Artikkeli on yli 13 vuotta vanha
Geenimuuntelu jakaa edelleen mielipiteitä. Tutkijat puoltavat muuntogeenisiä tuotteita, luomuviljelijät vastustavat ja tavalliset maanviljelijät ovat epävarmoja kannastaan. Asia kävi ilmi Seinäjoella pidetyssä keskustelutilaisuudessa.
Avaa kuvien katselu
Perunapelto vihreimmillään. Kuva: YLE Pasi Takkunen
13.4.2010 16:55•Päivitetty 9.4.2012 18:58
Geenimuunnellun ja muun viljelytuotannon väliin on suunniteltu suojavyöhykkeitä. Mielipiteet vyöhykkeiden tarpeellisuudesta menevät ristiin.
– Suojavyöhykeet varmasti hidastavat geenimuunneltujen kasvien leviämistä muihin viljelykasveihin tai samojen viljelykasvien sisällä, mutta ne ovat vain hidaste. Missään päin maailmaa ne eivät ole toimineet niin, että ne ovat pystyneet pitämään ainekset täysin erillään, sanoo Suomen Mehiläishoitajain Liiton neuvoja Ari Seppälä.
Reipasta kasvinjalostusta jo sata vuotta
– Harhakäsitys on se, että nykyiset kasvit olisivat luonnontuotteita tai luonnon kasveja. Kyllä niitä on erittäin voimakkaalla kädellä ja kovalla kemialla jalostettu jo sata vuotta. On käytetty erilaisia myrkyllisiä kemikaaleja mutaatioiden aikaansaamiseksi ja säteilytetty. Oikeastaan geenitekniikka on huomattavasti puhtaampaa ja turvallisempaa, muistuttaa Maatalouden tutkimuskeskuksen tutkija Jussi Tuomisto.
Geenimuunneltu tärkkelysperuna tulossa
Tärkkelysperuna on luutavasti ensimmäinen geenimuunneltu kasvi, joka jossakin vaiheessa rantautuu Suomeen, tosin vasta tulevien kesien koeviljelyjen jälkeen. Toisena tullee Etelä-Suomessa viihtyvä rapsi.
Tutkija pitää kaavailtuja suojavyöhykkeitä turhina. Esimerkiksi Suupohjassa, joka on maassamme keskeinen perunantuotantoalue, suojavyöhykeet olisivat iso taloudellinen rasite.
– Siellä 18 metrin suojavyöhyke, joka on määritelty hallituksen esityksessä, vähentäisi kymmenen prosenttia viljelypinta-alaa. Se tulisi aiheuttamaan huimasti ylimääräisiä kustannuksia, ennakoi Jussi Tuomisto.
Kuluttaja avainasemassa
Yhtä mieltä ollaan siitä, että kuluttaja lopulta päättää, viljelläänkö Suomessa muuntogeenisiä tuotteita.
– Kuluttajilla on kaikki voima ja vastuu. Mitä kuluttajat päivittäin päättävät ostaa, niin sitä maailmalla tuotetaan, vakuuttaa Seppälä.