Tasavallan presidentti Alexander Stubb ja länsi luonnostelevat Ukrainan rauhan lähtökohtia, kirjoittaa Ylen Nato-erikois­toimittaja Maria Stenroos.

Suomen presidentti Alexander Stubb antaa medialle haastattelua.

Avaa kuvien katselu

Presidentti Stubb vastasi median kysymyksiin maanpuolustuskurssin avajaisten yhteydessä. Viime viikolla presidentti matkusti Kazakstanissa ja Uzbekistanissa. Kuva: Sasha Silvala / YleYlen Nato-kirjeenvaihtaja Maria Stenroos.

Ukrainan rauhan etsiminen tuntuu lipeävän jatkuvasti käsistä. Eurooppa kokeilee nyt kaikkia mahdollisia keinoja ja sanansaattajia.

Sodan päättämiseen tarvitaan kolme henkilöä.

He ovat hyökkäävän Venäjän presidentti Vladimir Putin ja puolustautuvan Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi. Kolmas henkilö on Yhdysvaltain presidentti Donald Trump. Hän on lännen mielestä ainoa henkilö, joka voi painostaa Venäjän rauhaan.

Toistaiseksi Trumpin vaikutusvalta ei ole riittänyt, eivätkä Putin ja Zelenskyi ole edes tavanneet.

Putinin ja Trumpin keskustelut ovat kerta toisensa jälkeen päätyneet siihen, että Putin luistaa ja sammuttaa toivon kipinät. Hänelle on hyötyä sodan jatkamisesta.

Löytyykö sanansaattaja sittenkin Aasiasta?

Tasavallan presidentti Alexander Stubb on Euroopan johtajien kanssa yrittänyt tolkuttaa Trumpille, millaiseen rauhaan Ukrainan kannattaa tai ei kannata suostua. Stubbin maine on kasvanut: häntä Trump kuuntelee.

Nyt kokeillaan muitakin viestinviejiä.

Stubb kertoi maanantaina maanpuolustuskurssin avajaisissa medialle, että mahdollisia välittäjiä voi löytyä Keski-Aasiasta.

Stubb vieraili viime viikolla Kazakstanissa ja Uzbekistanissa. Maat eivät ole varsinainen ykköskohde Suomen ulkopolitiikassa. Kauppasuhteiden edistämisen lisäksi Stubb yritti etsiä kiertoteitä Kremliin.

Kazakstanin presidentti Kasym-Žomart Tokajev ja Uzbekistanin presidentti Shavkat Mirzijojev vierailevat Valkoisessa talossa Trumpia tapaamassa ensi viikolla. Sen jälkeen Kazakstanin presidentti tapaa Venäjän presidentin Vladimir Putinin.

Stubb arvioi, että Keski-Aasian valtiot voisivat mahdollisesti toimia sanansaattajina Valkoisen talon ja Kremlin välillä.

”Ehkä yksi ehdotus”

Edellinen epäonnistuminen tapahtui pari viikkoa sitten. Venäjän presidentti Putin ei ollut kiinnostunut puhumaan rauhasta ilman ehtoja, joten Trump perui Budapestiin suunnitellun tapaamisen hänen kanssaan.

Sen jälkeen Trump kuitenkin otti Stubbin sanoin kepin käyttöön ja Yhdysvallat asetti pakotteet kahdelle venäläiselle öljyjätille.

Stubb visioi nyt seuraavaa mahdollista tapaamista, hän sanoo sen olevan ”ehkä yksi ehdotus”.

Paikka voisi olla johtavien talousmaiden G20-kokous marraskuun lopulla Johannesburgissa. Venäjä ja Yhdysvallat kuuluvat ryhmään. Zelenskyikin voisi lentää paikalle. Presidentin kanslian mukaan toistaiseksi johtajat eivät ole ilmoittaneet matkustavansa tapaamiseen.

Putinista on edelleen voimassa kansainvälinen pidätysmääräys, hän on epäiltynä sotarikoksista.

12 kohdan lista?

Euroopan suurten maiden johtajat ja presidentti Stubb ovat pari viime viikkoa tehneet uudella otteella töitä rauhan eteen. Euroopan kerrotaan laativan 12 kohdan listaa rauhasta.

Stubbin mukaan länsi on tarttunut kahteen asiaan. Siihen, että ensin sovitaan tulitauko, ja siihen, että tulitauko syntyy nykyisen rintamalinjan pohjalta. Tähän mennessä ajatukset rauhasta tai tulitauosta ovat kaatuneet, kun Venäjä on esittänyt saman tien uusia aluevaatimuksia.

Länneltä sopimus vaatisi Stubbin mukaan turvatakuiden tarjoamisen Ukrainalle. Britannian pääministerin Keir Starmerin mukaan ne sisältävät edelleen ajatuksen länsijoukoista Ukrainan armeijan tukena.

Toinen kriittinen asia ovat ehdot, joista pidetään kiinni tulitauon aikana. Ne ovat eri asia kuin rauhanneuvottelut. Trump on yrittänyt mennä suoraan kohti rauhaa, ohi tulitaukovaiheen, ja vaikuttanut myöntyväiseltä Venäjän vaatimiin alueluovutuksiin.

Euroopan rauhanpaperi voisi auttaa Zelenskyiä siitä tilanteessa, jos Trump saa taivutettua Venäjän tulitaukoon.