Sinkin ja C-vitamiinin jättiannosten tehosta flunssan hoidossa ei ole varmaa tutkimusnäyttöä.
Influenssarokotuksia annetaan nyt. Kuva: Sanne Katainen
Suomessa kiertää parhaillaan monia eri hengitystieinfektiota aiheuttavia viruksia, kuten rinovirukset, adenovirukset ja koronavirus, kertoo THL:n tartuntatautilääkäri Aurora Djupsjöbacka.
Flunssaa sairastetaan erityisesti syksy- ja talviaikaan, jolloin ihmiset viettävät aikaa sisätiloissa ja virukset leviävät tehokkaimmin. Tarkkaa tietoa eri virusten aiheuttamista sairastumisista ei ole, sillä tavallinen flunssa hoidetaan oireenmukaisesti kotona eikä laboratorionäytteitä yleensä oteta.
Flunssan omatoimisessa hoidossa tärkeintä ovat lepo kotona sekä riittävä nesteytys. Sinkin ja C-vitamiinin jättiannosten tehosta flunssan hoidossa ei ole varmaa tutkimusnäyttöä. Sinkin käyttöön voi liittyä haittavaikutuksina vatsaoireita ja pahaa makua suussa.
Influenssa- ja koronarokotteet
Influenssarokotetta suositellaan raskaana oleville, 65 vuotta täyttäneille, alle 7-vuotiaille lapsille, sairautensa tai hoitonsa vuoksi riskiryhmiin kuuluville, varusmiespalveluksensa aloittaville henkilöille, laitosmaisissa olosuhteissa asuville, sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstölle sekä vakavalle influenssalle erityisen alttiiden henkilöiden lähipiirille.
Yhtä koronarokotteen perussarjaa suositellaan kaikille aiemmin rokottamattomille 18 vuotta täyttäneille sekä 12–17-vuotiaille riskiryhmiin kuuluville.
Koronarokotteen tehosteannosta suositellaan ja tarjotaan edelleen maksutta riskiryhmille. Näitä ovat hoivakodeissa sekä säännöllisessä kotihoidossa tai omaishoidossa olevat iäkkäät, kaikki 75 vuotta täyttäneet ja sitä vanhemmat sekä sairauden tai sairauden hoidon vuoksi voimakkaasti immuunipuutteiset.
Influenssatapauksia havaitaan yksittäisinä jo ennen epidemian alkamista, joka sijoittuu yleensä vuodenvaihteen tienoille.
”Influenssaepidemian tarkkaa alkamisajankohta on vaikea ennustaa mutta se ajoittuu yleensä vuodenvaihteeseen. Epidemian huippu nähdään yleensä tammi–helmikuussa”, Djupsjöbacka sanoo.
Tänä syksynä influenssatapauksia on ollut hieman tavanomaista enemmän, mutta varsinaisesta epidemiasta ei ole vielä merkkejä.
Influenssarokotukset ovat alkaneet hyvinvointialueilla. Djupsjöbackan mukaan influenssarokotuksen ehtii hyvin vielä ottaa. Suoja tautia vastaan kehittyy noin kahdessa viikossa.
Koronanäytteitä terveydenhuollossa otetaan edelleen, usein yhdessä muiden taudinaiheuttajien testauksen kanssa. Koronavirustartuntoja raportoidaan kaikkina vuodenaikoina.
”Tänä syksynä koronavirusinfektioiden määrä on hiukan noussut kesän jälkeen, mutta määrät ovat edelleen alhaisempia kuin syksyllä 2023”, Djupsjöbacka toteaa.
Toisin kuin influenssan kohdalla, koronan epidemiavaiheet eivät ole yhtä ennustettavia.
Koronavirus on jäänyt kiertämään väestöön muiden hengitystievirusinfektioiden joukkoon, mutta valtaosalla taudinkuva on lievä.
Koronan oirekuva on muuttunut aiempaa lievemmäksi ja muistuttaa nykyisin enemmän ylähengitystieinfektiota. Vakavia tautimuotoja ja niiden jälkiseurauksia, kuten long covidia, esiintyy edelleen harvakseltaan.