalikoimassaan lähes täysin sähköisiin ja automatisoituihin ratkaisuihin. Muut seuraavat perässä, mutta polttomoottorikäyttöisiä, niin sanottuja perinteisiäkin ratkaisuja myydään yhä todella paljon.
Alan suurimpiin toimijoihin lukeutuvan Hako Finlandin Jesse Kaanin mukaan kaksi kolmesta myydystä laitteesta toimii vielä polttomoottorilla. Myös Hako valmistautuu kuitenkin muutokseen ja kehittää automatisoitua, sähköistä teknologiaa.
”Tulevina vuosina robotiikan osuus ja gps-ohjatut kelaleikkurit tulevat vahvasti lisääntymään”, Kaan ounastelee.
Kilpailu on kovaa, sillä kentälle on huollon, järjestelmäosaamisen ja kokonaisuuden hallinnan sekä tietotaidon kasvattamisen näkökulmasta järkevintä sitoutua yhteen merkkiin. Helposti käy niin, että se joka myy ensimmäisen koneen, myy sata seuraavaakin.
Yksi vielä vähemmälle pohdinnalle jäänyt ulottuvuus kentänhoidon automatisoitumisessa on se, miten automatisaatio vaikuttaa golfkenttiin ja kenttäsuunnitteluun. Pienet ja ketterästi liikkuvat kentänhoitokoneet mahdollistavat pienempien ja ahtaampien alueiden leikkaamisen ja hoitamisen. Nelivetokoneet pystyvät leikkaamaan alueita, joita nykyteknologialla ei kannattaisi hoitaa.
Tämä antaa kenttäsuunnittelijoille uudenlaisia mahdollisuuksia. Luonto voidaan tuoda lähelle kenttää, eikä nykyisen kaltaisia koneen levyisiä leikkuuvaroja tarvita.
Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen
”Robotiikka on suurin muutos kentänhoidossa sitten kelaleikkurin keksimisen. Kehitys on todella nopeaa, ja suuri muutos koskee kentänhoitoa kokonaisuutena”, Kress-koneita edustavan Positec Nordic AB:n Juuso Rajasvuo sanoo.
Golfkentillä eivät lähitulevaisuudessa enää polttomoottorit hurise. Kehitys etenee hiljaa, älykkäästi ja sähköisesti. Robotiikka ei ole enää kokeilu, vaan uusi normaali. Tehokkaampi ja vihreämpi tapa hoitaa golfkenttää kuuluu ja näkyy harrastajille kenttinä, joilla on entistä nautinnollisempaa pelata golfia.
Artikkeli on julkaistu Golflehdessä 4/2025.
p{
margin: 0px;
}
#prio1feedback-popular-articles .popular__category{
color: #f5a623;
text-transform: uppercase;
font-family: ”barlowsemibold”;
display: block;
position: relative;
font-size: 10px;
font-weight: 600;
margin-bottom: 2px;
}
]]]]>]]>
Lisää aiheesta
Tilaa Golfpisteen uutiskirje