Gazan aselepo rakoilee pahoin, kun sekä Israel että Hamas testaavat tulitauon rajoja. Sodan osapuolet surmaavat edelleen miltei päivittäin ihmisiä tällä 365 neliökilometrin maakaistaleella.
YK:n riippumaton tutkintakomissio on syyskuussa 2025 todennut, että Israel syyllistyy Gazassa kansanmurhaan. Kansainväliset ihmisoikeusjärjestöt ovat olleet samoilla linjoilla.
Israelin kovakourainen sotiminen Gazassa on nyt Hollannissa johtanut siihen, että maa ei tällä hetkellä vie F-35-hävittäjien osia Israeliin. Hollannin ulkoministeri David van Weel on tehnyt asiaa koskevan päätöksen 4. lokakuuta.
– Vallitsevissa oloissa ei tällä hetkellä ole syytä aloittaa osien vientiä Israeliin uudelleen, Hollannin hallituksen lausunnossa todetaan.
Avaa kuvien katselu
Mielenosoitus Hollannissa vaatii Gazan tapahtumien vuoksi maan hallitukselta Israelin vastaisia toimia. Kansalaisjärjestöjen organisoima mielenosoitus järjestettiin kesäkuussa 2025. Kuva: Koen Van Weel / EPA
Suomessakin jouduttaneen lähitulevaisuudessa pähkäilemään samaa asiaa, sillä F-35:n osia ryhdytään ensi vuoden alussa valmistamaan myös täällä.
Hollannissa taustalla pitkä oikeusprosessi
Van Weel päätyi ratkaisuunsa sen jälkeen, kun maan korkein oikeus oli määrännyt hänet tekemään uuden arvion, onko varaosien vienti Israeliin Hollannin kansainvälisten velvoitteiden – kansainvälisten asekauppasopimusten ja EU-säädösten – mukaista. Säädökset kieltävät viennin, jos on olemassa selvä riski vakavista kansainvälisen oikeuden rikkomuksista.
Helmikuussa 2024 alempi oikeusaste oli päätynyt Hollannissa ratkaisuun, jonka mukaan hävittäjien osia ei tule viedä Israeliin. Korkein oikeus kuitenkin katsoi, että hallituksen on itse selvitettävä, onko vientiluvan myöntäminen Israeliin maan kansainvälisten velvoitteiden mukaista.
Kiistassa on kysymys siitä, voiko Hollanti jatkaa F-35-hävittäjien osien toimittamista Israelille eurooppalaisesta jakeluvarastosta, joka sijaitsee tulppaanimaassa. Kolme ihmisoikeusjärjestöä – Oxfam Novib, PAX ja The Rights Forum – vei asian Hollannin oikeuslaitoksen käsiteltäväksi.
– Ottaen huomioon menossa olevan Gazan kansanmurhan on kristallinkirkasta, että F-35:n osien viennin Israeliin täytyy pysyä kiellettynä, järjestöt kommentoivat Hollannin korkeimman oikeuden ratkaisua julkilausumassaan.
F-35 mukana Gazan pommituksissa
Suomi solmi Yhdysvaltojen kanssa kaupat yhteensä 64 F-35-hävittäjästä vuonna 2021. Kauppahinta oli 10 miljardia euroa.
Avaa kuvien katselu
F-35-monitoimihävittäjä Naton ydinpeloteharjoituksessa Volkelin lentotukikohdassa Alankomaissa 21.lokakuuta 2025. Kuva: Jorma Vihtonen / Yle
Suomi on rakentanut Hornet-hävittäjien hankintapäätöksestä alkaen – eli yli 30 vuotta – aseellista erityissuhdetta Yhdysvaltoihin. Koko Suomen hävittäjäpuolustus perustuu amerikkalaisiin koneisiin ja aseisiin.
Maailman suurimman aseteollisuuskonsernin, yhdysvaltalaisen Lockheed Martinin valmistama F-35 on maailman kehittynein pitkän käyttösäteen häivehävittäjä. Sitä on vaikeaa havaita tutkassa.
Israel on käyttänyt Lockheed Martinin valmistamia aseita Gazaan tekemissään iskuissa. Tästä kertoo muun muassa YK:n erityisraportoijan Francesca Albanesen raportti viime kesältä.
– Vuoden 2023 lokakuun jälkeen F-35 ja F-16-hävittäjät ovat olleet erottamaton osa Israelin varustamisessa ennennäkemättömällä ilmasodankäynnin iskukyvyllä, joka on mahdollistanut 85 000 tonnin pommilastin valtaosin umpimähkäisen pudottamisen Gazan tuhoamiseksi ja 179 411 palestiinalaisen tappamiseksi tai vahingoittamiseksi.
Avaa kuvien katselu
Israelin armeijan F-35-hävittäjä eteläisen Israelin taivaalla kesäkuussa 2023. Kuva: Abir Sultan / AOP
Ainakin yhdessä tapauksessa on pystytty yksilöimään, että F-35-hävittäjää käytettiin iskussa, joka kohdistui erityisesti siviiliväestöön.
Suomi ryhtyy pian valmistamaan F-35:n osia
F-35:ssä on useita keskeisiä Euroopassa ja Britanniassa tuotettuja osia ja järjestelmiä. Ilman niitä superhävittäjä ei kohoa siivilleen.
Puolustus- ja teknologiayhtiö Patria aloittaa F-35-hävittäjän osien valmistuksen Suomessa jo muutaman kuukauden päästä vuoden 2026 alussa. Kyse on taistelulentokoneen eturunkojen ja laskutelineluukkujen tuotannosta. Osia aiotaan Suomessa tehdä kaikkiaan 400 kappaletta vuosina 2026–2040.
Tampereen yliopiston Rauhan- ja konfliktintutkimuskeskuksen väitöskirjatutkija Kari Paasonen huomauttaa, että kyse on Lähi-itää ajatellen hyvin pitkästä ajanjaksosta.
– Vaikka tilanne Israelissa ja Palestiinassa nyt rauhoittuisi, jännitteet voivat yli vuosikymmenen aikana leimahtaa uudelleen sodaksi, mikäli konfliktin varsinaisia syitä ei ratkaista. Moderneihin asejärjestelmiin sitoudutaan vuosikymmeniksi.
Avaa kuvien katselu
Asekauppaan perehtynyt Kari Paasonen valmistelee väitöskirjaa Tampereen yliopiston Rauhan- ja konfliktintutkimuskeskuksessa TAPRI:ssa. Kuva: Mikko Koski / Yle
Suurin osa Suomessa kootuista osista menee muiden maiden F-35-hävittäjiin.
Suomea koskevat samat velvoitteet kuin Hollantia
Paasonen uumoilee, että Suomi voi jatkossa Hollannin tapaan joutua pohtimaan, voiko se viedä F-35-hävittäjän osia Israeliin.
Paasosen mukaan EU-maat ovat sitoutuneet samoihin asekauppaa koskeviin sopimuksiin, joten myös muissa EU-maissa pitäisi päätyä lopputuloksiin, jotka ovat yhdenmukaisia Hollannin ratkaisun kanssa.
– Jos Suomessa olisi ollut identtinen vientilupahakemus käsiteltävänä samalla hetkellä, kuin mitä Hollannissa on ollut, niin kyllä Suomenkin silloin olisi pitänyt päätyä samaan ratkaisuun, että lupaa ei voida myöntää. Eli samat kansainväliset velvoitteet koskevat molempia EU-maita, ja jos niiden perusteella lupaa ei voida myöntää yhdessä maassa, ei identtistä lupahakemusta pitäisi voida hyväksyä toisessakaan maassa.
Paasonen on tutkinut kansainvälistä asekauppaa ja paneutunut nimenomaan Suomen ja Israelin väliseen asekauppaan.
Kaksi yhdysvaltalaista F-35-hävittäjää ensi kertaa Suomen maaperällä ja ilmatilassa. Eletään kesäkuuta 2019 ja koneet ovat saapumassa Suomen Ilmailuliiton 100-vuotislentonäytökseen Turkuun.
Vientilupa myönnetään, jos se on Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan mukaista. Päätöksen tekee joko puolustusministeri tai valtioneuvoston yleisistunto.
Käytännössä vain aniharvoin, jos koskaan, kahdessa EU-maassa viranomaiset käsittelevät samaan aikaan samansisältöisiä vientilupahakemuksia. Vietävä sotatuote, sen vastaanottaja maan sisällä ja maan senhetkinen tilanne ovat oleellisia seikkoja, kun luvan myöntämisestä päätetään, Paasonen taustoittaa.
– Jos Suomen tilannetta F-35-hävittäjien osien suhteen vertaa Hollannin tilanteeseen, niin olennaista on se, mikä Gazan sodan tilanne on silloin, kun vientilupaa käsitellään Suomessa. Jos tulitauko pettää ja sota jatkuu aiempaan tapaan, luvan myöntäminen sellaisessa tilanteessa rinnastuisi asetelmaan, jossa Hollannin päätös on tehty.
Avaa kuvien katselu
Syksyisten puunlehtien takaa näkyy vuonna 1822 valmistunut Suomen puolustusministeriön päärakennus. Se sijaitsee Helsingin Kaartinkaupungissa Kasarmitorin eteläisellä laidalla. Kuva: Mimmi Nietula / Yle
Suomen puolustushallinnossa on seurattu Hollannin oikeusprosessia. Puolustusministeriön mukaan kyse on ennen muuta maan sisäisestä asiasta.
– Puolustustarvikkeiden vientilupaharkinta perustuu tapauskohtaiseen kokonaisharkintaan, joka pohjaa Suomen kansalliseen lakiin ja Suomen kansainvälisiin vientivalvontaa koskeviin velvoitteisiin. Tarvittaessa konsultoidaan myös muita EU-maita, kertoo neuvotteleva virkamies Riikka Pitkänen sähköpostitse Ylelle.
– Lupakohtaiset päätökset ovat jäsenmaiden toimivallassa.
Pitkänen työskentelee puolustusministeriön resurssipoliittisella osastolla, joka vastaa muun muassa puolustustarvikkeiden vientivalvonnasta.
Asekaupan asiantuntija: ”Kansainvälisiä velvoitteita noudatettava”
Paasonen huomauttaa, että ministeriön kommenteissa kansallisen päätöksenteon ja kansainvälisten velvoitteiden suhde jää epäselväksi. Muotoilusta saattaa saada käsityksen, että Suomi voi vapaasti ja itsenäisesti päättää, myöntääkö Suomi vientiluvan.
– Ja näinhän asia ei ole. Mikäli Euroopan unionin yhteisen kannan kriteerien tai asekauppasopimuksen mukaan vientilupaa ei voida myöntää, Suomella ei silloin ole oikeutta sitä antaa. Kokonaisharkinnan lopputuloksena ei voida päätyä ratkaisuun, joka on Suomen kansainvälisten velvoitteiden vastainen.
EU:n yhteinen kanta on unionin jäsenvaltioiden yhteinen näkemys johonkin kansainväliseen tai sisäiseen kysymykseen, joka muotoillaan ja hyväksytään EU:n toimielimissä.
Avaa kuvien katselu
Alankomaiden kuninkaallisten ilmavoimien F-35-hävittäjiä Ämarin lentotukikohdassa Virossa marraskuussa 2024. Kuva: Jan Dijkstra / Viron puolustusministeriö
Milloin F-35-hävittäjän osien vientilupa-asiaa on Israelin osalta tarkoitus Suomen päättävissä elimissä käsitellä?
– Mahdolliset osien toimitukset Suomesta muihin F-35 käyttäjämaihin eivät ole tällä hetkellä ajankohtaisia, Pitkänen muotoilee vastauksensa.
Puolustusministeriön päätöksenteossa painaa aina myös kotimaisen aseteollisuuden tukeminen.
Oikeuskanslerin linjaukset taustalla
Paasonen muistuttaa entisen oikeuskanslerin, Tuomas Pöystin päätöksestä, joka koski Arabiemiraatteihin Suomesta vietäviä panssaroituja miehistönkuljetusajoneuvoja.
Oikeuskanslerinvirastolle tehdyssä kantelussa oli arvosteltu valtioneuvoston ratkaisuja myöntää uusia vientilupia Patrialle, koska Arabiemiraatit taisteli Jemenissä osana Saudi-Arabian johtamaa liittoumaa, joka oli hyökännyt siviilikohteisiin ja tehnyt sotarikoksia, jotka YK:n kansainvälisessä asekauppasopimuksessa todetaan viennin esteiksi.
Avaa kuvien katselu
Suomen oikeuskansleri Tuomas Pöysti pimenevässä illassa Helsingin Senaatintorilla. Kuva on otettu marraskuussa 2020. Kuva: Retu Liikanen / Yle
– YK:n asekauppasopimus on Suomea velvoittavaa kansainvälistä oikeutta. Se on siten lähtökohtana kansallisen lain rinnalla vientilupia harkittaessa. EU:n yhteinen kanta velvoittaa Suomen viranomaisia oikeudellisesti ja varsinkin unionin yhteistä politiikkaa koskevana poliittisena sitoumuksena, päätöksessä todetaan.
– Tapauskohtaisessa kokonaisharkinnassa on otettava huomioon EU:n yhteisen kannan mukaiset perusteet kansainvälisten sitoumusten noudattamisesta, ihmisoikeuksien kunnioittamisesta sekä alueellisen rauhan, turvallisuuden ja vakauden säilymisestä, mutta se sallii myös kaupallisten ja teollisten etujen huomioon ottamisen kuitenkin siten, että ne eivät saa vaikuttaa EU:n yhteisen kannan perusteiden soveltamiseen.
Myös Tanskassa viritellään oikeudenkäyntiä
F-35-hävittäjiä on Yhdysvaltain lisäksi jo parinkymmenen USA:n liittolaismaan käytössä. Pohjoismaista Norja ja Tanska ovat ostaneet kymmeniä F-35-hävittäjiä.
Avaa kuvien katselu
F-35-hävittäjä lähdössä nousuun Evenesin lentotukikohdassa Norjassa Nordic Response -harjoituksen yhteydessä. Kuva on otettu maaliskuussa 2024. Kuva: Annu Passoja / Yle
EU-maista myös Tanskassa F-35-osien toimitukset voivat johtaa oikeustoimiin, Paasonen kertoo.
– Tanskassa neljä ihmisoikeusjärjestöä yritti viedä asian tuomioistuimen käsittelyyn. Oikeus kuitenkin katsoi, ettei järjestöillä ole tässä kysymyksessä oikeutta olla asianomistajina. Nyt samat organisaatiot vetoavat maan ylimpään oikeusasteeseen, jotta se ottaisi tapauksen agendalleen.
Euroopan maat ja Kanada ovat tilanneet Yhdysvalloilta satoja F-35-koneita. Ensimmäiset Suomelle varatut monitoimihävittäjät saapuvat Rovaniemelle Lapin lennostoon vuoden 2026 jälkipuoliskolla.