Tasavallan presidentti Alexander Stubb kertoo syyttävänsä kaikkia kollektiivisesti venäläisen energian ostamisesta.

Tasavallan presidentti Alexander Stubbin ulkopolitiikka perustuu arvopohjaiseen realismiin. Sen mukaan keskusteluja tulee käydä myös sellaisten maiden kanssa, joiden kanssa Suomi ei jaa samoja arvoja. Inka Soveri

Tasavallan presidentti Alexander Stubb kertoo intialaismedia Firstpostin haastattelussa, että ei syytä Intiaa venäläisen öljyn ostamisesta.

– En aio syyttää Intiaa. Syytän meitä kaikkia kollektiivisesti, Stubb vastaa haastattelija Palki Sharman esittämään kysymykseen.

Sharma penäsi Stubbilta vastausta siihen, onko epäreilua, että Intiaa syytetään venäläisen energian ostamisesta. Hän pohjusti kysymystään sillä, että Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on asettanut venäläisen öljyn ostojen takia Intialle ylimääräiset 25 prosentin tuontitullit.

Epäreiluus tulee Sharman mukaan siitä, että Kiina ei ole samanlaisia lisätulleja saanut, vaikka se on venäläisen raakaöljyn suurin ostaja. Hän huomautti myös siitä, että Eurooppakin ostaa edelleen energiaa Venäjältä.

Stubb antoi kysymykseen pitkän vastauksen, jossa hän huomautti muun muassa, että pakotteet ovat osuneet myös kiinalaisiin toimijoihin ja Eurooppa on vähentänyt energiaostojaan Venäjältä sodan alun jälkeen.

Intia on pysytellyt Ukrainan sodassa neutraalina osapuolena. Kuvassa Venäjän presidentti Vladimir Putin ja Intian pääministeri Narendra Modi. AOP

Ei neuvoja

Firstpost otti tilanteesta kaiken irti ja kertoo Stubbin ”vastustavan kansainvälistä painostusta”, jota Intia on saanut osakseen venäläisen energian ostamisesta.

Haastattelusta julkaistun videon otsikossa kerrotaan ”Suomen presidentin puolustavan Intian oikeuksia ostaa venäläistä öljyä”.

Stubb kertoo, että Intia on itsenäinen toimija ja tekee omat päätöksensä. Hän kuitenkin muistuttaa, että ilman öljy- ja kaasuvientiä Venäjä ei kykenisi jatkamaan hyökkäyssotaansa Ukrainassa.

Hän toistaa vastauksensa myös Sharman kysymykseen siitä, ovatko Intia ja muut maat vapaita ostamaan öljyä tai energiaa haluamastaan maasta – mukaan lukien Venäjältä – niin kauan, kun sille ei ole asetettu YK:n pakotteita.

– En aio antaa Intialle neuvoja tässä asiassa. Voin kuitenkin sanoa, että toivon Euroopan unionin ja Intian pääsevän vapaakauppasopimukseen pikemmin kuin myöhemmin, Intia on tässä asiassa merkittävä toimija, Stubb vastaa.

Kymmeniä miljardeja Venäjälle

Centre for Research on Energy and Clean Air (CREA) seuraa venäläisten fossiilisten polttoaineiden tuontia kuukausittaisissa analyyseissään.

Ykköspaikkaa pitävä Kiina on ajatushautomon mukaan ostanut vuoden 2025 aikana fossiilisia polttoaineita Venäjältä yhteensä 52,3 miljardin euron edestä. Intia on noin 35,6 miljardin euron ostoillaan toisena ja Turkki 23,6 miljardin euron ostoilla kolmantena.

Intia on maailman toiseksi suurin venäläisen raakaöljyn ostaja. Kuva öljynjalostamosta Intian Mumbaista. AOP

Neljäntenä listalla oleva EU jää kuitenkin kauas ainakin Kiinasta ja Intiasta. Unionin jäsenmaat ovat ostaneet kuluvana vuonna venäläisiä fossiilisia polttoaineita noin 12,5 miljardin euron edestä.

Öljyä saapuu unionin alueelle tätä nykyä vain Slovakiaan ja Unkariin. Asia ei ole unionille niin kiusallinen, koska etenkin Unkari on tunnettu jo yleisesti EU:n vastarannan kiiskenä.

Maa on hanannut vastaan EU:n Venäjän-vastaisissa pakotteissa ja Ukrainalle myönnettävässä tuessa. Pääministeri Viktor Orbán vieraili myös Moskovassa viime heinäkuussa melkein heti Unkarin aloitettua EU:n puheenjohtajamaakautensa.

Euroopan kipeä kohta

Nestemäisen maakaasun eli LNG:n osalta asia on Euroopalle kipeämpi.

Esimerkiksi Ranska on kasvattanut tänä vuonna energiaostojaan Venäjältä jopa 40 prosenttia. Ranska ei ole ostanut ajanjaksolla Venäjältä muuta energiaa kuin LNG:tä.

Eurooppa ostaa edelleen suuret määrät venäläistä nestemäistä maakaasua. Kuvassa LNG-terminaali Belgiassa. AOP

Viimeisimmässä EU:n pakotepaketissa LNG:lle asetettiin kuitenkin tuontikielto, joka astuu pitkäaikaisten sopimusten osalta voimaan 1. tammikuuta 2027 ja lyhytaikaisten sopimusten osalta jo 26. huhtikuuta 2026.

Hurjista kokonaisluvuista huolimatta myös intialaiset öljynjalostamot ovat alkaneet etsiä vaihtoehtoja venäläiselle raakaöljylle.

CREA:n mukaan Intian valtion omistamien öljynjalostamoiden venäläisen raakaöljyn tuonti laski syyskuussa alimmalle tasolleen sitten toukokuun 2022.