Suomen suurin vientiala julkaisi tuoreet luvut. Niiden perusteella ei voi vieläkään juhlia, kirjoittaa taloustoimittaja Antti Parviala.
Avaa kuvien katselu
Euroopassa talous alkaa heräillä tullisodan pyörteistä ja Suomessakin on vihdoin merkkejä viennin virkoamisesta. Kuva: Petteri Bülow / Yle
5.11. 18:00•Päivitetty 5.11. 19:49
Voisi luulla, että Suomen suurin vientiala eli teknologiateollisuus olisi huolestunut tai jopa järkyttynyt alan tulevaisuuden näkymistä kertovista uusista luvuista.
Teknologiateollisuus ry:n kokoaminen tietojen mukaan alan saamien uusien tilauksen arvo heikkeni seitsemän prosenttia, kun verrataan heinä–syyskuuta tätä edeltävään vuosineljännekseen.
Mutta miinuksesta huolimatta etujärjestön johtava ekonomisti Hanne Mikkonen pitää tulosta kohtuullisena.
Ja tottahan se on – kyllä tilanne voisi olla pahempikin.
Vain muutamia kuukausia sitten, huhtikuun alussa, Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump esitteli suurta pahvitaulua, johon oli listattu tulien hurjia korotusprosentteja. Tästä niin sanotusta vapautuksen päivästä alkaneen tullisodan iskut ja vastaiskut ovat olleet ennen näkemättömiä ja niiden seurauksia pelättiin kautta maailman.
EU ja Yhdysvallat pääsivät loppukesällä sopimukseen useimpien tullien rajoittamisesta 15 prosenttiin. Tästä sovusta huolimatta esimerkiksi terästeollisuuden tuotteille on riittänyt erilaista veivausta, kuten Mikkonen luonnehtii.
Ehkä kaiken tämän jälkeen, Suomessa voidaan huokaista helpotuksesta, kun uusien tilauksien arvo on huvennut vain seitsemän prosenttia.
Teknologiateollisuuden johtava ekonomisti Hanne Mikkosen mukaan alan tilanne on välttänyt pahimmat pelot.
Jos tilanteen haluaa nähdä vielä valoisampana, voi lukuja verrata surkeaan vuoden takaiseen tilanteeseen. Siihen verrattuna uusien tilauksien määrä on noussut kymmenyksen.
Suomen talouden todellinen käänne riippuu ratkaisevasti viennin heräämisestä. Kotimaisesta kysynnästä ei ole talousveturiksi, sillä kuluttajien luottamus matelee synkissä tunnelmissa työttömyyden pelon takia.
Jotain hyvää: ostopäällikköindeksit Euroopassa nousussa
Talouden ennustamisessa turvaudutaan ostopäällikköindekseihin.
Ostopäälliköt ovat ihmisiä, jotka päättävät kuinka paljon tavaraa ja palveluita heidän yrityksensä ostetaan.
Heidän on varmistettava, että varastossa on tavaraa riittävästi, mutta ei liikaa. Siksi ostopäälliköiltä koottavat tiedot ennustavat hyvin sitä, mihin taloudessa ollaan menossa.
Euroalueen teollisuuden ostopäällikköindeksit ovat olleet syvästi miinuksella toissa vuonna ja selvästi miinuksella viime vuonna. Mutta tämän vuoden loppukesällä luvut ovat pitkästä aikaa nousseet niukin naukin plussan puolelle.
Jos Suomen vienti on herätäkseen, pitäisi ensin Euroopan ostopäällikköindeksien asettua pysyvämmin plussan puolelle.
Ja huonoa: Suomen talous kasvaa ennakkoluvuissa Euroopan hitaimmin
Ukrainan sodan ja Trumpin tullisodan pyörteissä suuntaa hakeneet taloudet näyttävät selvinneen sittenkin kohtalaisen hyvin.
Euroopan tilastoviranomaisen julkaisemat ennakkotiedot kertovat, että euromaiden taloudet kasvoivat heinä–syyskuussa lähes puolitoista prosenttia vuotta aiemmasta.
Ennakkoluvuissa ei ole vielä kaikkia maakohtaisia tietoja, mutta julkaistuista maista Suomen -0,9 prosenttia oli kaikista heikoin.
Lohdullista on kuitenkin, että Suomen tärkeissä vientimaissa on kasvua. Tosin Saksassa talouskasvu on varsin niukkaa, mutta Ruotsissa jo varsin tutuvaa. Tämä antaa uskoa siihen, että Suomen vienti noihin maihin saattaa pian heräillä.
Ja onhan Suomella muitakin valopilkkuja: Yhdysvaltojen tekemiä jäänmurtajatilauksia ei ole vielä sinetöity, mutta niiden parin miljardien euron arvolla olisi iso piristävä vaikutus meriteollisuuden tilauskirjoihin. Koko taloudelle niiden merkitystä ei pidä kuitenkaan liioitella. Kone- ja metalliteollisuuden tilauskirjoissa on nyt tilauksia 22 miljardin arvosta.
Mikä on suunta?
Onko haaveet Suomen todellisesta talouskäänteestä siis jälleen kerran siirrettävä tuonnemmaksi?
Pääministeri Petteri Orpo (kok.) on yrittänyt puhua Suomea suosta ja halunnut puhaltaa hehkua hentoon kipinään.
Teknologiateollisuudesta löytyy yksi lahjomaton merkki siitä, miten yritykset näkevät tilanteen. Työpaikkojen määrä on vähentynyt lähes yhtäjaksoisesti keväästä 2023 lähtien. Mutta enää henkilöstömäärät eivät ole laskeneet.
Toinen mittari näyttää vielä paremmalta. Lomautusten määrä on pudonnut alle puoleen viime kevääseen verrattuna.
Se on jo hento vihje talouden mahdollisesta käänteestä ja ainakin todellisempaa talousdataa, kuin poliittinen hengennostatuspuhe. Ehkäpä Suomen taloustilanteen pohja on vihdoin löytynyt.
Muokattu 5.11. klo 19.49: BKT:n muutosgrafiikan otsikko korjattu. Heinä-syyskuuta verrattu vuotta aiempaan, ei edelliseen vuosineljännekseen, kuten otsikossa aiemmin sanottiin.