Kun laulaja ja kirjailija Arja Saijonmaa kohtasi 1970-luvun alussa Kreikasta maanpakoon lähteneen säveltäjän Mikis Theodorakisin, ovet avautuivat yhteisen maailmankiertueen jälkeen erityisesti Ruotsiin. Yhteinen levy Det är tid att sjunga sånger oli suurmenestys.
Monesti Arjalta on kysytty, miksi hän halusi jättää Suomen ja kadota Ruotsiin. Kyseinen harhaluulo on harmittanut Arjaa kuluneet vuosikymmenet.
”En koskaan tehnyt tietoista päätöstä muuttaa Ruotsiin. Olen vain tarttunut siellä yksi toisensa jälkeen minulle tarjottuihin työtehtäviin.”
Toisenkin epäkohdan Saijonmaa korjaa mielellään.
”Se liittyy lehdistön usein käyttämään titteliin ’kansainvälinen artisti’. En allekirjoita tällaista titteliä. Ei kukaan ole vain kansainvälinen, mehän olemme kaikki kotoisin jostakin! Minä olen Arja Saijonmaa Mikkelistä. Juureni ovat vahvasti savolaisessa maaperässä.”
Arja Saijonmaa ja säveltäjä, ihmisoikeusaktivisti Zülfü Livaneli (oik.) saivat Kreikan entiseltä pääministeriltä Georgious Papandreoulta (keskellä) henkilökohtaisen kutsun saapua säveltäjä Mikis Theodorakiksen hautajaisseremoniaan ainoina ulkomaalaisina edustajina.
© Saijonmaan kotialbumi
Arja Saijonmaa: ”Musiikin voima lähentää meitä toisiimme”
Kun Saijonmaan ja Theodorakisin yhteisen kiertueen jälkeen ovet Ruotsissa avautuivat 1970-luvun alussa, laulaja otettiin naapurimaassa avosylin vastaan.
Siksi myös valtaosa Saijonmaan taiteellisesta työstä on syntynyt Ruotsissa.
Menestyskappaleista ikimuistoisimpiin kuuluu chileläisen säveltäjän ja runoilijan Violeta Parran kappale Gracias a la vida (Miten voin kyllin kiittää), jonka Saijonmaa teki tunnetuksi Ruotsissa käännöskappaleena Jag vill tacka livet.
Viimeistään vuosituhannen vaihtuessa Helsinborgin torilla järjestetyssä gaalassa Saijonmaa tiesi laulun tulleen Pohjolaan jäädäkseen.
”Tuolloin joku kysyi minulta, mahtoiko Jag vill tacka livet olla ruotsalaisen kansallissäveltäjän ja -trubaduurin Evert Tauben käsialaa. Ilahduin kysymyksestä kovasti! Minulle se kertoi musiikin voimasta, joka lähentää meitä toisiimme.”
Euroviisutähtenä Ruotsisssa
Arja Saijonmaan ääni on soinut vahvasti vapauden ja solidaarisuuden puolesta, mutta myös Ruotsin viihdetaivaalla. Paikalliseen Euroviisujen karsintakilpailuun, Melodifestivaleniin, Saijonmaa on osallistunut kolme kertaa.
Ensimmäisissä euroviisukarsinnoissaan vuonna 1987 olivat ikimuistoiset, kun Högt över havet -kappale jäi vain pisteen päähän Brysselin euroviisukoneesta.
Saijonmaalla on oma humoristinen teoriansa niukasta häviöstä. Siihen liittyy muuan siivoustakki – ja hieman myös hittinikkari Lasse Holm, joka oli tehnyt kappaleen varta vasten Saijonmaalle.
Ensikertalaisena Arja oli Melodifestivalenilla kuitenkin yksin ilman tukijoukkoja, sillä Holmin hiihtoloma perheen kanssa Sveitsiin osui samaan ajankohtaan.
”Olin teettänyt Melodifestivalenin kunniaksi uuden lauluun sopivan esiintymispuvun, joka oli oman mittapuuni mukaan rohkea; kietaisumallinen yläosa, kapeat mustat trikoot ja kimalteleva sininen hame.”
Arja Saijonmaa: ”Syytin mielessäni siivoustakkia”
Suomenkielisessä elämäkerrassaan Laulu vapaudelle. Muistelmani. Saijonmaa kertaa ensimmäisen Melodifestivalenin jännittäviä tapahtumia.
Uuden esiintymispukunsa Saijonmaa oli päättänyt säästää suoraan lähetykseen.
”Vetäisin kenraaliharjoituksen läpi kirjavassa tunikassa, joka muistutti minua siivoustakista. Mutta kävikin niin, että tuomaristo antoi pisteensä tuon kenraalin perusteella!”
Tästä ei kukaan ollut etukäteen maininnut Arjalle mitään.
Pistelasku oli silti todella jännittävä, Saijonmaa muistelee. Yllätyksekseen Högt över havet hamuili kärkisijaa, ja keskellä jännitysnäytelmää koko yleisö kannusti ja tuki suomalaista.
”Kun näin lopulliset pisteet tulostaululla, hämmästyin. Lotta ja hänen tanssiryhmänsä voittivat kisan yhdellä ainoalla pisteellä. Hopeasija tuntui hyvältä, mutta pisteen erosta syytin mielessäni siivoustakkia.”
Högt över havet jäi silti elämään. Se voitti karsintojen varjoäänestyksen ja samanniminen euroviisukeväänä julkaistu albumi nousi Ruotsin levylistan Svensktoppenin ykköseksi. Albumi möi lopulta neljännesmiljoona kappaletta.