Vaalipiirien mielivaltainen peukalointi on lyhytnäköistä oman edun tavoittelua. Varmoja häviäjiä siinä ovat demokratia ja tavalliset äänestäjät, kirjoittaa ulkomaantoimittaja Mika Mäkeläinen.
Avaa kuvien katselu
Elokuussa mielenosoittajat Rochesterin kaupungissa osoittivat tukeaan Texasin demokraattiselle puolueelle, joka yritti vastustaa uutta vaalipiirijakoa. Kuva: John Whitney / All Over Press
Juttu tiivistettynä
- Kaliforniassa päätettiin muuttaa vaalipiirien rajoja, mikä voi tuoda demokraateille viisi lisäpaikkaa edustajainhuoneeseen.
- Muutos on vastaveto sille, että presidentti Trump ajoi läpi Texasin vaalipiirien muuttamisen republikaanien eduksi.
- Yhä useammat osavaltiot harkitsevat vaalipiirijakonsa muuttamista johtavan puolueensa hyväksi.
- Asiantuntijat varoittavat vaalipiirien muuntelun uhkaavan Yhdysvaltain demokratiaa ja äänestäjien vaikutusmahdollisuuksia.
Tämä on tekoälyn avulla tuotettu, toimittajan tarkistama tiivistelmä.
Yhdysvalloissa valtapuolueiden taistelu on kärjistynyt tavalla, jonka seurauksena yhä harvemman äänestäjän äänellä on merkitystä.
Maan väkirikkain osavaltio Kalifornia päätti tiistaina kansanäänestyksellä piirtää vaalipiirien rajoja uusiksi, mikä tuo demokraateille todennäköisesti viisi lisäpaikkaa edustajainhuoneen vaaleissa vuoden kuluttua.
Kalifornian tempaus on vastaveto presidentti Donald Trumpille. Hän avasi uuden rintaman poliittisessa taistelussa vaatimalla viime kesänä Texasin osavaltiota muuttamaan vaalipiirien rajoja republikaanien eduksi.
Taustalla oli Trumpin pelko siitä, että vuoden 2026 välivaaleissa republikaanit voivat menettää vain muutaman paikan enemmistönsä edustajainhuoneessa. Se rajoittaisi presidentin valtaa lainsäädännössä.
Trump tekee kaikkensa, jotta niin ei tapahtuisi.
Republikaanien johtama Texas taipui kuuliaisesti presidentin tahtoon. Samoin tekivät Missouri, Ohio ja Pohjois-Carolina.
Kalifornia puolestaan käynnisti demokraattien vastaiskun. Lisäksi moni muu osavaltio harkitsee sormeilevansa vaalipiirijakoa suosimaan osavaltion valtapuoluetta.
Jo viitisentoista osavaltiota on joko muuttanut vaalipiirien rajoja tai aikoo puuttua niihin. Monissa tapauksissa päätökset on kuitenkin haastettu oikeudessa, joten välivaaleissa noudatettava vaalipiirijako selviää vasta ensi vuonna.
Myös Kaliforniassa republikaanit haastavat tuoreen uudelleenjaon oikeudessa. Presidentti Trumpin mielestä Kalifornian äänestystulos oli petos, mutta hän ei esittänyt siitä todisteita.
Tavoitteena on piirtää vaalipiirit sellaisiksi, että osavaltion johtavalla puolueella on niukka mutta suhteellisen varma etumatka mahdollisimman monessa vaalipiirissä.
Jos oppositiossa oleva puolue on ylivoimainen jollain tietyllä alueella, se voidaan eristää opposition saarekkeeksi.
Tämä on mahdollista, koska säännöt vaalipiirijaon muuttamisesta ovat kirjavia ja osavaltiokohtaisia. Osavaltioissa päättävä elin on normaalisti osavaltion kongressi. Molemmat puolueet käyttävät niissä valtaansa yhä härskimmin.
Taustalla on Yhdysvaltain vaalijärjestelmä. Kustakin vaalipiiristä valitaan kongressin edustajainhuoneeseen vain yksi ehdokas, eli vain voitolla on merkitystä.
Siksi vaalipiirien mielivaltainen muuntelu on kansanvallan tappio. Yhä useampi äänestäjä asuu vaalipiirissä, jonka vaalitulos tiedetään käytännössä jo ennalta, ellei maassa tapahdu valtavaa poliittista murrosta. Se nostaa kynnystä vaivautua äänestämään.
The New York Times -lehden haastattelemien vaaliasiantuntijoiden mielestä kyseessä on poliittinen kriisi, jollaista ei ole aiemmin nähty Yhdysvaltain historiassa.
Normaalisti vaalipiirien rajoihin on puututtu vain kerran vuosikymmenessä väestönlaskennan jälkeen, koska se voi muuttaa osavaltiosta valittavien edustajien määrää. Myös silloin valtapuolueet ovat piirtäneet rajoja itselleen mieleisiksi, mutta eivät yhtä räikeästi kuin nyt.
Trump on murtanut tuon perinteen. Kalifornian kuvernööri Gavin Newsom yllyttää demokraatteja muissa osavaltioissa vastaiskuun.
Kalifornian kuvernööri Gavin Newsom haastoi voitonpuheessa kollegoitaan.
Vaalipiirien peukalointi vaikuttaa monen mielestä likaiselta peliltä, jossa tarkoitus pyhittää keinot.
Uutistoimisto AP:n kyselyn mukaan valtaosa kalifornialaisista vastusti periaatteessa vaalipiirijaon käyttämistä poliittisena aseena, mutta näki kuitenkin toimen välttämättömänä vastavetona republikaanien aiemmille päätöksille.
Syöksykierteelle on vaikea löytää jarrua. Yhdysvaltain korkein oikeus linjasi vuonna 2019 niukalla enemmistöpäätöksellä, ettei se voi puuttua osavaltioiden tapaan muuttaa vaalipiirien rajoja.
Korkeimmalta oikeudelta odotetaan vielä toista päätöstä Yhdysvaltain äänioikeuslaista. Se voisi entisestään vapauttaa erityisesti republikaanit uusimaan vaalipiirien rajoja välittämättä rotuvähemmistöjen edustuksesta.
Jos vaalipiirisota kärjistyy yhä, osavaltiot voisivat piirtää vaalipiirien rajat jopa niin, että oppositiopuolueelta viedään voiton mahdollisuudet kaikissa vaalipiireissä. Esimerkkinä tästä The New York Times visioi kuvitteellisia vaalipiirikarttoja.
Silloin ehdokkaiden vaalikamppailun painopiste siirtyisi entistä enemmän puolueiden sisäisiin esivaaleihin. Niissä äärilaidan kannattajat ovat usein aktiivisimpia äänestäjiä, jolloin myös puolueiden ehdokkaiksi valikoituu herkästi poliittisen äärilaidan edustajia.
Poliittinen kahtiajako uhkaa siis voimistua.
Jos tänä vuonna ehti jo tuntua siltä, ettei Yhdysvaltain sisäpolitiikka voisi enää hullummaksi mennä, niin kyllä voi.
Vaalipiirien mielivaltainen peukalointi – jonka Trump aloitti – on kuitenkin lyhytnäköistä oman edun tavoittelua. Varmoja häviäjiä siinä ovat demokratia ja tavalliset äänestäjät.