Karmeita tapahtumia Venäjällä – Putin voikin kokea yllättävän lopun

Pyöritteli Venäjän tilannetta miten vain, lähivuodet eivät näytä Suomen ja muiden reunavaltioiden kannalta helpoilta, kirjoittaa Iltalehden päätoimittaja Valtteri Varpela.

Tänään klo 18:23

Putinin Venäjän järjestelmä opettaa ihmiset kestämään ongelmia, se ei ratkaise niitä. EPA/AOP

Venäjän vallan ytimessä on tapahtunut jo tovin asioita, jotka herättävät kysymyksen: Mitä Venäjällä tapahtuu Vladimir Putinin jälkeen?

Venäjän ja Itä-Euroopan tutkimuksen vanhempi yliopistonlehtori Arto Luukkanen arvioi muutama viikko sitten, että Venäjällä voi olla jo käynnissä vallanvaihto. Ikkunoista putoavat johtajat ovat merkki siitä, että väkivallan kierre on jo alkanut, ja itärajan takana valmistaudutaan jo uuden johtajan ja sodan jälkeiseen aikaan.

Luukkanen vertasi Putinin aloittamaa hyökkäyssotaa Ukrainaan ensimmäiseen maailmansotaan, jota seurasivat Venäjän sisäinen valtataistelu ja vallanvaihto.

Ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntija Henri Vanhanen huomauttaa Iltalehteen kirjoittamassaan vieraskynässään samasta historiallisesta kaavasta: sekä tsaarien että neuvostojohtajien tyhjiksi rapistuneet lupaukset paremmasta ovat vieneet lopulta romahdukseen.

Putin nousi näille raunioille 90-luvun sekasorron keskellä palauttamaan järjestyksen. Ensin hän onnistuikin, mutta maa on pudonnut kauas takamatkalle lännen ja Kiinan kyydistä.

Jäljellä on entistä pahemmin luonnonvaroistaan ja sotataloudestaan riippuvainen hiipunut maa, joka on suurvalta enää aseellisessa mielessä.

Venäjän vahvuus on maan ja sen kansalaisten sitkeydessä kestää huonompia aikoja ja joustaa pakkovallan alla. Järjestelmä opettaa ihmiset kestämään ongelmia, se ei ratkaise niitä.

Putin on umpikujassa.

Diktaattorit siirtyvät vapaaehtoisesti syrjään vain voitettuaan sodan, eivät hävittyään sitä.

Sotaa on pakko jatkaa, jotta valtatyhjiötä ei synny. Toisaalta sodan jatkaminen tarkoittaa sitä, että maa on yhä eristäytyneempi muusta maailmasta, mikä tekee teknisen ja taloudellisen järjestelmän kehittämisen mahdottomaksi.

Vanhasen kirjoittaman analyysin mukaan Putinin valtakausi ei todennäköisesti pääty näyttävään romahtamiseen, vaan yllättävämmin hetkeen, jolloin hänet koetaan tarpeettomaksi.

Vanhasen mukaan Venäjällä on kolme mahdollista kehityssuuntaa Putinin jälkeen. Ensimmäinen on pysähtyneisyyden Venäjä, jossa seuraaja jatkaa Putinin linjalla eikä ole voittoa eikä rauhaa. Toinen vaihtoehto olisi Kiinan varjoon alistuksellisesti asettuva Venäjä ja viimeinen skenaario irtiotto sodan logiikasta ”hengitystilaan”, jossa ei olisi demokratiaa, mutta maa vähentäisi omaa haavoittuvuuttaan.

Tasavallan presidentti Alexander Stubbin analyysissa Venäjän kehityksestä on paljon samaa. Stubb kirjoittaa loppukesästä julkaistussa kirjassaan Vallan kolmio, että sodassa on kysymys Putinin perinnöstä ja paikasta historiassa. Siksi hän uskoo Putinin menevän ”päätyyn asti”.

Stubbin mukaan autoritaaristen maiden heikkous on siinä, että kansalaiset sietävät niitä niin kauan kuin talous kasvaa tai valvonta jatkuu säälimättömänä. Jos jompikumpi tai molemmat häviävät, romahdus on vain ajan kysymys.

Tällä hetkellä Venäjä ei ole ottamassa Ukrainasta selvää voittoa eikä tappiota. Lopputulema on täysin auki: länsi on ollut yllättävän yhtenäinen, mutta toisaalta yhtenäisyys horjuu jatkuvasti. Samalla Kiina on jatkanut Venäjän tukemista.

Putinin jälkeinen aika voi päätyä mihin tahansa Vanhasen maalaamista kuvista – tai kaikkiin.

Ennen sitä ilmeistä on, että Putin ei pysähdy, ellei häntä pakoteta siihen. Putin on liuennut rauhanneuvotteluista aina pois, koska sodan jatkaminen on hänen etunsa.

Viron puolustusvoimien komentajan Andrus Merilon arvion mukaan sota voi tavalla tai toisella päättyä jo kuluvan vuoden aikana. Vaikka Venäjän kehityksen suunnasta siitä eteenpäin on vaikea sanoa, kaiken keskiössä on hänelläkin havainto, että Putinin ainoa toive vallassa pysymiseen on oman maansa pitäminen sodassa.

Suomen kannalta näkymä on karu: Jos Ukrainan sota päättyy, rajamme vieressä on maa, jonka koko talous on suuntautunut sotateollisuuteen, jolla on vahva armeija ja modernista sodankäynnistä tuoretta kokemusta ja oppia saanut diktaattori.

Virolaiskomentajan arvion mukaan menee alle kaksi vuotta, kun Venäjä ehtii palautua riittävän hyvin käyttämään asevoimiaan johonkin muuhun.