Ilmasto|EU-maat ovat sopimassa hätäjarrusta, joka antaisi luvan livetä ilmastotavoitteesta, mikäli hiilinielujen kasvu jää taas odotuksista.
Bryssel
Lue tiivistelmä
Tiivistelmä on tekoälyn tekemä ja ihmisen tarkistama.
EU-maiden ilmastoministerit yrittävät tiistaina sopia EU:n ensi vuosikymmenen päästövähennystavoitteesta.
Komission esittämä vähennystavoite vuodelle 2040 on vastatuulessa, kun monissa Euroopan maissa on käännytty ilmastotoimia vastaan.
Neuvotteluihin tuodaan joustoja kuten hiilikrediitit ja hätäjarrupykälä, jos hiilinielujen kehitys ei vastaa odotuksia.
EU-maiden ilmastoministerit yrittävät tiistaina jälleen sopia EU:n ensi vuosikymmenen päästövähennystavoitteesta. Edelliset neuvottelut syyskuussa päättyivät tuloksettomina, ja tiistain neuvotteluista odotetaan jälleen vaikeita.
Ilmapiiri monissa Euroopan maissa on kääntynyt ilmastotoimia vastaan, ja komission esittämä 90 prosentin päästövähennystavoite vuodelle 2040 on vastatuulessa.
Suomen hallituksen ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala (kok) on varautunut yöhön saakka venyviin neuvotteluihin. Suomen hallitus kannattaa 90 prosentin tavoitetta.
Painetta sovun saavuttamiselle tuo torstaina alkava YK:n kansainvälinen ilmastokokous Brasilian Belémissä.
EU:n pitäisi sitä ennen sopia, millaisiin päästövähennyksiin se ensi vuosikymmenellä sitoutuu. Tavoite on, että ilmoituksellaan EU voi kannustaa kehittyviä talouksia voimakkaampiin ilmastotoimiin.
EU:lla on tämän vuoden neuvotteluissa korostunut rooli, sillä Donald Trumpin johdolla Yhdysvallat on kääntynyt vastustamaan kansainvälisiä ponnisteluja ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi. Lokakuussa Yhdysvallat esti kansainvälisen sopimuksen merenkulun päästöjen vähentämiseksi.
”On viimeinen hetki päättää EU:n sitoumuksesta. Sitoumuksellamme voimme kannustaa muitakin osapuolia toimittamaan omansa ripeästi”, Multala sanoi kokouksen alla.
Vielä maanantaina oli kuitenkin epäselvää, kykenevätkö EU-maat sopimaan 2040-tavoitteesta. Neuvotteluita johtava Tanska ei ole onnistunut varmistamaan tavoitteen tueksi riittävää enemmistöä, vaikka neuvotteluiden mittaan tavoitteeseen on tuotu merkittäviä joustoja.
Osa päästövähennyksistä on tarkoitus kattaa rahoittamalla ilmastotoimia EU:n ulkopuolisissa maissa. Komissio esitti, että niin sanottujen hiilikrediittien osuus päästötavoitteesta olisi 3 prosenttia, mutta osa jäsenmaista haluaa, että osuus olisi suurempi, 5–10 prosenttia. Hiilikrediittien osuudesta päättäminen on yksi tiistain neuvotteluiden tärkeimpiä kysymyksiä.
Puolan vaatimuksesta ilmastolakiin ollaan tekemässä myös välitarkastelupykälä, joka mahdollistaa tavoitteesta joustamisen. Tämä on vaikea pala nieltäväksi kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa ajaville maille, jotka toivovat, että 2040-tavoite antaisi vauhtia yritysten vihreille investoinneille.
Ranskan vaatimuksesta ilmastolakiin ollaan tekemässä myös hätäjarrupykälä siltä varalta, että hiilinielujen kehitys EU:ssa ei vastaa ennusteita. Muun muassa ilmastomuutoksen ja kasvavien hakkuiden vuoksi hiilidioksidia ilmakehästä sitovat nielut, kuten metsät, ovat supistuneet EU:ssa 30 prosenttia, mikä uhkaa ilmastotavoitteiden saavuttamista.
Ranska on ehdottanut, että mikäli nielujen kehitys myös ensi vuosikymmenellä jää ennusteista, nettopäästötavoitetta voitaisiin laskea 90:stä 87:ään prosenttiin.
Tiistain neuvotteluissa kyse onkin siitä, kuinka suuriin myönnytyksiin kunnianhimoisen ilmastopolitiikan ajajat kuten Pohjoismaat ovat valmiita. Uhka on, että jos ilmastolaista ei kyetä sopimaan nyt, poliittinen paine häviää pitkäksi aikaa. Jos 2040-tavoitteesta ei ole sopua, komissio ei voi antaa esityksiä tarkemmasta sektorikohtaisesta sääntelystä. Se tarkoittaisi kasvavaa sääntelyepävarmuutta investointeja suunnitteleville yrityksille.
Muun muassa Puola ja muut Itä-Euroopan maat sekä Italia suhtautuvat tavoitteeseen yhä erittäin kriittisesti.