Eduskunta sai tiistaina käsiteltäväkseen niin sanotun potkulain, jolla heikennetään irtisanomissuojaa.
Eduskunnan täysistunnossa tunteet lämpenivät, kun täysistunnossa otettiin lähetekeskusteluun hallituksen esitys irtisanomissuojan heikentämisestä eli niin sanottu potkulaki. Oppositiopuolueet moittivat esitystä jopa ”Kummeli-vitsiksi”.
– Voin vain kuvitella, miltä näistä työttömistä tuntuu tällä hetkellä, kun he haluavat uskoa, että heillä on paremmat mahdollisuudet työllistyä, niin täällä ministeri sanoo, että te työllistytte paremmin, kun teille annetaan helpommin monoa siellä työpaikoilla, SDP:n kansanedustaja Timo Suhonen aloitti.
– Jos tämä ei olisi totta, niin voisi kuvitella, että tämä on jokin Kummeli-vitsi suurin piirtein. Tämä on ihan uskomaton esitys, kun olemme todenneet sen ja lukeneet teidän esityksestänne, että tältä ei voida odottaa mitään keskeisiä tai suoria työllisyysvaikutuksia.
Työministeri Matias Marttinen (kok) vastasi kritiikkiin huomauttamalla, että vaikutusten on arvioitu olevan työllisyyden kannalta positiivisia.
– Ensinnäkin esityksen työllisyysvaikutuksista. Ne on todettu esityksessä ja sen valmistelussa, että virkavalmistelun lähtökohtainen arvio on, että tällä on myönteiset ja positiiviset työllisyysvaikutukset, Marttinen sanoi.
Hän kuitenkin korosti, että tutkittuun tietoon pohjautuen ei voida esittää tarkkoja lukuja siitä, millaiset työllisyysvaikutukset tarkalleen ovat.
Uudistuksessa muutetaan irtisanomisperustetta. Jatkossa työsopimuksen päättämiseen riittäisi asiallinen syy. Tällä hetkellä syyn pitää olla asiallinen ja painava. Esityksen tavoitteena on purkaa työllistämisen esteitä ja vahvistaa pienten ja keskisuurten yritysten toimintaedellytyksiä.
Onko yrittäjiä?
Entinen työministeri Arto Satonen (kok) puolestaan kummeksui opposition moitteita ja arveli, että joukossa ei ole yrittäjiä.
– Kun näitä edellisiä puhevuoroja kuuntelee, niin tuntuu, että ne käyttää joku sellainen, joka ei ole tainnut koskaan työllistää ketään, Satonen sanoi.
– Kukaan ei palkkaa ketään, sen takia, että hän haluaisi sen henkilön irtisanoa. Se on aina epäonnistuminen molemmilla puolilla tai virherekrytointi tai jotain.
Satosen mukaan kukaan ei irtisano kevyin perustein, koska se aiheuttaa tarpeen uudelle rekrytoinnille. Hallituspuolueiden riveistä katsottiin, että irtisanomisen helpottaminen nimenomaan madaltaa kynnystä palkata uusia työntekijöitä pienissä ja keskisuurissa yrityksissä.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela kuittasi Satosen puheet halpana heittona.
– Tekee mieli kysyä takaisin, että onko edustaja Satonen koskaan joutunut pelkäämään raskaussyrjintää työelämässä, Koskela sanoi.
Hän arvioi uudistuksen lisäävän työntekijöiden riskiä ja heikentävän heidän asemaansa. Samoilla linjoilla oli myös vasemmistoliiton Anna Kontula. Myös huoli raskaussyrjinnästä nousi useammassa puheenvuorossa esiin. Huolet raskaussyrjinnän lisääntymisestä työministeri Marttinen kuittasi turhina.
– On täysin selvää, että raskaus- ja perhevapaasyrjintä on lainsäädännössä kiellettyä jatkossakin. Se on yksiselitteisesti näin. Me emme missään tapauksessa salli sitä, että työntekijöitä kohdeltaisiin sillä tavalla, että esimerkiksi nuorten naisten asemaa työmarkkinoilla heikennettäisiin, Marttinen sanoi.
Koska näkyy katukuvassa?
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom korosti, että kenenkään työnsä tekevän työntekijän ei tulisi pelätä irtisanomista uuden lain myötä.
– Ne ovat erittäin stressaavia ja raastavia tilanteita etenkin pienissä yrityksissä, joissa ei ole lakiarmeijaa takana toisin kuin SAK:n toimistolla. Näillä toimilla, joita hallitus tekee pyritään nimenomaan vahvistamaan sitä, että ne pienet yritykset, joihin myös työpaikat syntyvät, niitä syntyisi jatkossa myös enemmän.
Bergbom sanoi, että yrittäjille halutaan lailla luoda varmuutta, jotta ne uskaltavat ottaa riskin ja palkata ihmisiä.
SDP:n kansanedustaja Joona Räsänen hämmästeli irtisanomisen helpottamista koskevaa argumentointia.
– Täällä on moni todennut, että kukaan ei palkkaa ketään vain sen takia, että voisi antaa helpommin potkut. Olen tästä aivan samaa mieltä. Samaan hengenvetoon on todettava, että tämä on keskeinen hallituksen käyttämä argumentti, jolla tätä lainsäädäntöä puolustetaan, Räsänen sanoi.
– Eli irtisanomista pitää helpottaa, jotta sitä kautta tuodaan rohkeutta palkata uusia henkilöitä.
Hän arveli, että hallituksen toiveena on, että oikeuskäytännön myötä irtisanominen tulisi aikanaan helpottumaan. Räsänen myös kyseli, että milloin työllisyysvaikutukset alkavat ”näkyä katukuvassa”.
Ay-liike vastustaa
Työntekijäjärjestöt ovat vastustaneet uudistusta kovaan ääneen. SAK on vastustanut hanketta ”jyrkästi”. STTK:n mukaan kyseessä on uusi heikennys tällä hallituskaudella tehtyjen aiempien heikennysten päälle.
Suomen Yrittäjät (SY) on puolestaan katsonut, että muutos on pienille yrityksille tärkeä. SY:n mukaan irtisanomisen helpottaminen madaltaa työllistämisen kynnystä. Järjestössä katsotaan, että irtisanomista koskeva lansäädäntö muuttuu uuden lain myötä selkeämmäksi.
Irtisanomiselle tulee jatkossakin olla asialliset perustelut, joten mielivaltaiset perusteet ovat jatkossakin kielletty.
– Vaatimus syyn asiallisuudesta tarkoittaisi, että työnantajalla täytyisi olla irtisanomiselle työntekijän moitittavaan käyttäytymiseen tai puutteelliseen työsuoritukseen liittyvä peruste, työ- ja elinkeinoministeriön tiedotteessa todetaan.
Mielivaltaisella tai vähäisellä perusteella työsopimusta ei ole laillista purkaa.
Kiistaa hallituksen sisällä
Kysymys irtisanomisen helpottamisesta on repinyt myös hallituksen rivejä. Perussuomalaiset on vastustanut alisuoriutumisen ottamista irtisanomisperusteeksi. Kyseistä sanaa ei lopulta hallituksen esitykseen tullut.
Työ- ja sosiaalioikeuden dosentti Jaana Paanetoja puolestaan arvioi Iltalehdelle lokakuussa, että oikeuskäytännön kannalta ei ole merkityksellistä, lukeeko työsopimuslaissa irtisanomisperusteena painava ja asiallinen syy vai pelkästään asiallinen syy.
– Tämä ei ole sanoilla kikkailua. Tälläkään hetkellä ei ole kyse siitä, miten ne sanat on kirjoitettu lakiin, Paanetoja sanoi.
Esitys on osa pääministeri Petteri Orpon (kok) hallituksen työelämäuudistuksia.
FAKTAT
Työryhmän muistion mukaan valmistellut muutokset voisivat lisäksi selkeyttää irtisanomista esimerkiksi seuraavissa tilanteissa:
– työntekijä on aiemmin toiminut moitittavasti, ja uusi rikkomus osoittaa samanlaista välinpitämättömyyttä työsuhteeseen liittyvien velvoitteiden noudattamisessa
– työntekijän vakavuudeltaan vähäiset rikkomukset ovat toistuvia
– työntekijä pysyväisluonteisesti alisuoriutuu työssään
– työnantajalla ei myöskään olisi enää velvollisuutta selvittää mahdollisuutta tarjota työntekijälle muuta työtä
– poikkeuksena ovat tilanteet, joissa työntekijän työntekoedellytykset muuttuvat siten, että työntekijä ei enää kykene selviytymään työtehtävistään esimerkiksi pitkäaikaisen sairauden vuoksi
– hallituksen tavoitteena antaa lakiesitys eduskunnalle kesäkuussa
– työryhmän mietinnön mukaan lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2026.
Lähde: TEM