Saimaannorppa|Suojeluasiantuntijan mukaan Saimaan kalastusrajoitukset ovat pelastaneet saimaannorppakannan, mutta verkkokuolemia tapahtuu yhä kestämättömän paljon. Verkkokielto parhaaseen mökkeilyaikaan on kuuma peruna.
Lue tiivistelmä
Tiivistelmä on tekoälyn tekemä ja ihmisen tarkistama.
Saimaannorppakanta on kasvanut 530 yksilöön, mutta kalaverkkokuolemat hidastavat kasvua merkittävästi ja pitkällä aikavälillä vaarantavat kannan.
Metsähallituksen luonnonsuojelun erityisasiantuntija Miina Auttila kertoo, että pyydyskuolleisuus lähes puolittaa kannan kasvun.
Kalastusrajoituksia säätelevä asetus umpeutuu huhtikuussa, ja uuden asetuksen valmistelussa kiistaa aiheuttaa keväinen verkkokalastuskielto.
Verkkokalastus Saimaalla vaarantaa erittäin uhanalaisen saimaannorpan säilymisen, vaikka kanta on kasvanut.
Näin todetaan tutkimuksessa, jossa selvitettiin kalastusrajoitusten vaikutusta norppakantaan.
Tällä hetkellä saimaannorppia arvioidaan olevan 530 yksilöä.
Lajin uhkana ovat verkkokalastus ja ilmastonmuutos, joka tekee talvista lauhempia ja vähälumisempia.
Nyt tapetilla ovat saimaannorppien kalanpyydyskuolemat, sillä kalastusrajoituksia säätelevä viisivuotinen valtioneuvoston asetus umpeutuu huhtikuussa. Uusi asetus on valmisteilla.
Suurin keskustelu koskee keväistä verkkokalastuskieltoa. Se alkaa huhtikuussa kuuttien aloittaessa itsenäisen elämän. Nykyään se päättyy kesäkuun lopulla.
Metsähallituksen mukaan verkkokalastuskielto pitäisi jatkossa ulottaa heinäkuun loppuun asti. Metsähallitus vastaa saimaannorpan kannan seurannasta ja suuresta osasta suojelutoimia.
Luonnonsuojelun erityisasiantuntija Miina Auttila Metsähallituksesta sanoo, että kalastusrajoitukset ovat pelastaneet saimaannorpan häviämiseltä. Niiden ansiosta aikuisia saimaannorppia kuolee kalanpyydyksiin harvoin ja nuoria yksilöitä merkittävästi aiempaa vähemmän.
”Mutta ongelma on se, että nuoria yksilöitä kuolee kalanpyydyksiin edelleen kestämättömän paljon”, hän sanoo.
Metsähallituksen tietoon tulee vuosittain noin 5–6 saimaannorppaa, jotka ovat kuolleet kalanpyydyksiin, valtaosa verkkoihin. Kaikki pyydyskuolemat eivät tule Metsähallituksen tietoon.
Tutkimuksen mukaan todellinen määrä on jopa kolminkertainen eli 15–18 yksilöä.
”Se on hyvin lähelle sama määrä kuin viime vuosina on ollut vuotuinen kannan kasvu, eli noin 19 yksilöä vuodessa. Pyydyskuolleisuus siis pahimmillaan melkein puolittaa kannan kasvun”, Auttila sanoo.
Saimaannorppa nautiskeli auringosta Pihlajavedellä Etelä-Savossa viime toukokuussa. Kuva: Jussi Nukari / Lehtikuva
Maa- ja metsätalousministeriön tilaamassa vertaisarvioidussa tutkimuksessa laskettiin suurin yksilömäärä, jonka ihminen voi poistaa ilman, että lajin säilyminen vaarantuu.
”Saimaannorpalla jo se havaittu kalanpyydyskuolleisuus ylittää sen. Ja kun tiedetään, että todellinen pyydyskuolleisuus on noin kolminkertainen, se aiheuttaa lajin häviämisriskin pitkällä aikavälillä”, Auttila sanoo.
Hän huomauttaa, että pyydyskuolemien ehkäisy on tulevaisuudessa entistä tärkeämpää, koska tiedetään, että ilmastonmuutos on lisännyt saimaannorpan poikaskuolleisuutta ja lisää yhä.
Tutkimuksen mukaan heinäkuun loppuun ulottuva verkkokalastuskielto säästäisi vuosittain noin kahden kuutin hengen. Auttilan mukaan jo sillä on iso merkitys, kun puhutaan saimaannorpan kaltaisesta pienestä populaatiosta.
Kalastusrajoituksia koskevassa asetuksessa on kuitenkin huomioitava saimaannorpan suojelun lisäksi muutakin, muun muassa vapaa-ajankalastajat. Heinäkuu on suomalaisten vilkkain lomakuukausi, jolloin Saimaan rannat täyttyvät mökkiläisistä.
Viime vuosina maa- ja metsätalousministeriö on vedonnut kalastajiin, ettei verkoilla kalastettaisi vielä heinäkuussa, vaikka nykyasetus sen sallii.
”Oman näkemykseni mukaan se on aika kovaa vastuun siirtoa viranomaisilta yksittäisille kalastajille”, Auttila sanoo.
”Tosiasia on se, että verkot ovat saimaannorpalle vaarallisia ympäri vuoden. Verkkokalastuskiellon ulottaminen heinäkuun loppuun ei ratkaise koko ongelmaa, mutta se olisi oikeansuuntainen ja merkittävä askel.”