Pääministeri Petteri Orpon (kok) hallituksen veroratkaisut mahdollisesti vesittävä maksukorotus on saanut pääministerin toimimaan. Ratkaisu on työmarkkinajärjestöjen käsissä.

Pääministeri Petteri Orpo (kok) toivoo, että työttömyysvakuutusmaksujen korottamiseen suhtauduttaisiin erittäin maltillisesti. TIINA SOMERPURO

Työttömyysvakuutusmaksujen korottaminen uhkaa syödä pääministeri Petteri Orpon (kok) hallituksen veroalen hedelmät työssäkäyviltä. Pääministeri toivoi Kauppalehden haastattelussa torstaina Työllisyysrahastolta erittäin maltillista suhtautumista maksujen korotukseen.

Iltalehden soittokierros paljastaa, että Orpo on keskustellut ainakin osan työmarkkinajohtajien kanssa maksukorotuksesta. Työmarkkinajärjestöjen edustajat istuvat Työllisyysrahaston hallituksessa, joka tekee elokuun aikana linjauksen ensi vuoden maksutasosta.

– Keskustelua ja yhteyksiä siihen [pääministeri Orpon] suuntaan on toki ollut. Kyllä pääministeri ja maan hallitus sen tietävät, mikä tämä työttömyystilanne on. Hallituksessakin on varmasti ymmärrystä sille, että työttömyyden kustannukset pitää hoitaa, Akavan puheenjohtaja Maria Löfgren kertoo.

Akavan puheenjohtaja Maria Löfgren uskoo työmarkkinajärjestöjen pääsevän Työllisyysrahaston hallituksessa työttömyysvakuutusmaksujen korotuksesta sopuun. Akava/Liisa Takala

SAK:n puheenjohtaja ja työllisyysrahaston hallituksen jäsen Jarkko Eloranta puolestaan viestittää Iltalehdelle, että häneen pääministeri ei ole ollut yhteydessä. Eloranta katsoo, että maksut määräytyvät työllisyyskehityksen ja lain reunaehtojen mukaisesti.

– Maksut katsotaan rahaston taloudellisen tilanteen, työllisyyskehityksen ja lainsäädännön reunaehtojen kautta. Rahaston hallituksen on huolehdittava, että rahasto pystyy velvoitteensa hoitamaan, Eloranta kirjoittaa.

EK: ”Johdonmukainen linja”

Työnantajapuolta edustavan Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Jyri Häkämies sanoo, että EK:n linja on ollut johdonmukaisesti maltillisen maksutason puolella.

– Tämä on meille johdonmukainen linja, että pyritään pitämään maksu kohtuullisena, koska se on työnantajille sivukulu ja työllistämiskynnystä nostava asia, Häkämies sanoo.

Häkämies korostaa, että painetta maksujen korottamisesta on olemassa.

Onko pääministerin poliittisella toiveella ollut merkitystä siihen harkintaan, mitä rahaston hallituksessa tehdään?

– Me ymmärretään pääministerin lausunto, mutta meidän [EK:n] linjassa ja toiminnassa ei ole mitään uutta. Se on linjassa jossain määrin pääministerin toiveen kanssa, Häkämies sanoo.

Onko pääministeri ollut suoraan yhteydessä asian tiimoilta?

– Me ollaan tavattu ja hän kertoi tästä Kauppalehden haastattelussa. Sillä tavalla olin tietoinen, mutta meidän kannoissa ei ole mitään uutta ja ihmeellistä.

EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies katsoo, että työttömyysvakuutusmaksuja tulisi korottaa maltillisesti. KIMMO HAAPALA

STTK:n puheenjohtaja Antti Palola puolestaan ilmoitti tekstiviestitse, ettei halua kommentoida maksuun liittyviä asioita eikä pääministerin mahdollista yhteydenottoa.

– Maksuun liittyviä asioita kommentoivat toimitusjohtaja ja/tai hallituksen puheenjohtaja, Palola viestittää.

Rahaston hallituksen puheenjohtajana toimii Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT toimitusjohtaja Henrika Nybondas-Kangas. Hän ei vastannut Iltalehden kommenttipyyntöön.

FAKTAT

Tästä työttömyysvakuutusmaksuissa on kyse

Työttömyysvakuutusmaksuilla rahoitetaan työttömyysmenoja, kuten ansio- ja peruspäivärahaa. Maksujen tasoon vaikuttaa Työllisyysrahastoon kertynyt suhdannepuskuri ja työttömyyden kehittyminen.

Maksun taso on vaihdellut huomattavasti. Vuonna 2023 työnantajien keskimääräinen maksu oli 1,54 prosenttia ja työntekijöiden 1,5 prosenttia.

Viime vuonna maksujen taso laski huomattavasti. Työnantajien maksu oli 0,82 prosenttia palkasta ja palkansaajien 0,79 prosenttia. Tälle vuodelle maksut laskivat jälleen. Työnantajien keskimääräinen maksu on ollut 0,61 prosenttia ja palkansaajilla 0,59 prosenttia.

Työllisyysrahaston hallitus antaa esityksensä ensi vuoden maksujen määrästä rahaston hallintoneuvostolle 26. elokuuta. Sen jälkeen hallintoneuvosto vahvistaa esityksen 28. elokuuta pidettävässä kokouksessa.

Lopullisen ratkaisun maksujen tasosta vahvistaa eduskunta myöhemmin syksyllä. Eduskunta ei ole tiettävästi koskaan kävellyt Työllisyysrahaston tekemän esityksen yli maksutasosta päättäessä.

Kova korotuspaine

Kauppalehti uutisoi keväällä, kuinka työllisyysrahasto arvioi, että maksuja joudutaan nostamaan 0,5–1,5 prosenttiyksiköllä. Lehden laskelman mukaan 0,5–1,5 prosenttiyksikön korotus tarkoittaisi noin 500–1500 miljoonaa euroa.

Jo haarukan alapäähän osuva korotus söisi hallituksen työntekoa koskevien veroalennusten vaikutukset monissa tuloluokissa. Maksu on tällä hetkellä työnantajilla keskimäärin 0,61 prosenttia palkasta ja työntekijöillä 0,59 prosenttia palkasta.

Työttömyysennuste ei ole kääntynyt keväästä parempaan suuntaan. Tilastokeskus julkaisi heinäkuussa kesäkuun työllisyystilastot, joiden mukaan työttömyysasteen trendi oli 9,3 prosenttia. Tämä on 0,2 prosenttiyksikköä enemmän kuin helmi–toukokuussa. Tammikuussa trendi oli 9,0 prosenttia.

Työllisyysrahaston toimitusjohtaja Janne Metsämäki kommentoi perjantaina Kauppalehdelle, että keväällä annettu haarukka maksujen korottamisesta on edelleen voimassa.

Akavan puheenjohtaja Löfgren sanoo maksujen nousupaineen johtuvan siitä, että kulut kasvavat.

– Nousupaine on ja se johtuu siitä, että toisin kuin hallitus oli ajatellut, että näillä leikkauksilla työttömyysturvaan saavutettaisiin säästöjä, niin nyt työttömyystilanne on niin huono, että nämä kulut vain yksinkertaisesti nousevat, Löfgren sanoo.

– Se on pakko ottaa Työllisyysrahastossa huomioon, kun vastuullisesti taloutta siellä hoidetaan. Varmasti kaikki pitävät kiinni siitä, että tehdään sellainen ratkaisu, joka mahdollisimman vähän leikkaa ostovoimaa.

Hän ei ota tarkemmin kantaa siihen, mille tasolle maksu tule asettumaan. Löfgren kuitenkin uskoo maksun osuvan keväällä kerrotun haarukan sisään.

Löfgren katsoo, että hallituksen työllisyystoimet eivät ole toimineet.

Korjaus 17.8.2025 kello 11.06. Pääministeri oli Kauppalehden haastattelussa torstaina, ei viikko sitten.