Euroopan keskuspankilla ei tällä hetkellä ole tarvetta laskea ohjauskorkoja. Siksi myöskään euribor-korot tuskin laskevat.
EKP jatkoi tarkkailuasemissa ja piti rahapolitiikkalinjansa odotetusti ennallaan. Rahapolitiikkalinjan kannalta keskeinen EKP:n talletuskorko pysyi vakaana 2,00 prosentissa, jolla tasolla korko on ollut kesäkuusta asti.
OP Pohjolan seniorimarkkinaekonomisti Jari Hännikäinen arvioi, että rahapolitiikkalausuntoon tehdyt vähäiset muutokset signaloivat, ettei keskuspankilla ollut käytännössä mitään uutta kerrottavaa syyskuun kokoukseen peilattuna.
”EKP:n retoriikasta paistaa läpi keskuspankin tyytyväisyys nykyistä rahapolitiikkalinjaa kohtaan. Euroalueen rahapolitiikan kiristävyys on jo purettu, talouskuva ei puolla linjamuutoksia ja inflaatio on vakautunut kahden prosentin tavoitetason tuntumaan. Moni tekijä perustelee siis EKP:n valitsemaa tarkkailulinjaa”, Hännikäinen toteaa.
Euroalueen talous- ja inflaatiokuvassa ei ole tapahtunut muutoksia edeltävän syyskuun korkokokouksen jälkeen. Kokouksen yhteydessä ei julkaistu tuoreita talousennusteita, mikä laimensi kokouksen painoarvoa markkinoiden silmissä.
EKP korosti kuitenkin euroalueen vankkojen työmarkkinoiden, kotitalouksien vahvan taloudellisen aseman sekä aiempien koronlaskujen tukevan talouden tilaa.
EKP:lla ei käytännössä mitään uutta kerrottavaa🥱: keskuspankki on yhä ankkuroitunut ⚓️tukevasti tarkkailulinjalle ja piti rahapolitiikan kannalta keskeisen talletuskorkonsa ennallaan 2,0 %:ssa. EKP:n tarkkailulinja sitoo euriborit tiukasti nykytasojensa tuntumaan #EKP #euribor pic.twitter.com/Ofks8RyBD9
— Jari Hännikäinen (@JariHnnikinen1) October 30, 2025
Talouskuvaan liittyvät riskit kumpuavat erityisesti kauppasuhde-epävarmuudesta ja geopolitiikan tilanteesta.
”Näkemyksemme mukaan edessä on pidempi seesteisen rahapolitiikkalinjan periodi. EKP:lla on mahdollisuus seurata rauhassa euroalueen talous- ja inflaatiokehitystä ja tehdä korkopäätökset kokous kerrallaan toteutuvan talousdatan perusteella”, Hännikäinen arvioi.
Kynnys EKP:n lisäkoronlaskuille on nostettu korkealle ja talous- sekä inflaatiokuvan pitäisi muuttua merkittävästi, jotta koronlaskut palaisivat takaisin harkintaan, hän toteaa.
EKP:n tarkkaileva linja sitoo euribor-korot tiukasti nykytasojen tuntumaan, ja viitekorkojen muutokset jäävät lähtökohtaisesti laimeiksi tulevien kuukausien aikana.
”Keskeinen 12 kuukauden euribor-korko on sahaillut kapeassa vaihteluvälissä jo huhtikuun puolivälin jälkeen ja odotamme koron pysyttelevän lähikuukaudet nykyisen 2,2 prosentin tason tuntumassa. Euribor-korkojen lisälaskun varaan ei siis voi enää laskea.”
Euroalueen kokonaisinflaatio hidastui lokakuussa odotetusti prosentinkymmenyksellä 2,1 prosenttiin vuositasolla. Rahapolitiikkalinjan kannalta keskeinen pohjainflaatio osoitti jälleen sitkeyttään pysyen vakaana 2,4 prosentissa.
Kotimaisia hintapaineita kuvaava palveluinflaatio kiihtyi toista perättäistä kuukautta päätyen 3,4 prosenttiin. Palveluinflaatio on hidastunut keskuspankin näkökulmasta tuskastuttavan hitaasti.
Ekonomistien konsensus ennustaa tämän vuoden inflaatioksi 2,1 prosenttia ja ensi vuodelle hieman maltillisempaa 1,8 prosentin inflaatiolukemaa.
”EKP voi nyt seurata rauhassa euroalueen talous- ja inflaatiokehitystä ja tehdä korkopäätökset kokous kerrallaan toteutuvan talousdatan perusteella”, Hännikäinen toteaa.