Sudanin jakautuminen on käytännössä jo alkanut, arvioi STT:lle rauhanvälitysjärjestö CMI:n neuvonantaja Amir Salim.
Puolisotilaalliset RSF-joukot ovat olleet sodassa Sudanin asevoimia vastaan vuodesta 2023. RSF-joukot saivat Pohjois-Darfurin osavaltiossa sijaitsevan El-Fasherin kaupungin haltuunsa lokakuun lopulla yli vuoden jatkuneen piirityksen jälkeen.
Jo ennen El-Fasherin kaatumista RSF oli perustanut oman hallintonsa Etelä-Darfurin osavaltion pääkaupunkiin Nyalaan.
– Sudanin asevoimat hallitsee maan keski- ja koillisosia, kun taas RSF hallitsee suurta osaa lännestä. Hallinnollinen jako on siis jo tosiasia, Salim kertoo.
Maa on jakautunut ennenkin. Etelä-Sudan irtautui Sudanista ja itsenäistyi vuonna 2011. Tällä kertaa yksi mahdollinen kehityskulku on Salimin mukaan Libyan kaltainen skenaario: kaksi rinnakkaista hallintoa ilman virallista valtion jakautumista.
RSF:n johto puhuu edelleen yhdistyneestä Sudanista. Aikeista perustaa erillistä valtiota ei ole kerrottu, Salim sanoo.
– Emme tiedä, mitä tulevaisuus tuo tullessaan, mutta tällä hetkellä maassa on tosiasiallinen jako.
El- Fasherissa hyvin synkkä tilanne
Salim kuvailee El-Fasherin kaupungin humanitaarista tilannetta erittäin synkäksi. Lääkärit Ilman Rajoja -järjestön mukaan kaupungissa on viime viikon aikana tehty sekä summittaisia että etnisiin ryhmiin kohdistettuja joukkomurhia.
Järjestö vetosi maanantaina RSF-joukkoihin ja sen liittolaisiin, jotta ne säästäisivät siviilit ja antaisivat heidän paeta turvaan. Järjestön työntekijät ovat vastaanottaneet El-Fasherista paenneita ihmisiä ja hoitaneet loukkaantuneita 60 kilometrin päässä sijaitsevassa Tawilassa.
Järjestö uskoo, että suuri määrä siviilejä on edelleen vakavassa vaarassa kaupungissa. YK:n mukaan El-Fasherissa asui elokuun lopussa 260 000 ihmistä. Viime viikon aikana vain hieman yli 5 000 ihmisen on kerrottu onnistuneen pääsemään turvaan Tawilaan.
– Tawilaan saapuneiden määrä ei täsmää, mikä herättää huolen, sillä kuulemme yhä enemmän kertomuksia laajamittaisista julmuuksista. Missä ovat kaikki ihmiset, jotka ovat joutuneet selviytymään jo kuukausia nälänhädän ja väkivallan keskellä El-Fasherissa? kysyy tiedotteessa järjestön avustustyön johtaja Michel Olivier Lacharite.
– Potilaidemme kertomusten perusteella todennäköisin, joskin pelottavin vastaus on, että heitä tapetaan tai estetään pakenemasta, hän jatkaa.
Kansainvälinen rikostuomioistuin ICC varoitti maanantaina, että El-Fasherissa tehdyt julmuudet voivat olla sotarikoksia sekä rikoksia ihmisyyttä vastaan.
Lääkärit Ilman Rajoja -järjestön mukaan myös korkeat aliravitsemusluvut kertovat El-Fasherin asukkaiden kärsimyksestä.
YK:n alaisen ruokaturvallisuuden asiantuntijaelimen IPC:n mukaan nälänhädän on vahvistettu levinneen El-Fasheriin sekä piiritettyyn Kaduglin kaupunkiin Etelä-Kordofanin osavaltiossa.
Poliittista ja sotilaallista merkitystä
El-Fasherin kaupungin valtaaminen oli käännekohta Sudanin konfliktissa, Salim arvioi. Pohjois-Darfurin osavaltion pääkaupunki oli Sudanin asevoimien ja sen liittolaisten viimeinen tukikohta laajemmalla Darfurin alueella.
– El-Fasherilla on erityinen merkitys, koska se on Darfurin alueen historiallinen ja poliittinen pääkaupunki, Salim kertoo.
Kaupungilla on myös poliittista merkitystä, sillä El-Fasherin hallinta vahvistaa RSF:n asemia mahdollisissa neuvottelupöydissä.
El-Fasherin kaatuminen oli Salimin mukaan sotilaallisesti merkittävää. RSF voi nyt vapauttaa piirityksessä kiinni olleita joukkojaan ja siirtää ne muualle.
Joukot yrittävät nyt edetä El-Obeidiin, joka Pohjois-Kordofanin osavaltion pääkaupunki ja erittäin tärkeä joukkojen huollolle. YK arvioi maanantaina yli 36 000 siviilin paenneen Kordofanin alueen kaupungeista ja kylistä Darfurin itäpuolelta.
Saadaanko aselepo solmittua?
Salimin mukaan kansainvälinen yhteisö on viimein alkanut suhtautua Sudanin tilanteeseen sen vaatimalla vakavuudella.
Yhdysvallat, Saudi-Arabia, Arabiemiraatit ja Egypti ovat pyrkineet solmimaan aselepoa osapuolten välille. Syyskuussa maat vaativat Sudaniin humanitaarista aselepoa, jota seuraisi pysyvämpi aselepo ja siirtymä kohti siviilihallintoa.
Sudanin asevoimien tukema hallitus hylkäsi ehdotuksen tuolloin välittömästi, mutta viime aikoina aseleponeuvotteluista on kantautunut varovaisen toiveikkaita tietoja.
– Viime päivinä on tullut raportteja ja tiedotusvälineiden vuotamia tietoja siitä, että osapuolet saattaisivat sopia kolmen kuukauden väliaikaisesta tulitauosta tai humanitaarisesta aselevosta, Salim kertoo.
Salim toivoo, että aloite kantaa hedelmää. CMI ei ole pyrkinyt luomaan omaa polkuaan konfliktin ratkaisemiseksi, vaan on viimeisen puolentoista vuoden ajan tukenut monenvälisiä yrityksiä rauhan saavuttamiseksi.
Sudanin taisteluiden seurauksena on kuollut kymmeniätuhansia ihmisiä, ja noin 12 miljoonaa ihmistä on joutunut jättämään kotinsa.
YK on kuvannut Sudanin tilannetta maailman suurimmaksi pakolais- ja nälkäkriisiksi.
—–
Lähteenä myös uutistoimisto AFP