Jääkiekon SM-liigassa eletään jännittäviä viikkoja, sillä 27. marraskuuta liigan yhtiökokouksessa äänestetään tulevaisuuden sarjamallista.
SM-liigan esityksessä on kaksi vaihtoehtoista sarjamallia. Kummassakin kaksi ylintä sarjatasoa eli A- ja B-liiga olisivat Liigan hallinnon alla. Joukkueet jakautuisivat joko mallilla 12+10 tai 14+10.
Nouseminen ja putoaminen ratkaistaisiin karsintasarjalla. 14 joukkueen A-liigaan päädyttäisiin vähentämällä kaksi joukkuetta keväällä 2027. Jos lopputulemana on 12 joukkuetta, myös keväällä 2028 kaksi joukkuetta putoaisi A-sarjasta.
SM-liigaseurat ovat mielenkiintoisen päätöksen edessä. 14 joukkueen A-liiga tekisi B-sarjasta heikomman, joten sarjojen joukkueiden vaihtuvuus voisi olla toista mallia pienempää. Putoaville seuroille vahvempi ja kiinnostavampi B-sarja olisi kuitenkin taloudellisesti järkevämpi.
Liigan suurseurat ovat todennäköisemmin pienemmän eli 12 joukkueen A-sarjan kannalla. Pienempiin seuroihin lukeutuva KooKoo puolestaan ilmaisi jo MTV:n haastattelussa alustavasti olevansa 14 joukkueen kannalla.
Avaa kuvien katselu
Kouvolassa on käännytty 14 joukkueen kannalle. Kuva: Lehtikuva
Moni seura saattaa pelätä, voiko B-sarjasta koskaan nousta ylempään sarjaan. SM-liigan uudessa ehdotuksessa on kiinnitetty huomiota juuri tähän asiaan.
Tarkoitus on, että pelaajabudjettien kuilu A-sarjan alempien ja B-sarjan parhaimpien välillä ei kasvaisi liian suureksi.
Muun muassa televisio- ja vedonlyöntitulojen jako olisi 12 joukkueen A-sarjassa 70–30 ja 14 pääsarjassa 80–20 prosenttia. Kaikille B-sarjan joukkueille jaettaisiin laskelmien mukaan vähintään 200 000–300 000 euroa.
Pienemmän A-sarjan mallissa muutamat joukkueet voisivat laskelmien mukaan yltää jopa 700 000–800 000 euron tuloihin. Uudessa mallissa halutaankin antaa mahdollisuus siihen, että oman toiminnan kehittämisellä saisi isomman palan kakusta.
Kriteereitä ei ole vielä lyöty lukkoon, mutta suunnitelmien mukaan esimerkiksi urheilullisella menestymisellä, junioritoiminnalla, olosuhteilla ja taloudellisella toiminnalla voisi olla vaikutusta korvauksen määrään.
Avaa kuvien katselu
Ylelle arvioidaan, että esimerkiksi uusittu halli ja olosuhteet vaikuttaisivat positiivisesti Joensuun Kiekko-Poikien saamaan summaan. Kuva: Ari Haimakainen / YleSuunta käännettävä
Jos uudistuksessa päädytään 14 joukkueen pääsarjaan, erot sarjojen välillä voisivat kasvaa, sillä B-sarjan parhaimmat saisivat yhteisestä potista noin 500 000 euroa. On selvää, että 12+10-mallilla myös B-sarja säilyisi vahvempana ja siten kiinnostavampana.
– Näistä vaihtoehdoista 12+10 kuulostaa paremmalta, sillä se tehostaisi ja selkeyttäisi A-liigan pelaamista runkosarjassa ja pudotuspeleissä. Rahamäärä per joukkue myös kasvaa, kun joukkuemäärä putoaa. Malli antaisi alapuolelle mittavampia resursseja, Tommi Kerttula sanoo Yle Urheilulle.
Kerttula on toiminut jääkiekossa Ässien urheilujohtajana SM-liigassa, Jukurien urheilujohtajana Mestiksessä, pelaajatarkkailijana ruotsalaisseura Örebrossa ja hallituksen jäsenenä Mestiksessä.
Hän on nähnyt läheltä, miten SM-liiga ja Mestis ovat kuihtuneet, kun huippupelaajia on virrannut ulkomaille. Kerttula on laskeskellut, että tällä hetkellä ulkomailla on 300 suomalaispelaajaa. Uusi malli voi kääntää suunnan.
– Emme tule kilpailemaan NHL:n kanssa, eikä pitkään aikaan, jos koskaan, Sveitsin tai Ruotsin kanssa. 300 pelaajassa on varmasti massaa, jota puhuttelee tämä uusi sarjamalli. Imu täytyy kääntää takaisin.
Avaa kuvien katselu
Sakari Manninen, Jesse Puljujarvi ja Vili Saarijarvi edustavat sveitsiläistä Geneveä. Suomi on jäänyt jälkeen kilpailussa huippupelaajista. Kuva: Giuseppe Velletri/SPP/Shutterstock/All Over Press
Sarjamalliuudistus on kaivattu. Kun SM-liiga ei ole saanut houkuteltua kokeneita suomalaisiakaan riittävästi ja joukkueita on ollut liikaa, moni nuori pelaaja on pelannut pääsarjassa aivan liian aikaisin.
Osa nuorista on puolestaan lähtenyt Pohjois-Amerikkaan, sillä he eivät ole uskoneet kehittyvänsä Suomessa. Väliinputoajat ovat lopettaneet tai lähteneet ulkomaille jopa eksoottisempiinkin maihin, sillä Mestiksessä lajia ei ole pystynyt harjoittamaan ammattimaisesti.
– Uusi tulomalli voi mahdollistaa sen, että Mestiksessäkin olisi toimintaa 12 kuukautta vuodessa. Sillä on oma merkityksensä jo pelaajien kehittämiseen ja urheilutyön laatuun, Kerttula sanoo.
Pelaajabudjetit voisivat kasvaa merkittäviin mittoihin. 2010-luvun alussa kärkipään Mestis-seuralla pelaajabudjetit huitelivat 350 000–500 000 euron välimaastossa. Jos nyt päästäisiin edes samanlaisiin lukemiin, monella seuralla pelaajabudjetti voisi nousta jopa miljoonaluokkaan.
Avaa kuvien katselu
Uudella tulonjaolla voitaisiin kaventaa eroja kahden kovimman sarjan välillä. Kuva: Samppa Toivonen / APOLLO PHOTO / ALL OVER PRESSValtava rahallinen potentiaali
Sarjojen kiinnostavuuteen vaikuttavat myös karsinnat. SM-liigan ehdotuksessa nousumahdollisuus rakennettaisiin kahden joukkueen välisen sarjan sijasta 2+4 joukkueen karsintasarjaksi. Siirtymävaiheessa mukana olisi kolme joukkuetta pääsarjasta ja yksi Mestiksestä.
Karsintasuunnitelmia ei ole kuitenkaan lyöty lukkoon. Yhtiökokouksessa voidaan päätyä myös suoraan nousuun ja putoamiseen, mikä takaisi vaihtuvuutta joka vuodelle.
Kuuden joukkueen karsintamallissa on myös oma hyvä puolensa ja potentiaalinsa. B-sarjan kiinnostavuus kasvaisi, kun useampi voisi yltää karsintasarjaan.
Kerttula muistuttaa, että Ruotsissa 30 ottelun karsintasarja keräsi aikoinaan vuosina 2011–2014 joukkueista riippuen yhteensä 100 000–200 000 katsojaa. Sarjassa olisi hurja potentiaali.
– Tämä malli jo itsessään toisi liigayhtälöön aika merkittävän määrän rahaa, mikä on jäänyt ilmaan, Kerttula sanoo.
– Pidän myös hyvänä vaihtoehtona, että joka vuosi nousee ja putoaa saletisti. Voisiko olla jopa niin, että olisi sekä karsinnat että suora nousu ja putoaminen.
Avaa kuvien katselu
Jokerit ja Pelicans pelasivat viime vuonna paras seitsemästä -välisen karsintasarjan. Ehdotetussa mallissa olisi kuitenkin kuusi joukkuetta. Kuva: Tomi Natri / All Over Press
Suomalainen kiekko tarvitsee kehittyäkseen toimivia sarjoja, mutta Yle Urheilun tietojen mukaan televisio- ja vedonlyöntiyhtiöiden lisäksi myös asiakkaat vaativat kilpailullisuuden kasvattamista.
Kuluttajatutkimuksesta kävi niin ikään ilmi, että asiakkaat haluavat sarjan pysyvän koko Suomen sarjana eli maantieteellinen kattavuus on ihmisten vaatimuksissa. Sama toive on myös mediayhtiöillä, vaikkakin niiden vaatimuksena myös on kilpailullisuuden kasvattaminen: pääsarja ei voi olla liian suuri.
Vaikka viime aikoina on kohistu myös SM-liigan sarjajärjestelmää kilpailevasta ehdotuksesta, seuroilla on miljoonan euron syy kallistua liigan hankkeen taakse.
Uuteen liigaan lähtevillä noin 2,2 miljoonan arvoisen liigaosakkeen arvo olisi nolla, sillä seurat lähtisivät vapaaehtoisesti kilpailevaan sarjaan. SM-liigaan jäävillä osakkeen arvo puolestaan laskisi. Esimerkiksi SM-liigaseurojen taloutta vuosia analysoinut EY:n Janne Aalto sanoi Yle Urheilulle, että osalla seuroista oma pääoma ei kestäisi liigaosakkeen arvon laskua.
Vaikeuksia olisi esimerkiksi Jukureilla, KooKoolla, Sportilla ja Kiekko-Espoolla. Myös esimerkiksi JYP, SaiPa ja Ilves ovat kirjanneet merkittäviä arvonkorotuksia osakkeeseen.
Avaa kuvien katselu
Muun muassa Jukureille tuottaisi ongelmia, jos liigaosakkeen arvo laskisi. Kuva: Tomi Hänninen Pitkä henkinen matka
Monella seuralla onkin hyvä syy asettua SM-liigan suunnitelmien taakse. Se vauhdittanee ja toivottavasti myös mahdollistaa päätöksien tekemisen yhtiökokouksessa.
Tulevissa suunnitelmissa sarjoissa voisi pelata joko osakkeen tai lisenssin kanssa. Kerttula näkee, että tällä mallilla seurat olisivat päätöksenteossa loppuviimein eriarvoisessa asemassa. Hän kokee, että osakkeista pitäisi luopua vuosien saatossa.
– Jos ainoa vastaus on se, että järjestelmän alasajamisella seuroja kaatuu, sitten pitää tehdä malli, jolla saadaan liuennettua nämä osakkeet pois ja voimme alaskirjata osakeyhtiömallin. Silloin kaikilla on samat mahdollisuudet osallistua päätöksiin, Kerttula perustelee.
Joka tapauksessa suomalaisessa jääkiekossa ollaan ainutlaatuisessa tilanteessa. Kerttula on saanut huomata 20 vuoden aikana, miten keskustelua sarjajärjestelmistä on yritetty vaimentaakin.
– Olemme kulkeneet oikeasti aika hemmetin ison henkisen matkan. Se on isompi kuin moni ihminen tajuaa edes lajin sisällä, Kerttula sanoo ja muistuttaa, että moni suljettuja sarjoja puolustanutkin on kääntänyt viime vuosina takkinsa.
Viime vuosina on puhuttu paljon suomalaisen kiekon tulevaisuudesta. Marraskuun lopulla kuitenkin mitataan, pystyvätkö seurat tekemään pitkäjänteisesti kestäviä päätöksiä.