Ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala (kok.) on tyytyväinen, että yhteinen näkemys syntyi lopulta. Hänen mukaansa paljon yksityiskohtia jäi kuitenkin myöhemmin ratkaistavaksi. Kuva tiistailta. LEHTIKUVA/AFP
EU-maiden ympäristö- ja ilmastoministerit ovat sopineet päästöleikkauksista vuoteen 2040 mennessä vaikeiden neuvotteluiden jälkeen.
Komissio esitti kesällä, että EU:n on leikattava päästöjään 90 prosentilla vuoteen 2040 mennessä. Vaikka tämä tavoite pitää edelleen, suunniteltua suurempi osa päästövähennyksistä voidaan korvata rahoittamalla päästötoimia EU:n ulkopuolella kansainvälisten hiilikrediittien avulla.
Komissio esitti kesällä lukemaksi kolmea prosenttia. Jäsenmaat taas sopivat viiden prosentin osuudesta, mutta sovittu kompromissi jättää mahdollisuuden jopa kymmeneen prosenttiin. Sen käyttö on kuitenkin komission arvioinnin takana.
– Näitä kansainvälisiä yksiköitä voidaan käyttää nyt viiteen prosenttiin asti, minkä jälkeen loppu on arvioinnin alla, sanoi Suomen ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala (kok.) lehdistötilaisuudessa kokouksen jälkeen.
Hänen arvionsa mukaan todennäköisyys sille, että viisi prosenttia voitaisiin ylittää, on kuitenkin varsin pieni. Paljon asiassa jää vielä tulevan lainsäädännön varaan.
Jäsenmaat saivat myös sovun EU:n päästövähennyssitoumuksesta Brasilian Belemin COP30-ilmastokokoukseen. EU sitoutuu vähentämään päästöjään 66,25–72,5 prosenttia vuoteen 2035 mennessä.
Ilmastotavoitteiden toimeenpanoa arvioitaisiin jatkossa kahden vuoden välein.
Tuskaiset neuvottelut
Sovun aikaansaaminen vaati jäsenmaiden määräenemmistön, mikä oli kaikkea muuta kuin helppoa. Ratkaisu syntyi yli vuorokauden mittaisiksi venyneiden neuvottelujen jälkeen. Tiistaina alkaneet neuvottelut kestivät aamuyöhön asti ja käynnistyivät uudelleen keskiviikkona aamulla Brysselissä.
Esimerkiksi teollisuudestaan huolestuneet Italia ja Puola ajoivat esitykseen erilaisia muutoksia ja höllennyksiä, kuten myös Ranska. Suomi taas ajoi kunnianhimoisempaa linjaa.
Ministeri Multala sanoi olevansa tyytyväinen, että yhteinen näkemys saatiin lopulta aikaan, vaikka sanoikin neuvotteluiden olleen paikoitellen tuskaisia.
– Lopulta siihen verrattuna, miltä tilanne välillä näytti, lopputulos oli parempi kuin mitä ehkä välillä olisi voinut pelätä.
Hänen mukaansa on olennaista EU:n uskottavuudelle, että sitoumus saatiin valmiiksi ennen YK:n ilmastokokousta.
Lykkäyksiä ja joustoja
Sopuun kuuluu myös se, että komissio arvioi luonnontieteellisen nielun kehittymistä suhteessa ilmastotavoitteeseen. Se voisi tarvittaessa ehdottaa vuoden 2040 tavoitteen muuttamista, jos EU:n metsät sitoisivat odotettua vähemmän hiilidioksidia.
Käytännössä tämä esitetty kompromissi tarkoittaa, että jos EU:n metsistä syntyy odotettua vähemmän päästövähennyksiä, niitä ei korvata tekemällä esimerkiksi teollisuuteen isompia päästöleikkauksia. EU:n metsien hiilinielut ovat viime vuosina jo heikentyneet niin maastopalojen kuin hakkuidenkin vuoksi.
Lisäksi osana sopua ilmastolakiin kirjattaisiin myös polttoaineen jakelun päästökaupan lykkääminen vuodella.
Muutokset vaativat vielä Euroopan parlamentin kannan, minkä jälkeen parlamentti, jäsenmaat ja komissio sovittavat näkemyksiään yhteen.
Moitteita ja kiitosta
Euroopan ilmasto- ja ympäristöjärjestöjen kattojärjestö Can moitti sopua pettymykseksi, vaikka sanoikin olevansa tyytyväinen siihen, että päätös saatiin aikaan ennen Brasiliassa alkavaa kansainvälistä ilmastokokousta.
– Päästöleikkauksista vain 85 prosenttia tulee olemaan kotimaissa tehtäviä ja loput viisi prosenttia tehdään kyseenalaisten hiilikrediittien kautta, järjestö sanoi tiedotteessaan.
Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä kuvasi saavutettua sopua hyväksi uutiseksi, vaikka edelleen fossiiliriippuvaisten toiveesta maiden tavoitetta tarkastellaan kahden vuoden välein.
– Neuvotteluratkaisu on todella hyvä uutinen, koska sen myötä investoijat saavat ennakoitavan näkymän, jota on odoteltu. (Suomessa) olemme puhtaassa siirtymässä muita edellä, ja se on kiistaton kansallinen etu halutessamme houkutella investointeja maahamme, hän sanoi tiedotteessa.
Sanna Raita-aho