Lue tiivistelmä
Tiivistelmä on tekoälyn tekemä ja ihmisen tarkistama.
Sudanissa toimivien RSF-joukkojen komentaja Mohamed Hamdan Dagalo on noussut maansa pelätyksi sotajohtajaksi.
Dagalon johtama RSF kontrolloi jo puolta Sudanista ja on syyllistynyt vakaviin ihmisoikeusrikkomuksiin sisällissodassa.
Sisällissota Sudanin armeijan ja RSF:n välillä on kestänyt kaksi ja puoli vuotta ja vaatinut yli 150 000 kuolonuhria.
Sudanissa toimivien puolisotilaallisten Rapid Support Forces -joukkojen (RSF) johtajan Mohamed Hamdan Dagalon tarina koulunsa keskeyttäneestä kamelikauppiaasta pelätyksi sotalordiksi on poikkeuksellinen.
Dagalo tunnetaan myös nimellä Hemedti. Britannian yleisradioyhtiö BBC kuvailee häntä ”vihollistensa pelkäämäksi ja inhoamaksi”.
Sudanin armeijan ja RSF:n välinen sisällissota on kestänyt kaksi ja puoli vuotta ja vaatinut massoittain siviiliuhreja. Dagalon johtama RSF kontrolloi jo puolta Sudanista. Muslimienemmistöisessä maassa on noin 46 miljoonaa asukasta.
Hiljattain RSF valtasi al-Faširin kaupungin puolentoista vuoden saarron jälkeen. Kyseessä oli Sudanin armeijan viimeinen linnake Darfurin alueella Länsi-Sudanissa, BBC kuvailee.
Kaupungin asukkaat kärsivät YK:n mukaan nälänhädästä. Lokakuun lopulla paljastui, että valtauksen jälkeen kaupungissa sijaitsevassa synnytyssairaalassa tehtiin joukkomurha. Ainakin 460 ihmistä kuoli.
Sudanin lääkärijärjestön mukaan RSF on tehnyt kaupungin sairaaloista ”ihmisteurastamoita”. Kansainvälinen rikostuomioistuin tutkii kaupungissa tapahtuneita epäiltyjä sotarikoksia.
Al-Faširin lentokentän läheisyydessä liekehti lokakuussa. Kuva: Vantor / EPA
RSF:Ää johtava Dagalo syntyi vuonna 1974 tai 1975. Sudanin maaseudulla on tyypillistä, että tarkkaa synnynaikaa tai -paikkaa ei tiedetä.
Dagalo jätti koulut nopeasti kesken ja ryhtyi kamelikauppiaaksi Libyassa ja Egyptissä, al-Jazeera kuvaili vuonna 2023.
2000-luvun alussa Dagalo liittyi Janjaweed-joukkojen riveihin Darfurin konfliktissa. Joukot koostuivat erinäisistä Darfurin ja Tšadin alueen arabiheimoista. Janjaweedia on syytetty useista sotarikoksista, kuten siviilien tappamisesta, kiduttamisesta ja raiskaamisesta, al-Jazeera kirjoittaa.
Janjaweed hyökkäsi erityisesti Darfurin alueen furikansan kimppuun. Yhdysvaltain tutkimuksen mukaan Janjaweed syyllistyi kansanmurhaan Adwan kylässä vuonna 2004.
Dagalo nousi Janjaweedissa johtavaan asemaan ja kiinnitti Sudanin entisen presidentin Omar al-Baširin huomion. Pian Dagalosta tuli al-Baširin suosiossa olleen Janjaweedin komentaja.
Sudanin entinen presidentti Omar al-Bašir syrjäytettiin vuonna 2019. Kuva: Mohamed Nureldin Abdallah / Reuters
Vuonna 2013 Dagalo perusti RSF:n. Hän raportoi ryhmän toiminnasta suoraan al-Baširille, BBC kuvailee.
Janjaweedistä tuli osa RSF:ää, joka sai uudet univormut, ajoneuvot ja aseet. Sudanin armeijalta koulutusta saanut ryhmä taisteli menestyneesti Darfurin kapinallisia vastaan.
RSF lähetti myös joukkojaan Jemeniin taistelemaan huthikapinallisia vastaan. Samalla Dagalo loi läheiset siteen rahakkaisiin Arabiemiraatteihin.
Seuraava yhteistyökohde oli venäläinen palkka-armeija Wagner, joka lupautui kouluttamaan RSF:ää. Dagalo lensi Moskovaan solmimaan asiasta sopimuksen. Hän oli Moskovassa 24. helmikuuta 2022, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan.
Dagalo tapasi Venäjän ulkoministerin Sergei Lavrovin helmikuussa 2023. Kuva: Venäjän ulkoministeriö / Tass
Käänne Dagalon ja al-Baširin suhteessa koitti vuonna 2019, kun massamielenosoitukset al-Baširin hallintoa vastaan käynnistyivät. Al-Bašir kutsui Dagaloa ”suojelijakseen” ja pyysi tätä ampumaan mielenosoittajia kohti.
Dagalo kieltäytyi ja syrjäytti presidentin vallasta.
Hetken aikaa Dagaloa ylistettiin Sudanin tulevaisuuden kasvoiksi. Hurmosta ei kestänyt kauaa, sillä Dagalo ei suostunut toteuttamaan mielenosoittajienkaan tavoitteita.
Pian RSF tappoi satoja siviilejä ja raiskasi naisia. Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin mukaan RSF sitoi sudanilaismiesten nilkkoihin tiiliskiviä ja heitti heidät Niiliin.
Dagalo on kieltänyt raa’at tapahtumat.
Dagalo tervehti kannattajiaan vallankaappauksen jälkeen. Kuva: Umit Bektas / Reuters
Sudanin nykyinen sisällissota käynnistyi huhtikuussa 2023, kun Sudanin armeija ja RSF asettuivat napit vastakkain. Vielä paria vuotta aiemmin Dagalo oli syössyt presidentin vallasta yhdessä armeijan komentajan Abdel Fattah al-Burhanin kanssa.
Hauraan yhteistyön vuosien jälkeen kaksikko ajautui riitoihin vallanjaosta. Al-Burhan vaati RSF:n liittämistä osaksi armeijaa, mihin Dagalo ei suostunut.
Pääkaupunki Khartumista tuli nopeasti armeijan ja RSF:n sotatanner.
Sisällissodassa on sittemmin kuollut yli 150 000 ihmistä. 12 miljoonaa ihmistä on jättänyt kotinsa. Erityisen raakaa väkivalta on ollut kultavaroiltaan rikkaassa Darfurissa, mistä viimeisin esimerkki on al-Faširin sairaalan joukkomurha.
Dagalo lupasi, että RSF-sotilaiden väärinkäytökset al-Faširissa tutkitaan. Sudanilainen lääkärijärjestö kutsui RSF:n lokakuisia toimia kaupungissa ”todelliseksi kansanmurhaksi”.
Al-Faširista paenneita lapsia kuvattuna 3. marraskuuta. Kuva: Mohamed Jamal / Reuters