Sissi Enestamia kiehtoivat suuret filosofiset kysymykset jo teininä. Koulunkäynti ei kuitenkaan huvittanut yläasteella. Sen sijaan hän luki omatoimisesti, osallistui nuorten filosofiatapahtumiin ja pelasi korttia kavereiden kanssa koulun aulassa.
– Varmaan se oli auktoriteettiangstia. Tuntui tärkeältä tehdä asiat omalla tavalla, eikä niin kuin joku ulkopuolinen vaatii.
Avaa kuvien katselu
Enestam kertoo rakastavansa scifiä, kuten Interstellar-elokuvaa ja Star Trek -sarjaa. Kuva: Tomi Hänninen
Yläasteella Enestam haaveili juristin urasta. Äiti ei kuitenkaan painostanut, vaan luotti tyttärensä lopulta ymmärtävän koulunkäynnin tärkeyden tavoitteidensa saavuttamiseksi. Yläasteen lopulla Enestam alkoi havahtua siihen, ettei kunnianhimoisia haaveita voi toteuttaa ilman parempia arvosanoja.
Enestam kuuli mahdollisuudesta kymppiluokkaan ja päätti tarttua siihen, jotta voisi avata ovia tulevaisuudelle.
Avaa kuvien katselu
”Kun haluaa jotakin, se vaatii työtä ja sitkeyttä. Moni asia on mennyt pieleen, mutta olen opetellut yrittämään uudelleen”, Enestam sanoo. Kuva: Tomi Hänninen
– Mä nostin mun keskiarvon kymppiluokalla erittäin huonosta päälle ysiin. Teini-iän kapinallisuus oli alkanut väistyä, ja halusin tehdä valintoja, joilla voin menestyä ja saavuttaa päämääräni. Se jäi kantamaan, Enestam sanoo.
Lukiossa Sissi Enestam löysi astrofysiikan, joka tarjosi mahdollisuuden tutkia maailmankaikkeuden perimmäisiä kysymyksiä luonnontieteen keinoin.
– Näin, että astrofysiikka on tapa tutkia niitä samoja isoja kysymyksiä, joita pohditaan filosofiassa – mutta tieteellisesti, Enestam kertoo.
Arkea simulaatiossa ja hiekkalaatikolla
Astrofyysikko ja kirjailija Sissi Enestamin arki pyörii tällä hetkellä sekä maailmankaikkeuden että pienlapsiarjen keskellä. Haastattelun aikana Enestam vaihtaa vaippaa, rauhoittelee vatsataudin kourissa olevaa lasta ja vastaa välillä pyyntöihin lastenhuoneesta.
Samalla hän kertoo, kuinka hänen perimmäinen toiveensa mustien aukkojen tutkimisessa on ymmärtää maailmankaikkeutta. Enestam uskoo, että mustien aukkojen kautta voidaan ehkä päästä käsiksi syviin peruskysymyksiin, jotka liittyvät esimerkiksi mustien aukkojen toimintaan, kvanttimekaniikan ja yleisen suhteellisuusteorian yhdistämiseen ja todellisuuden rakenteeseen.
Avaa kuvien katselu
Avaa kuvien katselu
Avaa kuvien katselu
Avaa kuvien katselu
Kotivanhemmuuden lisäksi Enestam tekee tällä hetkellä väitöskirjaa mustista aukoista. Hän on myös juuri julkaissut tietokirjan, jossa pohtii, voisiko todellisuutemme olla simulaatio – kuten Matrix-elokuvassa.
Vaikka tämä saattaa kuulostaa hengästyttävältä, Enestam alleviivaa tekevänsä asioita sen verran kuin arki antaa myöten. Hänellä on osallistuva kumppani, ja hän osaa tehdä valintoja: esimerkiksi television katselu jää, jos on mahdollisuus keskittyä kirjan viimeistelyyn.
Äiti kasvatti kannustaen
Kun Sissi Enestam kasvoi Helsingissä yksinhuoltajaäidin kanssa, talous oli välillä tiukilla. Äiti kasvatti Sissin uskomaan, että kaikkialla voi pärjätä.
Sissi Enestam on pyrkinyt astronautiksi ja aikoo hakea uudestaankin.
Enestamin lapsuudessaan aikuiset eivät rajoittaneet tai vähätelleet kiinnostuksen kohteita. Se loi pohjan itseluottamukselle ja uskalluksen kokeilla asioita, joista muut eivät ehkä tienneet mitään.
– Äiti antoi minun kokeilla asioita ja uskalsi antaa vastuuta.
Asiantuntijuus rakentui maailmalla
Sissi Enestam teki kesätöitä Hollannissa Euroopan avaruusjärjestö ESA:lla ja Yhdysvalloissa Nasa Ames -tutkimuskeskuksessa Kaliforniassa. Siellä hän tutki, miten kvanttitietokoneet voisivat hyötyä mikrogravitaatiosta eli lähes painottomasta tilasta.
Avaa kuvien katselu
Sissi Enestam multitaskaa arjessa: ”Jos nukutan lasta, saatan lukea samalla töihin liittyviä juttuja puhelimelta.” Kuva: Tomi Hänninen
Enestamin harjoitteluprojekti herätti Nasan tutkimuskeskuksen johdon kiinnostuksen, ja hän pääsi esittelemään tuloksiaan johtajille ja vieraille.
– Nasassa ihmiset olivat ulospäin suuntautuneita, karismaattisia ja fiksuja. Meillä oli upeita keskusteluja, ja siellä oli yksinkertaisesti hauskaa, Enestam kertoo.
Enestam on asunut ja opiskellut useissa maissa. Ystävystyminen uudessa maassa ei aina ollut helppoa. Kaikkialle voi kuitenkin Enestamin mukaan sopeutua, ja lopulta elämästä toisessa maassa tulee tavallista arkea.
Sissi Enestam uskoo sitkeyden voimaan
Enestam oli jo lapsena kiinnostunut matematiikasta ja avaruudesta. Hän ei kuitenkaan usko, että ala vaatii mitään luonnonlahjakkuutta, vaan valmiutta tehdä kovasti töitä.
Enestam on esimerkiksi hakenut astronautiksi ESA:lle – ja aikoo hakea uudelleen, kun seuraava mahdollisuus tulee – vaikka tietää, että tie huipulle vaatii sinnikkyyttä ja paljon yrityksiä, eikä lopputuloksesta voi olla varma.
Avaa kuvien katselu
Sissi Enestam myöhästyi aikoinaan kalifornialaisen huippuyliopiston hausta, mikä oli hänelle pettymys, mutta päätyi opiskelemaan fysiikkaa arvostettuun yliopistoon Skotlantiin. Kuva: Tomi Hänninen
Sissi Enestam uskoo, että lapsuudessa saatu luottamus ja kannustava ilmapiiri loivat pohjan itseluottamukselle ja uskallukselle kokeilla uusia asioita. Pettymysten sattuessa hän sallii itselleen tunteet, mutta löytää nopeasti uuden suunnan:
– Olen tosi maissa just sen päivän, mutta seuraavana päivänä mulla on jo viisi uutta ideaa.
Suomesta ei välttämättä löydy Enestamin haaveisiin sopivia työpaikkoja, joten hänen tulevaisuutensa on vielä avoin.
Sissi Enestam vieraana Puoli seitsemän -ohjelmassa keskiviikkona 5.11. Katso koko lähetys tästä:
