Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuson (ps.) viimeviikkoinen vierailu Kemissä on johtanut värikkääseen somesyyttelyyn.
Avaa kuvien katselu
Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuson (ps.) viime viikonlopun vierailu Kemissä sai raivoisan vastaanoton. Kuva: Annu Passoja / Yle
Juttu tiivistettynä
- Länsi-Pohjan keskussairaalan tulevaisuus herättää huolta ja keskustelua Kemissä.
- Sosiaalisessa mediassa syytöksiä asian taustoista ovat saaneet useat tahot.
- Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuson vierailu sai paikallisten tunteet kuumenemaan.
- Vaikka ministeri olisi kieltäytynyt sairaalaverkkolain allekirjoittamisesta, olisi se hyväksytty silti.
- Sairaalan yöpäivystystä ei ajeta alas, mutta se supistuu.
Tämä on tekoälyn avulla tuotettu, toimittajan tarkistama tiivistelmä.
Kemissä toimivan Länsi-Pohjan keskussairaalan eli Länskän muuttaminen käytännössä suureksi terveyskeskukseksi on saanut tunteet käymään kuumina.
Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuson (ps.) viime viikonlopun vierailu Kemissä sai raivoisan vastaanoton lappilaisten syyttäessä omaa ministeriä Länskän kohtalosta.
Syytöksiä ovat saaneet myös Lapin hyvinvointialueen päättäjät ja virkahenkilöt, nykyinen ja edellinen hallitus sekä muut ministerit.
Selvitimme, kuinka asiat ovat menneet ja kuka niistä on päättänyt. Kysymyksiin vastasivat sosiaali- ja terveysministeriön hallitusneuvos Merituuli Mähkä sekä Lapin hyvinvointialueelta hyvinvointialueen johtaja Jari Jokela, terveyspalveluiden toimialajohtaja Miia Palo ja aluehallituksen puheenjohtaja Timo Peisa (kesk.).
Väite 1: Soteuudistus ei ole nykyisen hallituksen käsialaa, vaan edellisen
Näin väittää oululainen kansanedustaja Jenna Simula (ps.) Facebookissa.
Tulos: Pitää paikkansa. Soteuudistuksen valmistelu aloitettiin jo Juha Sipilän (kesk.) hallituskaudella (2015–2019), mutta sen hyväksyi eduskunta viime vaalikaudella.
Terveydenhuoltolain muutokset tulivat voimaan vuonna 2017, jolloin eroteltiin laajan päivystyksen sairaalat ja muut ympärivuorokautisen yhteispäivystyksen sairaalat.
Sanna Marinin (sd.) hallituskaudella (2019–2023) turvattiin Lapin kahden ympärivuorokautisesti päivystävän sairaalan malli ensin siirtymäajaksi, sitten pysyvästi. Lisäksi päätettiin oikeudesta erilliskorvaukseen lisäkustannuksista, joita kahden päivystyssairaalan ylläpidosta tulee. Tämä ajatus ei periytynyt Orpon hallitukselle.
Avaa kuvien katselu
Eduskunnan täysistunnossa 17.12.2024 äänestettiin useiden yöpäivystysten lakkauttamisesta. Kuva: Silja Viitala / YleVäite 2: Länsi-Pohjan sairaalan yöpäivystyksen alasajo on Laphan oma päätös
Näin väittää Kaisa Juuso Facebookissa.
Tulos: Ei pidä paikkaansa. Länsi-Pohjan sairaalan yöpäivystystä supistetaan, mutta jatkossakin saatavilla on perusterveydenhuollon yöpäivystystä. Vuoden vaihteen jälkeen sairaalassa ei enää leikata yöllä.
Petteri Orpon (kok.) hallituskaudella hyväksytty sairaalaverkkolaki linjasi, että vain Lapin keskussairaalassa Rovaniemellä saa järjestää monierikoisalaista ympärivuorokautista päivystystä.
Länsi-Pohjan sairaalan tulevaisuus on kiinni valtiovarainministeriön asettamasta arviointiryhmästä, joka esittää, että Länskästä tulisi käytännössä terveyskeskus. Tällöin yöpäivystyksessä olisi vain yleis- ja akuuttilääkäreitä. Lopullisesti asiasta päättää hyvinvointialue.
Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso vieraili viime viikonloppuna Kemissä. Näin hän kommentoi vierailua ja vastuutaan Länsi-Pohjan keskussairaalan tilanteessa. Video: Risto Koskinen / YleVäite 3: Esitys useamman vuodeosaston sulkemisesta ja Ivalon yöpäivystyksen lakkauttamisesta on keskustavetoisen hyvinvointialueen oma ajatus
Näin väittävät Kaisa Juuso ja Jenna Simula Facebookissa.
Tulos: Pitää paikkansa. Vuodeosastojen sulkeminen ja Ivalon yöpäivystyksen lakkauttaminen ovat osa Laphan virkahenkilöiden valmistelemia säästöesityksiä.
Esitysluonnoksessa Ivalon ympärivuorokautinen päivystys korvautuisi kiirevastaanotolla ja etälääkärituella. Öisin Ivalossa olisi hoitajia vuodeosaston ja kiireellisen hoidon vuoksi, taustatukea he saisivat etälääkäriltä.
Aluehallitus ei ole hyväksynyt esitystä eikä siitä ole vielä päätöksiä.
Viittaaminen keskustaan juontanee siihen, että sdp:llä ja keskustalla on enemmistö hyvinvointialueen päättäjäpaikoista.
Laphan terveyspalvelujohtaja Miia Palo kertoo Ivalon yöpäivystyksen muutoksista. Video: Samuli Holopainen / YleVäite 4: Kaisa Juuson allekirjoittama sairaalaverkkolaki kieltää raskaan kirurgian Kemistä
Näin väittää torniolainen europarlamentaarikko Katri Kulmuni (kesk.) Facebookissa.
Tulos: Pitää paikkansa. Vaativa kirurginen leikkaustoiminta ja kirurgian erikoisalan vuodeosastohoito loppuvat vuoden loppuun mennessä, sillä laki kieltää raskaan kirurgian Kemissä.
Vaikka Kaisa Juuso olisi itse kieltäytynyt lain allekirjoittamisesta tai jopa eronnut ministerin virastaan, laki olisi tullut silti voimaan eduskunnan hyväksyttyä sen.
Avaa kuvien katselu
Länsi-Pohjan keskussairaalasta poistuu raskas kirurgia. Kuva: Pirkko Kukko-Liedes / YleVäite 5: Kun Länskä heikkenee, rahat valuvat OYS:iin ja koko Lappi heikkenee
Näin väittää Katri Kulmuni Facebookissa.
Tulos: Jää nähtäväksi. Laphalla ei ole vielä arviota siitä, kuinka paljon lappilaisia siirtyy käyttämään Pohjois-Pohjanmaan, Pohteen, hyvinvointialueen palveluita.
Jos Pohteen käyttö lisääntyy, yhä enemmän Laphan rahoituksesta ohjautuu Pohteen laskutukseen. Lapin keskussairaalan palvelut täytyy myös mitoittaa vastaamaan niiden käyttötarvetta.
Synnytykset loppuivat Länsi-Pohjan sairaalassa vuonna 2024, minkä jälkeen yli puolet alueen synnyttäjistä on siirtynyt Rovaniemelle ja osa Ouluun.