Essee|Yllätyin, kun näin Maiju-Sofia Pitkäsen (1991–2021) esikoiskirjan. Kuoleman jälkeen julkaistu teos täyttää poismenon jättämän hiljaisuuden.
Kustantajien tulevien kirjojen katalogeja selaillessa on aina ilahduttavaa huomata, että tuttu ihminen julkaisee esikoisteoksensa. Takana on yleensä vuosien työ ja paljon matkalla voitettuja vastuksia.
Vaikka en koskaan ehtisi kirjaa lukea tai luettuani en sitä ymmärtäisi, se ei vähennä saavutuksen arvoa. Esikoisteos, vaikka kehnokin, on tekijänsä luoma monumentti, joka on juuri aloittanut itsenäisen taipaleensa maailmassa.