Maailmankaikkeus|Kohta kolmekymmentä vuotta on vallinnut käsitys, että universumi laajenee alati kiihtyen.
Lue tiivistelmä
Tiivistelmä on tekoälyn tekemä ja ihmisen tarkistama.
Uusi tutkimus osoittaa, että universumin laajeneminen hidastuu eikä kiihdy kuten aiemmin uskottiin.
Etelä-korealaisen Yonsein yliopiston tutkijat havaitsivat, että supernovien kirkkauteen vaikuttaa niiden ikä.
Jos tulos vahvistuu, se muuttaa perustavanlaatuisesti käsitystämme maailmankaikkeudesta ja pimeästä energiasta.
Turun yliopiston tähtitieteen professori Seppo Mattila sanoo tulosten paikkansapitävyyden selviävän tulevina vuosina uusien havaintojen myötä.
Maailmankaikkeuden laajeneminen ei enää kiihdy vaan hidastuu, kertoo yllättävä uusi tutkimustulos. Jos tulos varmistuu oikeaksi, se muuttaa perustavalla tavalla käsitystä universumista.
”Tutkimuksemme osoittaa, että universumi on siirtynyt vaiheeseen, jossa laajeneminen hidastuu ja että pimeä energia heikkenee ja muuttuu ajan myötä nopeammin kuin ajateltiin”, sanoo tutkimuksen johtaja professori Young-Wook Lee Yonsein yliopistosta Etelä-Koreasta tiedotteessa.
Pimeäksi energiaksi on kutsuttu voimaa, joka ajaa galakseja kiihtyen kauemmas toisistaan, vaikka painovoima vetää niitä kohti toisiaan. Tämän voiman olemusta ei ole onnistuttu selvittämään.
Kohta kolmekymmentä vuotta on vallinnut käsitys, että universumi laajenee alati kiihtyen. Vuonna 1998 havaittiin ensi kertaa, että kaukaiset galaksit etääntyvät toisistaan yhä nopeammin. Löytö palkittiin fysiikan nobelilla vuonna 2011.
Etääntymisen vauhtia mitataan niin kaukaisten supernovien lähettämän valon kirkkauden ja punasiirtymän perusteella. Apuna käytettyjä 1a-tyypin supernovia nimitetään vakiokynttilöiksi.
Supernovan etäisyys voidaan laskea sen kirkkauden perusteella, ja valon spektrin punasiirtymä kertoo, kuinka paljon universumi on valon kulkuaikana laajentunut.
Torstaina julkaistussa tutkimuksessaan Yonsein yliopiston tähtitieteilijät esittävät näyttöä siitä, että näihin vakiokynttilöihin vaikuttaa supernovana räjähtävän tähden ikä.
Nuorempien tähtijoukkojen supernovat näyttävät tutkimuksen mukaan säännönmukaisesti himmeämmiltä ja vanhempien kirkkaammilta. Tutkimusdata käsitti 300 galaksia.
Kun iän vaikutus huomioidaan, supernovista saatava data ei enää täsmää aiemman mallin kanssa, tutkijat sanovat.
Sen sijaan havainnot sopivat yhteen baryonien akustisen oskillaation eli alkuräjähdyksen paineaaltojen jälkien sekä kosmisen taustasäteilyn antaman tiedon kanssa.
Näistä kolmesta lähteestä saatu data yhdessä kertoo, että maailmankaikkeuden laajeneminen on alkanut hidastua.
Tutkimus ilmestyi torstaina Monthly Notices of the Royal Astronomical Society -tiedejulkaisussa.
Turun yliopiston tähtitieteen professori ja supernovien tutkija Seppo Mattila sanoo, että havainnot supernovien eroista käyvät järkeen. Tiedossa on, että tähtijärjestelmät ja supernovien ominaisuudet voivat olla erilaisia.
Tulosten paikkansapitävyys selviää Mattilan mukaan tulevina vuosina, kun Nasan Nancy Grace Roman -avaruusteleskooppi ja Yhdysvaltain Vera Rubin -observatorio Chilessä alkavat järjestelmällisesti havaita kaukaisia supernovia.
Miljardien dollareiden hankkeiden yksi päätarkoitus on mitata valtava määrä supernovia ”viimeisen päälle” ja ratkoa pimeän energian arvoitusta.
Jos käy ilmi, että maailmankaikkeuden laajeneminen todella hidastuu, se muuttaa perustavanlaatuisesti ymmärrystämme maailmankaikkeudesta, Mattila sanoo
Pimeän energian voimakkuudella ja universumin laajenemisvauhdilla on ratkaiseva vaikutus myös siihen, miten maailmankaikkeudelle käy.
Jos pimeä energia heikkenee riittävästi, voi käydä kuten kosmologiassa 1990-luvulle asti pidettiin mahdollisena: painovoima alkaa vetää universumia kasaan. Alkuräjähdyksessä syntynyt maailmankaikkeus päättyy loppuromahdukseen.
Mikäli laajeneminen vain kiihtyy, kaikki etäisyydet kasvavat kasvamistaan ja avaruuden kappaleet päätyvät lopulta täydelliseen, kylmään yksinäisyyteen.