Vuodesta 2000 on aikaa jo neljännesvuosisata. Se on paljon, yhtä paljon kuin vuodesta 1975 vuoteen 2000. Onkin jo korkea aika katsella kriittisesti 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen, niin kutsutun nollarin, kulttuurihistoriaa.
Yhdysvalloissa työskentelevän toimittajan Sophie Gilbertin kirja Tytöt vs. tytöt. Kuinka popkulttuuri käänsi yhden sukupolven naiset itseään vastaan tarttuu kiehtovaan aiheeseen.
Kirja perkaa elokuvien, television, musiikin ja median naiskuvaa 1990-luvun loppuvuosista lähtien.
Vuonna 1983 syntynyt Gilbert sopii ikänsä puolesta kirjan kirjoittajaksi. Hän kuuluu sukupolveen, jota noin 25 vuotta sitten tapahtunut muovasi merkittävästi.
Tytöt vs. tytöt tarjoaa kierroksen muistojen bulevardilla: 16-vuotiaan Britney Spearsin läpimurto vuonna 1998, nöyryytystä korostava tositelevisio, teini-ikäiset mallit mainoskuvissa, netin ilkeät juorublogit, hameiden alta otetut paparazzi-kuvat, pornokuvaston valtavirtaistuminen, Paris Hiltonilta vuodettu seksivideo – nämä ja monet muut asiat muistuttavat, että aika oli tosiaan erilaista.
Gilbert ei pidä siitä, että 1990-luvun vihaiset naisrokkarit vaihtuivat 2000-luvulla nuoriin tyttöpoppareihin. Tai että 1990-luvun vahvojen ja urheilullisten supermallien tilalle saapuivat ”onnettoman heikot ja kalpeat alaikäiset tytöt”.
2000-luvun alku merkitsi Gilbertille askelta taaksepäin: Naisista sai puhua nöyryyttävämmin, pornosta tuli synkempää ja ilkeämpää ja romanttisista komedioista väistyivät tasa-arvoiset mies-naisparit.
Analysoitavaa aikakaudesta todella riittäisi, mutta valitettavasti Tytöt vs. tytöt jää usein turhan pinnalliseksi. Toistuvasti kirja vain paahtaa eteenpäin ja työntää esiin uusia ja uusia esimerkkejä vanhoista huonoista ajoista. Gilbert tekee hyödyllistä työtä muistuttaessaan lukijoita lähihistorian unholaan painuneista, usein hyvinkin synkistä puolista, mutta analyysit ovat ohuita.
Esimerkkien nopea vyörytys tarkoittaa myös sitä, että teokset luokitellaan usein lyhyin luonnehdinnoin hyviin ja pahoihin. Liian harvoin Gilbert näkee missään niin arvokkaita kuin arveluttaviakin puolia –pidempään analysoitu teinikomedia American Pie (1999) on harvinainen poikkeus.
Seksuaalisesta sisällöstä Gilbert kirjoittaa yksioikoisesti, usein kauhistelevaan ja ei erittelevään sävyyn. Hän uskoo pornon vaikutuksen muuhun kulttuuriin olleen valtaisa. Tässä vähän teoriaa, psykologiaa tai filosofiaa olisi tehnyt hyvää.
Loppupuolella kirja siirtyy 2010-luvulle. Gilbert kirjoittaa positiivisesti vuonna 1986 syntyneen Lena Dunhamin tv-sarjasta Girls (2012–2017). Gilbert pitää arvokkaana sitä, että seksi sarjassa ”ei ollut hauska aihe vaan sarja kovia ja katkeria nöyryytyksiä”. Kirjan mukaan nollarilla naisten seksikkyyden ja seksuaalisten kokemusten arvostaminen meni liian pitkälle.
Alaotsikkoaan Tytöt vs. tytöt ei perustele kunnolla eikä tee selväksi, miten yhden sukupolven naiset kääntyivät itseään vastaan.
Gilbert ei pohdi tarpeeksi sitä, millä tavoin he loppujen lopuksi vastaanottivat uudenlaisen popmusiikin ja tositelevision. Mitä he omaksuivat, mitä he hylkäsivät? Miten he ajattelivat tositelevisiosta ja pornosta? Ja ovatko he yhä nuoruutensa kulttuurin pauloissa?
Sophie Gilbert kirjoittaa lähinnä amerikkalaisesta kulttuurista. Yhteiskuntaa, kuluttamista, rahaa, luokka-asemaa, sukupuolirooleja ja seksuaalisuutta koskevat analyysit eivät välttämättä suoraan istu Suomeen. Mutta tietysti olemme eläneet Gilbertin kuvaamien trendien vaikutusalueella.
Vuosituhannen vaihteen seksismistä ja sen vaikutuksista olisi ehdottomasti tehtävissä hyvä ja älykäs kirja. Toivottavasti joku kirjoittaa sellaisen suomalaisesta kulttuurista. Vuosina 2000–2010 suomalaisessa mediassa esimerkiksi kirjoitettiin ihmisistä paljon ilkeämmin kuin nykyään.
Gilbertin kirjasta voi ottaa mallia, mitä kannattaa ja mitä ei kannata tehdä.
Sophie Gilbert: Tytöt vs. tytöt. Kuinka popkulttuuri käänsi yhden sukupolven naiset itseään vastaan. Suomentanut Taru Luojola. 309 sivua. Kosmos, 2025.
