Kommentti|Tansanian ensimmäiseltä naispresidentiltä Samia Suluhu Hassanilta odotettiin paljon, mutta edeltäjänsä tavoin suunta on alaspäin, kirjoittaa HS:n ulkomaantoimittaja Ville Similä.
Lue tiivistelmä
Tiivistelmä on tekoälyn tekemä ja ihmisen tarkistama.
Tansanian ensimmäiseltä naispresidentiltä Samia Suluhu Hassanilta odotettiin paljon, mutta suunta on alaspäin, kirjoittaa HS:n ulkomaantoimittaja Ville Similä.
Hassanin päävastustajat vangittiin ja oppositiopuolueen toiminta kiellettiin ennen vaaleja.
Tansania on pudonnut ei-vapaiden valtioiden joukkoon Freedom Housen asteikolla.
Samia Suluhu Hassan koputtelee ensimmäisen afrikkalaisen naisdiktaattorin lasikattoa, Similä kirjoittaa.
Tansaniassa nähtiin viikonloppuna hämmästyttävät vaalit.
Istuva presidentti Samia Suluhu Hassan sai 97,66 prosenttia äänistä ja valittiin jatkokaudelle.
Asiaan saattoi liittyä, että Hassanin päävastustajat vangittiin hyvissä ajoin, pääoppositiopuolueen toiminta kiellettiin ja mielenosoitukset tukahdutettiin väkivalloin.
Uutinen on sikäli kiinnostava, että Suomi on tukenut Tansaniaa vuosikymmenten ajan.
Vuoden 2023 maaohjelman tuloksista ulkoministeriö raportoi sivuillaan näin:
”The Economist Intelligence Unit -tutkimuslaitoksen mukaan demokratia vahvistui Tansaniassa toiseksi eniten Afrikassa vuonna 2023. Vaikka kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytyksiä, sananvapautta ja ihmisoikeuksia rajoitetaankin edelleen, ne kehittyivät myönteiseen suuntaan.”
Arvio näyttää kirjoitetun ruusunpunaisten lasien läpi.
Afrikassa on ollut vain kourallinen rehellisillä vaaleilla valittuja naisjohtajia. Nyt vallassa taitaa olla vain Namibian presidentti Netumbo Nandi-Ndaitwah.
Hassan ei lukeudu heihin. Hän päätyi presidentiksi dramaattisella tavalla.
Hassan oli varapresidenttinä John Magufulin presidentinhallinnossa 2015 alkaen. Magufuli oli niin tehokas, että sai lisänimen Puskutraktori.
Magufuliin ladattiin paljon toiveita jopa koko Afrikan mittakaavassa. Hänen odotettiin juurivan korruptiota ja vetävän Tansaniaan sijoituksia muun muassa Kiinasta, minkä riskejä ei vielä täysin ymmärretty.
Magufuli kävikin korruption kimppuun samalla innolla kuin poliittisiin vastustajiinsa.
Tansanian kohtuullisen toimiva demokratia alkoi taantua.
Vielä tammikuussa 2021 Magufuli vähätteli koronavirusrokotteita ja sanoi, että Jumala kyllä suojaa virukselta. Kuukautta myöhemmin Magufuli katosi julkisuudesta ja maaliskuussa 2021 kuoli. Huhuja koronakuolemasta ei ole kumottu eikä vahvistettu.
Mellakkapoliisit raahasivat mielenosoituksessa kuolleen miehen ruumista Namangassa Kenian ja Tansanian rajalla torstaina. Kuva: Thomas Mukoya / Reuters
presidentiksi nousseen Hassanin alku oli lupaava.
Hassanin toivottiin korjaavan magufulismin ”valuvikoja”. Hänet tunnettiin keskustelevana johtajana. Hassan vapautti poliittisia vankeja ja tapasi oppositiojohtaja Tundu Lissun, joka uskaltautui palaamaan maanpaosta.
Hassan oppi pian talon tavoille. Hän on vauhdittanut Magufulin käynnistämää syöksykierrettä ja käynyt tarmolla vastustajiensa kimppuun.
Lissu vangittiin taas huhtikuussa 2025 ja asetettiin vaalikieltoon.
Vielä kymmenen vuotta sitten Tansanian pistemäärä amerikkalaisen Freedom House -ajatuspajan asteikolla oli 60/100, nyt se on 35.
Viime vuonna Tansania oli Freedom Housen mukaan ”osittain vapaa”, samassa kastissa esimerkiksi Unkarin, Ukrainan ja Intian kanssa. Tänä vuonna Tansania putosi ei-vapaiden valtioiden sarjaan Venäjän, Venezuelan ja Kiinan joukkoon.
Tansanian tilanteessa on huolestuttavinta, jos toimiva yhteiskuntajärjestys alkaa murentua. Ongelmistaan huolimatta Tansania oli vuosikymmeniä kohtuullisen rauhallinen.
Poliisit tukahduttivat vaalimielenosoituksia väkivalloin, ja YK:n ihmisoikeusjärjestöt vahvistivat kymmenen ihmisen kuolleen. Opposition edustajat väittävät uhreja olleen satoja, mutta tietoja ei ole vahvistettu.
Kyse ei ole poikkeuksesta vaan suunnasta. Ihmisoikeusjärjestöt ovat raportoineet ”katoamisista” ja hallinnon terrorikampanjoinnista pitkään ennen vaaleja.
Samia Suluhu Hassan koputtelee ensimmäisen afrikkalaisen naisdiktaattorin lasikattoa.