Lääkäri vetoaa ihmisiä ottamaan influenssarokotteen paitsi itsensä, myös päivystys- ja osastotoiminnan kestokyvyn suojaksi.
Avaa kuvien katselu
THL muistuttaa, että lapset kannattaa rokottaa tavallisia hengitystieinfektiota ankarampioireista influenssaa vastaan. Kuva: IMAGO/photothek/ All Over Press
Juttu tiivistettynä
- Etelä-Karjalan tartuntatautilääkäri kehottaa vanhempia rokottamaan alle kouluikäiset lapset influenssaa vastaan.
- Joka viides lapsi sairastuu influenssaan vuosittain.
- Influenssa altistaa sairastuneen jälkitaudeille.
- Koronavirusrokotteiden riskiryhmät ovat muuttuneet viime vuodesta; tehosterokotteen saavat vain iäkkäimmät ja vakavimpiin riskiryhmiin kuuluvat.
Tämä on tekoälyn avulla tuotettu, toimittajan tarkistama tiivistelmä.
Tartuntatautilääkäri Sami Raasakka Etelä-Karjalan hyvinvointialueelta kehottaa vanhempia rokotuttamaan erityisesti alle kouluikäiset lapset influenssaa vastaan. Samaa mieltä on Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos THL:n johtava asiantuntija Mia Kontio.
Jopa joka viides lapsi sairastuu vuosittain influenssaan. Tauti altistaa lapsen jälkitaudeille, joista yleisimpiä ovat bakteerin aiheuttamat korvatulehdukset ja keuhkokuume.
Mia Kontion mukaan pikkulasten vanhemmat eivät miellä influenssaa vakavaksi taudiksi ja jättävät lapsensa rokottamatta. Pikkulapset kuitenkin sairastavat influenssaa enemmän kuin muut ikäryhmät.
Pikkulapsista monilla tauti on oireeton, mutta he tartuttavat sitä silti eteenpäin.
– Lasten rokottaminen vähentää myös heidän lähipiirinsä saamia tartuntoja, Sami Raasakka muistuttaa.
Influenssarokote on maksuton alle 7-vuotiaille lapsille osana rokotusohjelmaa.
Avaa kuvien katselu
Yksi influenssatartunnan jälkitaudeista on korvatulehdus. Kuva: Jouni Immonen / YleKoronarokotteen riskiryhmä tiukkeni
THL on tiukentanut koronarokotteiden riskiryhmiä viime vuodesta, eli rokotteen saa nyt aiempaa harvempi. Riskiryhmiin on valittu ne, joille rokotuksen hyöty on merkittävä nimenomaan vakavamman tautimuodon ehkäisemisessä. Näitä ovat ovat lähinnä vanhimmat ja vakavimmin sairaat ihmiset.
Maailmanlaajuisen pandemian aiheuttanut koronavirus SARS-CoV-2 kiertää jo kuudetta vuotta. Suomalaiset saivat ensimmäiset rokotteet vuoden 2020 lopulla.
Moni on sairastanut koronaviruksen jonkin alatyypin tai useampia. Taudilta välttyneitä Raasakan mukaan tuskin on enää.
THL:n mukaan koronarokotteiden tehokkuus sairaalahoitoa ja tehohoitoa vaativaa koronatautia vastaan oli viime vuonna 20–50 prosenttia.
Koronarokotteiden tehosteannosten kohderyhmät
- Syksyn 2025 koronarokotteiden tehosteannosten kohderyhmä on muuttunut edellisvuosista.
- Nyt kohderyhmiä ovat 75 vuotta täyttäneet, hoivakodeissa tai säännöllisessä järjestetyssä kotihoidossa olevat henkilöt sekä omaishoidettavat iäkkäät henkilöt, kaikenikäiset voimakkaasti immuunipuutteiset ja 18 vuotta täyttäneet, joilla on kaksi tai useampi vakavan koronataudin riskiä lisäävää sairautta.
- Suositus perustuu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL:n) analyyseihin ja kansalliseen tutkimukseen.
- Laboratoriovarmennetun tai kotitestillä todennetun koronan viimeisen 6 kuukauden aikana sairastaneen ei tarvitse tällä kaudella ottaa tehosterokotetta.
Lähde: Terveyden- ja hyvinvoinnnin laitos
Etelä-Karjalan hyvinvointialueen tartuntatautilääkäri Sami Raasakka kertoo, että influenssarokotteesta on tänä talvena keskimäärin suurempi hyöty kuin koronavirusrokotteesta.
Etelä-Karjalan hyvinvointialue ei järjestä tänäkään vuonna joukkorokotuksia, vaan jokaisen tulee varata oma aika influenssa- ja koronavirusrokotukseen sähköisen ajanvarauksen kautta. Ensi viikolla eli viikolla 46 avautuu myös rokotuspuhelinpalvelu.
Rokotukset alkavat täydellä teholla puolentoista viikon kuluttua eli viikolla 47.
– Edessä on iso ponnistus, joka kestää useita viikkoja. Rokotteita riittää kaikille tarvitseville, Raasakka sanoo.