Tekoäly|Tekoäly muuttaa ohjelmistokehitystä vauhdilla. Sovelluksia ja verkkokauppoja voidaan rakentaa minuuteissa ilman koodaustaitoja.
Lue tiivistelmä
Tiivistelmä on tekoälyn tekemä ja ihmisen tarkistama.
Tekoälyavusteinen koodaus mullistaa ohjelmistokehitystä ja voi viedä koodarien työpaikkoja.
Sevendos Groupin toimitusjohtaja Jonne Heikkinen arvioi tekoälyn lisäävän ohjelmistotuotannon tuottavuutta 20–50 prosenttia.
It-yritykset suosivat rekrytoinneissa kehittäjiä, jotka osaavat käyttää tekoälytyökaluja erinomaisesti työssään.
Tekoäly laskee ohjelmistojen kustannuksia ja mahdollistaa aiemmin kannattamattomien ohjelmistojen toteuttamisen.
Suomalaisen it-yhtiön Aimbitionin Sini Tistelgrén kirjoittaa kuuden lauseen mittaisen promptin koodaustyökaluun.
Ruotsalaisen Lovablen tekoäly miettii muutama kymmenen sekuntia ja ryhtyy hommiin. Alle viidessä minuutissa näytölle ilmestyy toimiva verkkokauppa.
Tai melkein toimiva, sillä tekoäly tekee virheen: se ei älyä koodata verkkokauppaan painikkeita tuotteiden ostamista varten.
Tistelgrén joutuukin kirjoittamaan toisen promptin, jolla tekoäly lisää verkkokauppaan ”osta”-painikkeet ja ostoskorin.
Yllä oleva kuvaus on Tistelgrénin mediatilaisuudessa esittämästä videosta. Sen avulla Aimbitionin operatiivinen johtaja Tistelgrén halusi havainnollistaa, kuinka verkkokaupan voi koodata tekoälyn avulla viidessä minuutissa.
Vaikka verkkokaupan koodaamiseen tekoälyavusteisesti meni lopulta reilut kuusi minuuttia, se on reilusti vähemmän kuin verkkokaupan rakentamiseen menisi ilman tekoälyä.
Tekoälyavusteinen koodaus on suurin mullistus alalla sitten pc-tietokoneiden yleistymisen 1980-luvulla, sanoo Aimbitionin teknologiajohtaja Kalle Mäkelä. Ennen pc-koneita tietokone tarkoitti huoneenkokoisia suurkoneita.
”Yritysten kilpailukyky riippuu siitä, miten ne ottavat nämä uudet työkalut käyttöön.”
Aimbition on it-yhtiö Sevendos Groupin syyskuussa perustettu tytäryhtiö. Emoyhtiöön kuuluu yhdeksän it-taloa, joista Aimbition on erikoistunut tekoälyn hyödyntämiseen ohjelmistokehityksessä.
Tekoälyavusteinen ohjelmistokehitys on noussut nopeasti yhdeksi alan keskeisistä trendeistä. Ilmiötä kuvataan usein termillä vibe-koodaus. Käytännössä tekoälyä hyödynnetään kuitenkin laajemmin kaikissa ohjelmistokehityksen vaiheissa, koodin kirjoittamisesta testaukseen, ylläpitoon ja dokumentointiin.
Vibe-koodauksen termin keksi slovakialais-kanadalainen tietojenkäsittelytieteilijä Andrej Karpathy helmikuussa julkaisemassaan
kirjoituksessa
viestipalvelu X:ssä.
Kuvaavampi termi voi olla kansalaiskoodaaminen, koska tekoälyavusteinen ohjelmistokehitys demokratisoi koodaamista. Yhä useampi voi luoda sovelluksia ja verkkosivuja ilman koodaustaitoa.
Muutoksella arvioidaan olevan laajoja vaikutuksia it-markkinoihin ja ohjelmistokehittäjien tuottavuuteen. Ohjelmistoja voidaan kehittää entistä enemmän yrityksissä sisäisesti ja myös pienemmät it-konsultit voivat napata sopimuksia alan perinteisiltä jätteiltä.
Sevendosin toimitusjohtaja Jonne Heikkinen sanoo, että tekoälymurros on jo heikentänyt it-yhtiöiden kasvua ja it-ammattilaisten työllisyyttä. Samaan aikaan taustalla vaikuttavat taloustilanne ja ohjelmistokehittäjien ylitarjonta suhteessa kysyntään.
”Tekoälyn avulla vie vähemmän aikaa koodata samat ohjelmistot ja ohjelmistoja tehdään pienemmillä resursseilla kuin ennen”, Heikkinen sanoo.
Hakukonejätti Googlen Dora-tutkimusyksikön syyskuussa julkaiseman kyselytutkimuksen mukaan jo 90 prosenttia ohjelmistokehittäjistä käyttää tekoälyä työntekonsa apuna ja 80 prosenttia sanoo tuottavuutensa parantuneen tekoälyn ansiosta. Raportin mukaan tekoäly parantaa nyt ohjelmistokehitystiimien toimitusnopeutta, kun vielä viime vuonna tekoäly laski sitä.
Heikkinen arvioi tekoälyn lisäävän ohjelmistotuotannon tuottavuutta noin 20–50 prosenttia tehtävästä ja asiakkaasta riippuen. Tekoäly nopeuttaa koodausta, ja sen avulla voidaan automatisoida joitakin ohjelmistokehityksen tehtäviä kokonaan.
Sevendos Groupin toimitusjohtaja Jonne Heikkinen.
Konsulttiyhtiö McKinseyn keväällä julkaiseman selvityksen mukaan yritykset käyttävät tekoälystä syntyviä säästöjä ja vapautunutta työaikaa useimmiten investointeihin ja uuteen tekemiseen. Säästöillä on koodareille myös nurja puoli: etenkin suuret yritykset ovat käyttäneet syntyneitä tehokkuushyötyjä henkilöstövähennyksiin.
Heikkinen toivoo, että suomalaisyritykset investoisivat tekoälysäästöt, mutta kokemukset puhuvat toista.
”Iso osa toimijoista ottaa tai suunnittelee ottavansa tekoälyn tuottavuushyödyt tällä hetkellä säästöinä, sillä yritysten on näytettävä parempaa kannattavuutta tässä taloustilanteessa. Se ei lisää ohjelmistokehittäjien kysyntää.”
It-yritysten rekrytoinneissa suositaan Heikkisen mukaan jo nyt kehittäjiä, jotka osaavat käyttää ohjelmistokehityksen tekoälytyökaluja omassa työssään äärimmäisen hyvin.
”Tällaisissa epäjatkuvuuskohdissa tapahtuu osaamisen polarisaatiota. Jos ei syystä tai toisesta käytä tekoälyavusteisia työkaluja omassa tekemisessään, työllistyminen ei ole helppoa. Tällainen ryhmä on jo olemassa.”
Ohjelmistokehityksen tekoälymuutos tapahtuu vaikeaan aikaan, koska heikko taloussuhdanne on vähentänyt it-palveluiden kysytään. It-yritykset ovat joutuneet irtisanomaan, lomauttamaan tai pitämään “vaihtopenkillä” osaajia, joista muutama vuosi sitten oli pulaa.
Lyhyellä aikavälillä tekoälymurros ei Heikkisen arvion mukaan helpota ohjelmistokehittäjien nykyistä nihkeää työllisyystilannetta, mutta pidemmällä aikavälillä näkymät ovat hänen mukaansa positiiviset.
Hän ennustaa, että tekoälyn avulla etenkin yrityksille räätälöityjä ohjelmistoja tehdään tulevaisuudessa entistä enemmän. Niitä kehitetään sekä yritysten sisäisillä että it-konsulttien resursseilla, ja niitä täytyy myös ylläpitää.
”Tekoäly laskee ohjelmistojen yksikkökustannuksia ja mahdollistaa sellaisten ohjelmistojen tekemisen, joita ei aiemmin ollut järkevää toteuttaa korkeiden kustannusten vuoksi”, Heikkinen sanoo.