Tänä vuonna Suomi ottaa lisää velkaa arviolta 13 miljardia euroa. Vuonna 2019 valtiolla oli 106 miljardia euroa velkaa, mutta nyt määrä on ylittämässä jo 180 miljardia.
Tämän hallituskauden tuntuvat leikkaukset eivät riitä alkuunkaan. Talous on jäämässä pakkasen puolelle pitkäksi aikaa.
Jos näin käy, niukkuutta on tarjolla vuoteen 2035 asti. Sinä aikana nyt kouluun mennyt lapsi ehtii kasvaa melkein täysi-ikäiseksi.
Miten tässä näin kävi?
Katsotaan ensin, miten velka on päässyt repsahtamaan tällaiseksi.
2000-luvun alku oli Suomelle hyvä. Julkinen velka putosi noin 30 prosenttiin suhteessa bkt:hen.
Yhdysvaltojen asuntomarkkinoilta alkanut finanssikriisi ja Nokian vaikeudet osuivat samoihin vuosiin. Suomi velkaantui taas.
Kun talous kasvoi hitaasti ja korot laskivat kohti nollaa, valtio kattoi alijäämiä halvalla lainalla.
Velkasuhde oli ehtinyt 2010-luvun lopulla tasaantua, mutta sitten iski koronakriisi.
Viime vuosia ovat leimanneet sodat, epävarmuus ja talouskasvun hitaus. Leikkauksista huolimatta velkasuhde jatkaa kasvuaan.
Toisin sanoen velan pitkä nousutrendi on vaihtunut kriiseihin, jotka seuraavat toisiaan vailla pysyvää käännettä.
– On ollut kriisiä toisensa jälkeen. Samalla maailmantalouden tilanne on erittäin epävarma, eikä tarjoa lohdutusta, sanoo taloushistorian professori Jari Eloranta Helsingin yliopistosta.
Mutta Eloranta myös suhteuttaa asiaa heti.
– Meillä on ollut aiemmin historiassa paljon enemmänkin velkaa. Pitkässä juoksussa tilanne ei ole erityisen hälyttävä. Ja kun katsotaan muita euromaita, niin velka on lisääntynyt melko samassa tasossa eli Suomi ei ole mikään valtava poikkeus, hän jatkaa.
Mutta sitkeässä velka nyt on, ja siihen on monta syytä.
Käydään niistä läpi neljä keskeistä.
”Se dramaattinen asia joka tapahtui oli, että Suomi putosi kasvukelkasta.”
Velka ei vähene, koska talous ei kasva.
Suomi oli myös 1990-luvun laman jäljiltä velkainen, mutta silloin takataskussa oli ihmelääke eli matkapuhelinjätti Nokia. Sen kasvu ja imu nosti koko maata, ja budjetit palasivat melko nopeasti plusmerkkisiksi.
Nyt ihmelääkettä ei ole.
– Puuttuu samanlainen buusti, joka 90-luvulla korjasi velkaantumisen, sanoo Helsingin yliopiston taloustieteen professori Roope Uusitalo.
Menotkin lisääntyvät, mutta nimenomaan kasvun puute on perimmäinen ongelma.
– Julkiset menot kuten ikääntymisen kustannukset ovat kyllä kasvaneet, mutta eivät erityisen vauhdikkaasti. Se dramaattinen asia joka tapahtui oli, että Suomi putosi kasvukelkasta, hän sanoo.
Kun talous piiputtaa, valtio saa vähemmän verotuloja mutta menot yleensä kasvavat.
Avaa kuvien katselu
Suomi vie muihin EU-maihin verrattuna poikkeuksellisen paljon raaka-aineita ja muita matalan jalostusarvon tuotteita. Kuva: Jarkko Riikonen / Yle
Suomella on ”palikat kohdallaan”, sanoo juuri eläköitynyt Turun yliopiston taloustieteen professori Jouko Vilmunen: koulutettu väestö, hyvä infrastruktuuri ja toimivat palvelut. Mutta yksi iso asia on vinossa.
– Toimialarakenne on vanhentunut. Meillä nojataan puunjalostukseen ja perinteiseen teollisuuteen, eikä resursseja ole onnistuttu siirtämään tuottavampaan työhön, Vilmunen sanoo.
– Pitkän aikavälin kasvun puute on se todellinen ongelma.
Vilmunen sanoo, että Ruotsi on palveluyhteiskuntana vuosia Suomea edellä.
2. Väki ikääntyy, se maksaa ja työväestä on pulaa
”Jotkut esittävät, että julkista sektoria on paisutettu holtittomasti. Ei se minusta ihan niin ole.”
Suomalaisen keski-ikä on noussut 39,3 vuodesta 43,8 vuoteen vuosina 2000–2023, ja pian suuret ikäluokat täyttävät 80 vuotta.
Sote-palvelujen nettokäyttökustannukset eli käytännössä käyttömenot olivat viime vuonna noin 25 miljardia euroa. Se on viisi miljardia euroa enemmän kuin vuonna 2020 ja johtuu valtaosin siitä, että väestön ikääntyminen on kallista.
Varsinaisten hoivamenojen eli kotihoidon, ympärivuorokautisen hoidon ja omaishoidon korvausten kasvua ei silti pidä liioitella. Näin sanoo ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikön johtaja, professori Teppo Kröger Jyväskylän yliopistosta.
– Absoluuttiset summat ovat kyllä kasvaneet, mutta kustannusten suhde bruttokansantuotteeseen on pysynyt melko samana. Ja monilla alueilla on pikemminkin nipistyksiä tulossa, Kröger sanoo.
Suomi käyttää hoivaan vähemmän rahaa kuin muut Pohjoismaat.
Avaa kuvien katselu
Väestön ikääntymisessä ollaan nyt tilanteessa, josta parikymmentä vuotta sitten puhuttiin tulevaisuuden asiana. Kuva: Jarkko Riikonen / Yle
Iso tekijä menojen kasvussa ovat eläkemenot.
– Jotkut esittävät, että velkaantuminen johtuu siitä, että julkista sektoria on paisutettu holtittomasti. Ei se minusta ihan niin ole, vaan ennemminkin on pidetty kiinni eläkelupauksesta, Määttänen sanoo.
Perusasia on kirkas: työtä tekevää nuorempaa väkeä ei ole tarpeeksi.
Hallituksen tavoitteena oli saada 100 000 työllistä lisää, mutta nyt työllisiä onkin yli 60 000 vähemmän kuin hallituksen aloittaessa.
Kirittävää on siis 160 000 työllisen verran, ja samalla työttömyys on kasvanut lähes EU-maiden kärkitasolle. Jos asia olisi paremmalla tolalla, ikääntymisen menotkaan eivät tuntuisi niin suurilta.
3. Armeija ja velan korot syövät miljardikaupalla lisää rahaa
”Taloustieteilijän näkökulmasta puolustusmenot ovat negatiivisia menoja.”
Suomen riesaksi on tullut kaksi uutta monen miljardin menoerää: puolustusmenojen ja valtionvelan korkojen kasvu.
Puolustusvoimille on ollut piikki auki sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan.
Vuonna 2020 puolustusmenot olivat noin 3,1 miljardia euroa. Tänä vuonna ne kipuavat jo 6,5 miljardiin ja vuoteen 2029 mennessä arviolta 9,3 miljardiin. Se tarkoittaisi kolminkertaistumista kymmenessä vuodessa, ja raha on pois kaikesta muusta.
– Taloustieteilijän näkökulmasta puolustusmenot ovat negatiivisia menoja. Ne eivät tue kasvua samoin kuin vaikka koulutusinvestoinnit, Jari Eloranta sanoo.
Avaa kuvien katselu
Tämä on pian Suomen uusinta aseistusta – ja kalleinta. Norjalainen F-35-hävittäjä harjoituksessa Suomessa vuonna 2023. Kuva: Toni Pitkänen / Yle
Valtionvelan korkomenoissa on käynnissä samanlainen trendi.
Kun valtio sai 2010-luvulla lainaa erittäin edullisella korolla, ja alijäämiä paikattiin velalla. Vuonna 2022 korkomenot olivat 840 miljoonaa euroa.
Nyt vanhoja nollakorkolainoja joudutaan korvaamaan kalliimmilla. Tälle vuodelle korkoihin on varattu jo 3,5 miljardia euroa ja vuonna 2029 arviolta 5 miljardia euroa.
Lasku armeijan lisärahasta ja korkomenoista on siis yhteensä jo kuusi miljardia euroa vuodessa. Lähivuosina se nousee kymmeneen miljardiin.
4. Hallitus on tehnyt myös virheitä, ja kolme vuotta sitten tehtiin merkittävä tilastomuutos
”Kun tehdään leikkauksia heikon kasvun aikana, se tietää huonoa taloudelle.”
Velkatilanne on syntynyt monen edeltävän hallituksen aikana. Pääministeri Petteri Orpon (kok.) johtama nykyhallitus sai eteensä tilanteen, jossa velka oli jo koholla.
Hallituksen leikkaustoimet ovat luultavasti pahentaneet tilannetta, sanovat asiantuntijat.
– Me tiedämme taloustieteellisestä kirjallisuudesta, että kun tehdään leikkauksia heikon kasvun aikana, se tietää huonoa taloudelle, Vilmunen sanoo.
– Minusta Suomi ei ole 2020-luvulla ollut sellaisessa tilanteessa, että olisi pitänyt lähteä sopeuttamaan taloutta tällä tavoin. Tällä politiikalla on vain hidastettu talouskasvua, jatkaa Eloranta.
Määttäsen mukaan on tosin myös ymmärrettävää, että hallitus on hankalassa tilanteessa tehnyt velkatoimia eikä vain odottanut suhdanteen paranemista, vaikka se olisi paperilla talousoppien mukaista.
Avaa kuvien katselu
Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) ja pääministeri Petteri Orpo (kok.) hallituksen puoliväliriihessä keväällä. Kuva: Silja Viitala / Yle
Milloin velkatilanne on uhkaava ja mitä julkiseen velkaan ylipäätään lasketaan, on sekin jossain määrin tulkintaa.
Kolme vuotta sitten tehtiin merkittävä tilastointimuutos, kun vuokra-asuntojen ja asumisoikeustalojen korkotukilainat alettiin laskea mukaan julkiseen velkaan. Taustalla oli muutos EU-tulkintaan.
Se nosti kertaheitolla Suomen velka-astetta suhteessa bkt:hen peräti 5,9 prosenttiyksikköä ja vaikuttaa edelleen – Suomi vajosi yhden tulkinnan vuoksi selvästi huonompaan velkajamaan.
Mitä velkaliisterin juurisyille pitäisi tapahtua, jotta tilanne helpottuisi?
Asiantuntijoilla on tästä ajatuksia.
– Ykkösasia on, että maailmanpoliittinen tilanne selkeytyisi, Jari Eloranta arvioi.
Toinen toive on, että Suomi löytäisi uusia menestysreseptejä.
– Yhdysvallat ei ole menestynyt perinteisellä teollisuudella vaan uusilla toimialoilla, jotka sanelevat mitä maailmassa luetaan ja kuunnellaan, Jouko Vilmunen viittaa Applen ja Metan kaltaisiin digijätteihin.
Kolmas on se, että suhdanne kääntyisi.
– Julkisen talouden tilanne näyttää juuri nyt synkemmältä kuin mitä se ehkä vähän isommassa kuvassa on. On hyvät mahdollisuudet, että työllisyys vahvistuu ja päästään kasvun osalta verrokkimaiden tahtiin, Niku Määttänen sanoo.
Hallitus neuvottelee 1.–2. syyskuuta ensi vuoden budjetista ja aikoo sopeuttaa taloutta vielä miljardilla eurolla. Vajaan kahden vuoden päästä on seuraavan hallituksen vuoro.
Haastateltavista Roope Uusitalo on ollut Talouspolitiikan arviointineuvoston puheenjohtajana 2014–2019, Jouko Vilmunen 2019–2023 ja Niku Määttänen vuodesta 2023.
Voit keskustella aiheesta 17.8. kello 23:een saakka.