Asiantuntijan mukaan länsimaiden pitäisi pystyä muutamassa tunnissa nimeämään drooni- tai muun häirinnän takana mahdollisesti oleva valtio.

Euroopan hybridiosaamiskeskuksen verkostojohtaja, kommodori evp. Jukka Savolainen peräänkuuluttaa länsimailta tehokasta yhteistä järjestelmää, jolla voidaan vastata ison mittakaavan sabotaasitoimiin. Sen tulisi olla Naton ja myös EU:n vetämä viranomaisten yhteinen operaatio, jossa pystyttäisiin reagoimaan muutamissa tunneissa Eurooppaan kohdistuvaan isoon hybridioperaatioon. Tämä voisi olla esimerkiksi monista Euroopan maista sähköt katkaiseva isku tai monien eri häirintätoimien yhdistelmä.

– Jos joku tekee todella suuren järjestelmäiskun, niin parin päivän kuluessa pitää päästä syyttämään siitä jotain ulkopuolista tahoa, jos se ulkopuolelta tehty on. Ja kunhan se kyky luodaan, niin siitä tulee osa pelotetta, joka ennalta ehkäisee tällaisia tapahtumia, Savolainen sanoo Iltalehdelle.

Hän varoittaa, että työ viranomaisjärjestelmän luomiseksi pitäisi saada käyntiin, jotta oltaisiin valmiita kun Ukrainan sota joskus päättyy ja Venäjällä on resursseja isompaan toimintaan Euroopassa.

Savolaisen mukaan Euroopan maita on viime aikoina testattu ”sarjalla kokeita”, jotka ovat pitäneet sisällään niin drooneilla tehtyä lentokenttien häirintää kuin esimerkiksi merikaapelien katkaisemista laivojen ankkureilla.

Savolainen on samoilla linjoilla kuin viime päivinä eurooppalaisten valtioiden havahtumista jonkinlaisiin toimiin vaatinut europarlamentaarikko Mika Aaltola (kok). Hän totesi viestipalvelu X:ssä, että länsimaat ovat lentokenttiä sulkeneiden ”halpojen operaatioiden” myötä menettäneet pelotteen Venäjää vastaan. Myös toinen kokoomuksen europarlamentaarikko Pekka Toveri on peräänkuuluttanut X:ssä Euroopan valtioita ”heräämään” ja esimerkiksi säätämään droonien lennättämisestä kentillä kovempia rangaistuksia.

Sarja kokeita

Matkustajat ihmettelivät tiistaisen droonihavainnon takia peruttuja ja siirrettyjä lentoja Brysselin Zaventemin lentoasemalla keskiviikkona Belgiassa. shutterstock / aop

Savolainen pitää selvänä, että yksittäisille droonien häirintäiskuille on vaikea tehdä mitään muuta kuin yrittää nimetä syyllisiä. Tärkeintä olisi reagoida kuitenkin jollain tavalla.

– Ne tulevat jatkumaan. Sillä tavalla saa kentän kiinni. Epäilemättä sitten kun tulee näitä droonihäirintäjärjestelmiä, niin opitaan ottamaan alas drooneja, hän sanoo ja viittaa Suomessakin tehtävään droonien vastajärjestelmien kehitystyöhön.

Savolainen pitää lentokentän sulkemista täysin oikeana ratkaisuna, jos kentän turvallisuudesta vastaava toimija pitää lentotoimintaa vaarallisena.

– Siinä Aaltola ja Toveri ovat oikeassa, että meidän reaktiomme näihin kaikkiin on ollut nolla. Se ikään kuin rohkaisee käyttämään tällaisia menettelyjä enemmän, hän toteaa myös.

Savolainen pitää varsin selvänä, että isommassa kuvassa kyseessä on nyt länsimaita kohtaan suunnattu testaus.

– Meidän pitää katsoa siihen suurempaan kokonaisuuteen, joka on, että nämä testit osoittavat minkälaisilla metodeilla meitä voidaan sabotoida – droonit, kaapelin katkaisut vetämällä ankkuria, ynnä muut, hän sanoo.

– Tämähän muodostaa sellaisen sarjan kokeita, olipa kuka tahansa niiden takana. Ne osoittavat minkälaisilla keinoilla meitä voidaan vahingoittaa. Tämä luo mahdollisuuden tehdä sellainen koordinoitu isku, missä näitä tapahtuu yhtä aikaa tosi monta. Esimerkiksi kymmenen laivaa raahaa ankkuria ympäri Eurooppaa samanaikaisesti ja siihen liittyy muita sabotaaseja. Silloin meillä tapahtuu sellainen systeemiromahdus, että me olemme hetken aikaa toimintakyvyttömiä, hän jatkaa.

Kahdessa päivässä

Verkostojohtaja Jukka Savolainen peräänkuuluttaa Naton ja EU:n monikansallisia operaatioita, joilla voitaisiin vastata isompaan hybridioperaatioon Euroopassa. Hybridiosaamiskeskus

Savolaisen mukaan silloin kun isompi sabotaasi tai niiden sarja tapahtuu, täytyy olla valmiina reagoimaan paljon nykyistä kovemmin.

– Jos meillä on sähkö ja valot pois suuressa osassa Eurooppaa, niin silloin on kiire mennä sanomaan, että kuka on tämän takana. Koska muuten kansalaiset ovat ainoastaan erittäin tyytymättömiä hallintoja kohtaan.

– Se pitää silloin pystyä osoittamaan maksimissaan kahdessa päivässä, kuka sen takana on. Silloin pitää käyttää sellaisia menettelyjä, joita ei ole nyt käytetty tässä vaiheessa.

Tähän asti erilaiset mahdolliset hybridi-iskut ovat saattaneet Euroopassa päätyä lähinnä rikosepäilyjen kohteeksi ja niitä on käsitelty tuomioistuimissa. Savolainen muistuttaa, että tämä on hyvin hidasta, eikä välttämättä johda syyllisten nimeämiseen.

– Nyt meidän olisi luotava sellainen kokonaan uusi systeemi, jossa isoissa tapauksissa todella nopeasti meidän kaikki tiedustelu- ja muut viranomaiset yhdistävät tiedot, ja siellä syntyy kahdessa päivässä poliittisella johdolla kyvykkyys sanoa, mitä maata siitä syytetään.

– Tämä tulee tarpeelliseksi tämmöisen ison järjestelmän kohdalla, mutta siihen pitäisi nyt valmistautua.

Savolainen painottaa, että järjestelmä toimisi nykyisen länsimaisen oikeusjärjestelmän ohessa. Hän sanoo, ettei länsimaiseen demokratiaan oleellisesti kuuluvaa rikosprosessia saa tietenkään jättää sivuun, mutta uusi viranomaisjärjestelmä toimisi sen rinnalla.

– Meidän pitäisi perustaa toisenlainen tutkintalinja, joka ei olisi rikosoikeudellinen, vaan oikeusprosessin ulkopuolinen linja. Tämä arvioi sitä todennäköisyyttä, että joku teko on tahallinen. Oikeusprosessissahan pitää näyttää varmasti, että teko on tahallinen. Ja kun sitä ei pystytä tekemään, niin pitäisi meillä olla kuitenkin käytössä arvio, että kuinka todennäköisesti se kuitenkin oli tahallaan tehty.

Neljä ei sattuma

Savolainen ottaa esimerkiksi hybridi-iskuihin reagoinnista Itämerellä tapahtuneet merikaapelien katkaisut laivojen ankkureita raahaamalla.

– Itse pidän mahdottomana sitä, että neljä tapahtumaa oli sattuma. Mutta me emme nyt pysty sanomaan sitä. Mistään emme saa sellaista lausuntoa, että ne on tahallaan tehty.

Savolaisen mukaan uuden järjestelmän luominen hybridi-iskujen paljastamiseksi lähtisi liikkeelle Naton yhteistyöstä.

– Siellä todettaisiin tämä tarve ja sitten laitetaan kaikki sotilas- ja tiedusteluviranomaiset, sekä tilannekuvat yhteen. Ja ne olisi saatava yhdistettyä muutamassa tunnissa.

Hän kertoo Hybridiosaamiskeskuksen nostaneen viime aikoina aihetta esille ahkerasti Nato- ja EU-tasolla. Savolaisen mukaan asiaan ollaan jo herätty, mutta nyt tarvittaisiin tekoja.

– Kun kysymys on hallinnon menettelyjen muuttamisesta, niin kyllä se on hidasta. Ja se tarvitsee poliittista ohjausta. Tässä tarvitaan poliitikkoja, jotta tämä saadaan kunnolla käyntiin.