Luonto|Norot ovat kokoaan merkittävämpiä. ”Jos halutaan pitää vedenlaatu hyvänä isoissa vesistöissä, pitää huolehtia alkulähteistä”, sanoo tutkija.
Lue tiivistelmä
Tiivistelmä on tekoälyn tekemä ja ihmisen tarkistama.
Helsingin Kruunuvuorenrannan asuinalueen rakentamiseen liittyvässä metsäkiistassa noron tuhoutuminen on noussut keskeiseksi.
Kuusi Helsingin kaupungin ja Staran virkamiestä on saanut syytteet noron turmelemisesta hakkuiden yhteydessä syksyllä 2023.
Norot ovat tärkeitä vesitalouden ja luonnon monimuotoisuuden kannalta, ja ne toimivat isompien purojen alkulähteinä.
Pienen virtavesiuoman, noron, tuhoutuminen on noussut keskeiseksi metsäkiistassa, joka liittyy Helsingin Kruunuvuorenrannan asuinalueen rakentamiseen.
Noron puolustaminen Laajasalossa Stansvikin metsässä toi aktivistille vapauttavan tuomion käräjäoikeudessa, mutta Helsingin kaupungin virkamiehet noro vie oikeuteen.
Kuusi henkilöä on saanut syytteet noron turmelemisesta hakkuiden yhteydessä syksyllä 2023. Syytetyt ovat muun muassa työnjohtoa Helsingin kaupungilta ja liikelaitos Staralta.
Käräjäoikeus päätyi aktivistien kohdalla poikkeukselliseen ratkaisuun: Mielenosoittajat toimivat pakkotilassa, kun he puolustivat vesilailla rauhoitettua noroa hakkuilta. Tämän vuoksi poliisin vastustaminen oli oikeutettua ja tarpeellista.
Mitä aktivistit oikein suojelivat vanhan metsän lisäksi? Mikä norosta tekee niin tärkeän, että sitä turvaavat sekä vesilaki että metsälaki?
”Noro on Suomen pienimpiä virtavesiä. Se on osan vuodesta kuiva, mutta se muodostaa pysyvästi maastossa havaittavia uomia”, kertoo erikoissuunnittelija Mari Annala Suomen ympäristökeskuksesta (Syke).
Juuri kausikuivuus erottaa noron purosta. Norot kuivuvat säännöllisesti, yleensä keskikesällä.
Noro, samoin kuin muut pienvedet – purot, lähteet, lähteiköt, fladat ja kluuvijärvet – ovat Annalan mukaan tärkeitä paitsi vesitalouden myös luonnon monimuotoisuuden kannalta. Niiden luonnontilan vaarantaminen on kielletty muualla kuin Lapissa.
”Pienvesissä on lajistoa, jota ei ole muualla, esimerkiksi monien vesiperhosten ja koskikorentojen toukkia, päivänkorentoja ja vesisammalia”, Annala sanoo.
Syyssateiden jälkeen vesi näkyy noron purkukohdassa Laajasalon Stansvikissa. Kuva: Juhani Niiranen / HS
Noroissa viihtyvät Annalan mukaan korpiluhtalähteikköjen ja virtavesien lajit. Erityisesti sammalten kirjo on monipuolinen. Noron ympäriltä voi löytää vaikkapa purosuikerosammalta, sirppiluhtasammalta ja rantasuikerosammalta.
Koskikorennoista noroissa viihtyvät toukkina esimerkiksi jokapaikankorri ja vesiperhosista puroleppisirvikäs.
Pienvesillä on oleellinen merkitys esimerkiksi useiden hyönteislajien elinkierrossa. Ne muodostavat ympärilleen kostean pienilmaston, jossa viihtyy myös monipuolinen kasvillisuus.
Isommissa virtavesissä, eli joissa ja puroissa, on myös kaloja, mutta noroissa kalan kulku ei ole merkittävä. Noroissa ei yleensä ole myöskään rapuja. Muuten norojen lajisto on hyvin samanlaista kuin purojen.
Rajanveto norojen ja purojen välillä on kaiken kaikkiaan liukuva. Norot poikkeavat puroista lähinnä pienemmän koon, vähäisemmän virtaaman ja kausikuivuuden perusteella.
Stansvikissa noron alkupää on peitetty täyttömaalla rakennustöiden yhteydessä. Kuva: Juhani Niiranen / HS
Vetensä norot saavat pohjavedestä, jolloin virtaava vesi on kirkasta. Osa noroista saa alkunsa keräämällä valumavesiä ympäristöstä. Noron vesimäärän lisääntyessä norosta voi muodostua puro. Stansvikissa noro laskee mereen.
”Norojen merkittävyys on myös siinä, että ne toimivat isompien purojen alkulähteinä. Jos halutaan pitää vedenlaatu hyvänä isoissa vesistöissä, pitää huolehtia alkulähteistä”, Annala korostaa.
Pienvedet ovatkin kokonaisuus, jotka ovat vahvasti kytkeytyneenä lähiympäristöönsä. Pienetkin muutokset lähiympäristössä voivat muuttaa herkkien pienvesien tilaa.
Noroja onkin usein luonnoltaan arvokkaissa elinympäristöissä, kuten lehdoissa, luhdissa ja korvissa. Luonnontilaisia noroja on erityisesti eteläisessä Suomessa jäljellä hyvin vähän.
”Paljon on hävinnyt metsätalouden, maatalouden ja kaupunkirakentamisen myötä”, Annala sanoo.
Stansvikin metsän reunassa uuden Kruunuvuorenrannan asuntoalueen rakentaminen on osin tuhonnut noron uoman. Valuma-alue on suurelta osaltaan jäänyt rakennustyömaan alle.