Rikollisuus|Suomen lakiin tulisi varmuusvankeus, jolla vankeusaikaa olisi mahdollista jatkaa.
Lue tiivistelmä
Tiivistelmä on tekoälyn tekemä ja ihmisen tarkistama.
Hallitus esittää Suomeen varmuusvankeutta, jolla estettäisiin vaarallisten vankien vapautuminen.
Oikeusministeri Leena Meri kertoo, että vastaava laki on jo käytössä Norjassa ja Tanskassa.
Lakimuutos tulisi voimaan vuoden 2027 alussa ja koskisi erittäin vaarallisiksi arvioituja vankeja.
Hallitus aikoo puuttua vakavaan rikollisuuteen lakimuutoksella, joka estäisi erittäin vaarallisten vankien vapautumisen niin kauan kuin heidän arvioidaan olevan vakava uhka muiden hengelle ja terveydelle.
Lakiesitys niin sanotusta varmuusvankeudesta on tulossa eduskuntaan alkuvuodesta 2026 ja se on tarkoitus saada voimaan vuoden 2027 alusta. Esitys vaatii rikoslain, elinkautisvankien vapauttamismenettelystä annetun lain sekä yhdeksän muun lain muutoksen.
Oikeusministeri Leena Meri (ps) sanoo oikeusministeriön tiedotteessa, että varmuusvankeus on jo käytössä esimerkiksi Norjassa ja Tanskassa.
”Erittäin vaarallisia vankeja ei saa vapauttaa niin kauan kuin heidän arvioidaan olevan vakava uhka muiden hengelle ja terveydelle”, Meri sanoo.
Perussuomalaisten kansanedustaja Joakim Vigelius käyttää omassa tiedotteessaan esimerkkeinä erittäin vaarallisista vangeista ”sarjakuristajaa, kouluampujaa, terroristia tai Breivikiä”, joita hänen mukaansa tuskin kukaan tahtoo vapauttaa takaisin kaduille.
Varmuusvankeuden on tarkoitus tulla nykyisten yhdistelmärangaistusten jatkeeksi.
Erittäin vaarallisina pidetyille rikoksentekijöille tarkoitettu yhdistelmärangaistus tarkoittaa ehdotonta vankeutta ilman mahdollisuutta ehdonalaiseen vapauteen ja vankeuden jälkeistä vuoden valvonta-aikaa.
Rangaistus tuli rikoslakiin vuonna 2018, ja siihen on tuomittu muutamia ihmisiä vuosittain. Nykyisin siihen ei sisälly mahdollisuutta jatkaa vankeusaikaa vaarallisuuden perusteella.
Jatkossa myös yhdistelmärangaistuksen soveltamisalaa rikoslaissa laajennettaisiin. Siihen tuomitseminen ei vastaisuudessa edellyttäisi aiempaa vakavaa rikollisuushistoriaa kuten nykyään.
Ennen rangaistuksen päättymistä tehtäisiin arvio väkivaltariskistä.
Jos todetaan, että henkilö saattaa syyllistyä uuteen vakavaan väkivaltarikokseen, vankeutta voitaisiin jatkaa ilman määrättyä takarajaa. Arvio tehtäisiin jatkossa vuosittain.
Nykyisin Suomessa pisin vankeusrangaistus on elinkautinen, joka langetetaan aina murhasta ja voidaan langettaa myös esimerkiksi sota-, maanpetos- ja terrorismirikoksista. Elinkautisesta voi päästä ehdonalaiseen vapauteen aikaisintaan 12 vuoden vankeuden jälkeen. Keskimäärin elinkautista istutaan noin 14,5 vuotta.