Kansalliseen rokotusohjelmaan kuuluu monia rokotteita, jotka suojaavat aivokalvontulehdukselta, kurkkumädältä, hinkuyskältä, poliolta ja monilta muilta taudeilta. Aikuisiälläkin on tarvetta täydentää suojaa.
Mistä tietää, ovatko omat rokotukset kunnossa? Kysyimme asiaa johtavalta asiantuntijalta Mia Kontiolta Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.
”Kaikilla pitäisi olla fyysinen rokotuskortti, johon kaikki saadut rokotukset on merkattu, mutta valitettavasti tällä hetkellä vanhat rokotukset eivät näy esimerkiksi Omakannassa tai muualla.
Omakannasta löytyvät 2021 eteenpäin saadut rokotukset rokotukset-välilehdellä. Lisäksi vuodesta 2014 lähtien voi löytää tietoja omien lääkäri- tai terveydenhoitajakäyntien yhteydestä. Omilta vanhemmilta voi kysyä, onko lapsuudessa saanut kaikki rokotukset.”
Onko ongelma, jos jonkun rokotuksen saa tuplana?
”Rokotuksista ei voi saada yliannostusta – varsinkaan, jos rokotusten välissä on kulunut aikaa.”
Tuleeko aikuisiällä kutsuja rokotuksiin?
”Aikuisen pitää olla itse aktiivinen. Kurkkumätä-jäykkäkouristus-hinkuyskäbuusteri on tarkoitettu kaikille 25-vuotiaille. Niitä jää paljon ottamatta, koska aikuisia ei kutsuta rokotuksiin, eikä järjestelmä tarjoa muistutusta. Samoin 45-vuotiailla on kurkkumätä- ja jäykkäkouristusbuusteri, joka jää monelta saamatta.
Tarkoitus on, että ensi vuonna tulisi Omakantaan käyttöön mobiilisovellus, joka muistuttaisi 25 ja 45 vuotta täyttäneitä näistä rokotuksista. Seuraavat rokotukset tulevat 65-vuotiaille. Vanhemmissa ikäluokissa rokotuksia ei jää niin paljon ottamatta.”
Maksaako rokotusten ottaminen?
”Jos rokote kuuluu kansalliseen rokotusohjelmaan, silloin sekä rokottaminen että rokote ovat maksuttomia julkisella puolella. Jos rokote otetaan yksityisellä puolella, silloin vähintään rokottaminen maksaa.
Joissain tapauksia voi olla, että hyvinvointialue on tehnyt sopimuksen yksityisen yrityksen kanssa, että he antavat rokotteen ja silloin rokotus voi olla rokotettavalle ilmainen.”
Liittyykö rokotuksiin riskejä?
”Tottakai kaikkiin lääkkeisiin liittyy riskejä, mutta kansallisessa rokotusohjelmassa rokotteet on tarkkaan arvioitu ja riski on erittäin pieni. On vahva suositus, että kaikki ottaisivat suositellut rokotteet.
Maailmalla kiertää yhä näitä tauteja, kurkkumätää ja poliota, ja esimerkiksi jäykkäkouristuksessa vain itse otettu rokotus suojaa. Niin sanottu laumasuoja suojaa, jos tauti leviää esimerkiksi hengitysteitse, mutta kaikki rokotteet ovat tärkeitä.”
Miten paljon eri maiden rokotusohjelmat poikkeavat toisistaan?
”Ei yleensä hirveästi, mutta joitain eroja on. Meillä esimerkiksi lasten rokotusohjelmassa on rotavirusrokote, mitä ei kaikkialla muualla ole.
Alemman tulotason maissa ei ole varaa kaikkiin rokotuksiin, mutta yleisesti rokotteita otetaan rokotusohjelmaan, jos ne arvioidaan kustannusvaikuttavaksi toiminnaksi.
Suomessa rokotteiden kustannusvaikuttavuusarviointi on kansainvälisesti arvioituna erittäin korkeatasoista.”
Kannattaako ottaa ylimääräisiä rokotteita?
”Kansalliseen rokotusohjelmaan kuuluvien rokotteiden lisäksi on muita rokotteita, joista yksilö saattaa hyötyä. Vaikka ei lukeudu riskiryhmiin, voi silti hyötyä eri rokotteista. THL ei anna näistä laajasti suosituksia. TBE- eli punkkirokote on poikkeus, sillä sitä suosittelemme alueille, joissa on kohonnut riski sairastua.
Mutta esimerkiksi matkustusrokotteita ei kansallisesti suositella eikä makseta. Jos on pakko esimerkiksi työn puolesta matkustaa, silloin työnantajan velvollisuus on suojata työntekijä. Ylimääräiset rokotukset pitää ottaa yksilöllisen harkinnan mukaan ja jos lääkäri katsoo ne tarpeellisiksi.”
Onko kansalliseen rokotusohjelmaan tulossa jotain uusia rokotteita?
”Viime kesänä valmistui juuri vyöruusurokotteen arviointi. THL esitti, että vyöruusurokote otettaisiin kansalliseen rokotusohjelmaan elin- ja kantasolusiirtopotilaille sekä hematologista syöpää sairastaville. Se on kallis rokote, mutta sitä esitetään myös kaikille 75-vuotiaille, jos sitä saataisiin hankittua kohtuulliseen hintaan. Asia on nyt sosiaali- ja terveysministeriön arvioitavana. Katsotaan, miten sen kanssa käy.”
Mistä johtuu, ettei rokotuksia aina oteta lapsillekaan?
”Tästä on tuore Idil Husseinin väitöskirja. Meidän kannaltamme yksi ikävimmistä syistä on, jos rokote jätetään ottamatta, koska sen ottaminen on niin hankalaa, ei saada neuvola-aikoja tai on muita käytännön syitä. Rokotteisiin liittyy myös erilaisia pelkoja rokotteiden haitoista, eikä rokotteita pidetä välttämättä tarpeellisina.
HPV-rokote papilloomavirusta vastaan jää usein ottamatta vanhempien vastustuksen takia. On harmi, etteivät monet vanhemmat halua ajatella lastensa tarvitsevan rokotetta, koska se tarttuu seksikontaktissa. Kyse on kuitenkin useita syöpiä erittäin tehokkaasti ehkäisevästä rokotteesta, jonka antama suoja muodostuu parhaimmaksi, kun rokotteet annetaan ajoissa, 11–12-vuotiaana.”
Miten suuri rokotuskattavuus Suomessa on?
”Se riippuu rokotteesta. Esimerkiksi viitosrokotussarjassa, joka suojaa kurkkumädältä, jäykkäkouristukselta, hinkuyskältä, poliolta ja Hib-taudeilta, rokotuskattavuus on 97–98 prosenttia. Vesirokkorokotteessa kattavuus on selvästi pienempi.”
Mitä tapahtuu, jos rokotuskattavuus jää alhaiseksi?
”Esimerkiksi tuhkarokkoa kiertää jatkuvasti maailmalla, emmekä voi tuudittautua siihen, ettei Suomessa ole tuhkarokkoa. Tartuntaketjut jäävät lyhyiksi, jos ympärillä on paljon rokotettuja. Jos esimerkiksi koulussa on useita rokottamattomia lapsia, on mahdollista, että tartuntaketjut leviävät.”
Miksi yli 65-vuotiaille suositellaan influenssarokotusta vuosittain?
”Influenssarokotteen suoja on valitettavasti lyhytaikainen, kun influenssa muuntuu ja suoja hiipuu. Influenssarokotteen suoja kestää noin vuoden, mutta vanhemmilla ihmisillä immuniteetti heikentyy ja suoja hiipuu nopeammin.
Suositus on, että rokote otettaisiin mahdollisimman myöhään ennen influenssakauden alkua. Osalle suositellaan koronarokotuksia samaan aikaan.”
Outi Airaksinen