Tansanian presidentti Samia Suluhu Hassan julistautui viimeviikkoisten vaalien voittajaksi lähes 98 prosentin äänisaaliilla. Päävastustajat suljettiin ulos vaaleista, jotka on laajasti tuomittu epärehellisiksi.
Opposition mukaan satoja ihmisiä on kuollut vaalien jälkeisissä mielenosoituksissa, joita turvallisuusjoukot ovat tukahduttaneet väkivaltaisesti. Hallitus kiistää tämän. Tietoja on tässä vaiheessa vaikea vahvistaa, sillä verkkoyhteydet katkaistiin vaalien alla ja palautettiin vasta tänään tiistaina.
Suomi on huolestunut Tansanian tilanteesta ja pannut jäihin uuden kehitysyhteistyön maaohjelman hyväksymisen, kertoo ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio (ps.)
– Tansanian kielteisestä demokratiakehityksestä johtuen Suomessa tehdään kahdenvälisen maaohjelman käsittelyn suhteen ylimääräinen tilannearvio. Maaohjelman hyväksymisprosessi on tästä syystä nyt toistaiseksi keskeytetty, Tavio sanoo Ylelle sähköpostitse.
Maaohjelma sisältää suuret linjat Suomen Tansania-politiikassa, mukaan lukien kehitysyhteistyössä ja kaupankäynnissä. Tavion mukaan seuraavan, rahoitukseltaan edellistä suppeamman maaohjelman painopisteitä ovat ”kaupan ja kehityksen yhtymäkohdat, sekä naiset ja tytöt”.
Suomen edellisessä, viime vuonna päättyneessä maaohjelmassa painottui muun muassa hyvän hallinnon edistäminen. Viimeistään kuluneen viikon aikana on käynyt selväksi, ettei kyseinen tavoite ole toteutunut.
Uusi nelivuotinen maaohjelma oli tarkoitus julkaista lähiviikkoina, mutta sen valmistuminen meneekin vasta ensi vuoden puolelle, kertoo UM:n itäisen ja eteläisen Afrikan yksikön päällikkö Jukka Pajarinen.
Käytännössä keskeytys tarkoittaa, että meneillään olevat hankkeet jatkuvat, mutta uusia ei vielä aloiteta. Suomi katsoo, onko suunniteltujen hankkeiden tavoitteita tai toteutusta tarpeen muuttaa.
Avaa kuvien katselu
Tasavallan presidentti Alexander Stubb oli toukokuussa valtiovierailulla Tansaniassa, emäntänään presidentti Samia Suluhu Hassan. Tuolloin puhuttiin maiden kumppanuuden syventämisestä etenkin kaupankäynnissä. Kuva: Matti Porre / Tasavallan presidentin kansliaSuomalaiset järjestöt hankalassa tilanteessa
Tansania on Suomen pitkäaikainen kehitysyhteistyökumppani, ja maassa toimii monia suomalaisia järjestöjä ulkoministeriön rahoituksella.
– Kaikki toimintamme kouluissa on tällä hetkellä keskeytynyt, kertoo Liikunnan Kehitysyhteistyö LiiKe ry:n toiminnanjohtaja Ari Koivu.
Järjestö tekee Tansaniassa koulujen ja ministeriöiden kanssa yhteistyötä liikunnanopetuksen, urheilun ja terveyskasvatuksen saralla. Tansaniassa koulut, kuten myös muun muassa kaupat, huoltoasemat, yliopistot ja valtion virastot suljettiin vaalien jälkeen.
Koivun on tarkoitus matkustaa loppuviikosta Tansaniaan, mutta matkan toteutuminen näyttää nyt epävarmalta. Monet lentoyhtiöt ovat viime päivinä peruneet lentojaan maahan.
Koivu tuntee Tansanian vuosikymmenien ajalta. Hänen mukaansa kärjistynyt tilanne on poikkeuksellinen maassa, jossa sisäiset jännitteet ovat aiemmin olleet suhteellisen vähäisiä.
Hän näkee, että meneillään olevat levottomuudet lähtevät etenkin nuoren Z-sukupolven tyytymättömyydestä valtaeliitin korruptioon.
– On ollut aistittavissa, että kamelin selkä katkeaa. Nuoret aikuiset ovat kyllästyneet siihen, että töitä ja rahaa ei ole, mutta samaan aikaan poliittiset johtajat ja heidän lapsensa elävät yltäkylläisyydessä.
Ihmiset osoittivat mieltään Tansanian suurimmassa kaupungissa Dar es Salaamissa viime viikon lopulla.
Koivu uskoo, että nykyhallinnon ilmeinen vaalivilppi ja väkivaltainen reaktio mielenosoituksiin vain lisää ihmisten katkeruutta.
– Tansania ei tule enää ikinä olemaan entisenlainen. Nyt on todella paljon katkeria ihmisiä, joiden läheisiä on kuollut.
Presidentti Hassanin virkaanastujaisia vietettiin eilen maanantaina pääkaupungissa Dodomassa. Televisiossa lähetetty seremonia oli suurelta yleisöltä suljettu.
– Jos hän kerran sai 98 prosenttia äänistä, miksei hän voi kutsua kannattajiaan paikalle hurraamaan, Koivu kysyy.
Suomen Lähetysseuran toiminnanjohtaja Pauliina Parhiala kertoo, että järjestön kirkollinen toiminta ja kehitysyhteistyö jatkuvat suhteellisen normaalisti levottomuuksista huolimatta. Mahdolliset vaikutukset tulevat pidemmällä aikavälillä.
– Yhteiskunta, jossa ei ole vapautta ja jossa vaalit johtavat tällaiseen väkivaltaan, ei ole turvallinen kenellekään. Tällä tulee olemaan vaikutusta meidänkin työhömme.
Parhialan mukaan kirkot ja muut uskonnolliset yhdyskunnat ovat pitkään tehneet yhdessä työtä vaalien vapauden ja turvallisuuden eteen Tansaniassa.
Presidentti Hassanin puolue on ollut vallassa maan itsenäistymisestä eli vuodesta 1961 lähtien. Parhialan mukaan Tansaniassa ja monissa muissakin kehittyvissä maissa vanhat valtapuolueet natisevat nyt liitoksistaan samalla, kun niiden kohtaama vastustus on lisääntynyt.
– Tansaniassa on ollut rauhallista ja on ollut taloudellista kasvua, joten on voinut syntyä näköharha, että demokratia on ollut toimivaa, Parhiala sanoo.