Kirkkonummi|Riikka Purra aikoo jäävätä itsensä Länsirata-päätöksessä kotikunnassaan. Hän kritisoi datakeskuksiin liittyen säästöpäätösten veivaamista edestakaisin, koska näyttää siltä, että päättäjiltä puuttuu uskallusta.
Lue tiivistelmä
Tiivistelmä on tekoälyn tekemä ja ihmisen tarkistama.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra sanoo, että puolue ei ohjeista valtuutettujaan Länsirata-äänestyksessä.
Purra kritisoi datakeskusten verotuen perumista ja sen jälkeistä tukipakettia poliittisesti huonoksi toiminnaksi.
Purran mukaan datakeskuksiin liittyy sekä myönteisiä että kielteisiä vaikutuksia Suomelle.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo, että puolue ei tule antamaan äänestysohjeita perussuomalaisten valtuutetuille Länsirataa koskevissa valtuustoäänestyksissä.
”Ei anna”, Purra toteaa.
Eli kaikki perussuomalaiset valtuutetut esimerkiksi Kirkkonummella ja Salossa saavat äänestää, miten haluavat?
”Kyllä”, vahvistaa Purra. Ja lisää heti perään, että Kirkkonummen valtuustossa ollaan oltu ”hyvin kriittisiä rataa kohtaan”.
Purra muistuttaa, että kirkkonummelaisille erityisen tärkeä on Helsingistä Turkuun kulkeva nykyinen rantarata ja sen parantaminen. Rantaradalla on Kirkkonummella neljä juna-asemaa: Masala, Jorvas, Tolsa ja Kirkkonummi. Länsiradan ainoa asema Kirkkonummella olisi Veikkolassa.
“Länsiradan kustannukset ovat kovat. En aidosti tiedä, mitä siellä tulee tapahtumaan.
Valtio ja radanvarren kunnat tiedottivat perjantaina päässeensä yhteisymmärrykseen Turun ja Helsingin välisen Länsiradan osakassopimuksen pääkohdista. Pääministeri Petteri Orpo (kok) on ajanut tiukasti Länsiradan rakentamista, liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne (ps) on suhtautunut siihen nihkeästi.
Radan toteutuminen ei kuitenkaan ole vielä kirkossa kuulutettu, sillä radanvarren kuntien valtuustojen pitää vielä siunata sopimus. Valtuustot äänestävät asiasta todennäköisesti joulukuussa.
Purra on itsekin Kirkkonummen valtuuston jäsen.
Purra kertoo, että hän todennäköisesti jäävää itsensä valtuuston äänestyksestä.
“Kun minä olen tuolla hallituksessa tekemässä näitä päätöksiä”, Purra sanoo.
Purran mukaan hallituksen talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa Orpo ja Purra ovat jäävänneet itsensä Länsirataa koskevasta päätöksenteosta.
Keväällä hallitus perui makeisveron, koska Fazer uhkasi perua Lahteen suunnittelemansa ison tehdasinvestoinnin. Purra selittää, että makeisverosta luovuttiin sen takia, että se ei olisi välttämättä mennyt läpi EU:n tarkastelusta.
Makeisveron perumisen vuoksi rahaa piti saada jostain muualta, joten hallitus päätti siirtää datakeskukset kalliimpaan sähköveroluokkaan. Kun tieto datakeskusten verotuen mahdollisesta poistosta tuli julkisuuteen, teknologiajätti Google ilmoitti laittavansa jäihin aiemmin ilmoittamansa miljardi-investoinnit Kajaanin ja Muhoksen datakeskuksiin.
Googlen ilmoituksen jälkeen hallitus ilmoitti suunnittelevansa datakeskuksille tukipakettia, jonka suuruus olisi kutakuinkin sama kuin poistettavan sähköverotuen.
Millaisen kuvan tällainen veivaaminen antaa hallituksen toiminnasta?
”Yleisesti ottaen päätösten peruutteleminen on äärettömän huonoa. Se on poliittisesti huonoa ja näyttää siltä, että ei ole joko kanttia tai sitten uskallusta”, Purra sanoo.
HS:n tietojen mukaan kokoomus halusi, että datakeskuksille päätetään jälkijunassa korvaava tukimalli verotuksen noustessa.
Purran mukaan on syytä muistaa, että kaikki veronkorotukset aiheuttavat kritiikkiä siinä toimialassa ja tahossa, joihin ne kohdistuvat.
Suomessa on hänen mukaansa ihanteellinen ympäristön datakeskuksille: viileä ilmasto, edullista ja puhdasta sähköä, suhteellisen sujuva luvitusprosessi, tilaa ja sähkön kantaverkko, jonka vahvistamiseen ollaan investoimassa.
”Samaan aikaan datakeskuksiin liittyy myös kielteisiä vaikutuksia. Sähkön käyttö on niin valtavaa, että totta kai se tulee vaikuttamaan joidenkin vuosien kuluttua kotitalouksien ja muun teollisuuden sähkön hintaan”, Purra sanoo.
Purran mukaan Suomeen haluttaisiin ennen kaikkea sellaisia datakeskuksia, joiden ympärille rakentuu muutakin liiketoimintaa, ekosysteemejä, jotka tukevat esimerkiksi tekoälykehitystä.
Purra on jo aiemmin linjannut, että datakeskuksille kaavailtu uusi yli 40 miljoonan tukipaketti pitää kompensoida leikkaamalla jostain muualta.
Mistä se raha otetaan?
”Siitä ei ole vielä neuvoteltu, joten ei ole mitään uutta kerrottavaa”, Purra sanoo. Hänen mukaansa korvaavia säästöjä tullaan kuitenkin todennäköisesti tarvitsemaan.
”Itselleni on tärkeintä, että saavutamme finanssipoliittisen tavoitteen velkasuhteen vakauttamiseksi”, Purra sanoo.
Velkasuhteen vakauttamistavoite tarkoittaa hallituksen tulkinnan mukaan sitä, että Suomen velkasuhde ei kasvaisi vuonna 2027 verrattuna edellisvuoteen.