Yhdysvallat ja Venäjä eivät ole tehneet ydinkokeita sitten 1990-luvun.
Yhdysvaltojen presidentin Donald Trumpin ja Venäjän presidentin Vladimir Putinin ydinkoepuheet ovat todennäköisesti retorista sapeleiden kalistelua, arvioi Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Matti Pesu. Kokonaan ei voida kuitenkaan sulkea pois sitä vaihtoehtoa, että jompikumpi maista päättäisikin tehdä kokeen.
Kumpikaan maista ei ole testannut ydinaseitaan 1990-luvun jälkeen.
– Palaaminen maanalaiseen testaamiseen olisi iso käännös Yhdysvaltain toimintatavassa ja suhteessa kansainväliseen normistoon. Ja se ottaisi muutenkin aikaa, se ei voi tapahtua ihan heti, Pesu arvioi.
Pesun mukaan Trumpin viesti ydinkokeista jättää paljon arvailun varaan. Trump kertoi ohjeistaneensa sotaministeriötä (ent. puolustusministeriö) ”aloittamaan ydinaseidemme testaamiseen vastavuoroisesti. Tämä prosessi alkaa välittömästi”.
Pesu huomauttaa, että ydinkokeet eivät kuulu sotaministeriön toimivaltaan. Lisäksi Trump ei avannut lainkaan sitä, mitä testit konkreettisesti tarkoittaisivat.
– Trumpin muotoilu viittasi siihen, ettei kyse ollut kovin syvällisesti pohditusta viestistä vaan selkäydinreaktiosta näihin Venäjän testeihin.
Trump antoi ydinkoelausuntonsa sen jälkeen, kun Venäjä väitti testanneensa onnistuneesti ydinkäyttöistä Burevestnik-risteilyohjusta ja ydinkärjillä varusteltavaa Poseidon-torpedoa.
Yhdysvallat puolestaan testasi keskiviikkona mannertenvälistä ballistista Minuteman III -ohjusta. Yhdysvaltojen mukaan ohjuskoe oli etukäteen suunniteltu. Ohjuskoe on saattanut kuitenkin olla myös tapa viestiä, että Yhdysvallat modernisoi ydinaseitaan.
– Se saattoi olla Trumpin kannalta hyödyllinen poliittinen signaali hänen lausuntonsa jälkeen.
Kuva Minuteman III:n testistä viime toukokuulta. Kuva: U.S. Air Force / Zuma / MVphotos
Putinin lausunto ei ollut juuri Trumpin puheita selvempi. Putin kehotti ulkoministeriötä, puolustusministeriä, turvallisuuspalveluja ja olennaisia siviilivirastoja toimittamaan ehdotukset mahdollisten ydinasekokeiden aloittamisesta.
Pesun mukaan Venäjän näkökulmasta Putinin ei kannata tehdä aloitetta ennen kuin nähdään, mitä Trump tekee. Putinin lausunto saattoikin olla pikemminkin vihje siitä, että mahdollisista ohjustesteistä voisi seurata ketjureaktio.
– Sitä ei voi sulkea pois, etteikö Venäjä voisi tehdä sellaista myös ilman, että joku muu maa liikkuu ensin. Tässä Ukrainan sodan ympärillä on pohdittu, että Venäjä suorittaisi ydinkokeen osana sitä signalointiaan. Ei se mahdotonta ole, mutta asiantuntijoiden keskuudessa ajatellaan enemmän että, mikäli Yhdysvallat lähtee liikkeelle, muilla mailla on houkutus seurata perässä.
Venäjä ja Yhdysvallat ovat allekirjoittaneet ydinkoekieltosopimuksen, mutta Yhdysvallat ei ratifioinut sitä ja Venäjäkin kumosi ratifiointinsa. Pesun mukaan sopimus on luonut normit, joita on noudatettu siitä huolimatta, etteivät kaikki sopimuksen allekirjoittaneet maat ole ratifioineet sitä.
– Riski on, että jos yksi toimija poikkeaa tästä normistosta, muut maat tekisivät samoin. Ja silloin se ensimmäinen maa, joka tätä rikkoo, ottaisi sen normatiivisen vastuun sen rikkomisesta.
Mikäli Yhdysvallat päätyisi tekemään ydinkokeen, suurimmat hyötyjät olisivat todennäköisesti Venäjä ja Kiina, joista jälkimmäinen ei ole tehnyt myöskään ydinkokeita 1990-luvun jälkeen ja, jotka ovat tehneet vähemmän ydinkokeita kuin Yhdysvallat.
Pesun mukaan mahdollinen ydinkoe olisi kuitenkin todennäköisimmin esimerkiksi matalatehoinen räjähdystesti.
– Sellaisia maanalaisia kokeita tai sienipilvipamauksia aavikolla tai Tyynellä valtamerellä tuskin nähdään. Ainakin lyhyellä aikavälillä ne ovat erittäin epätodennäköisiä.