YK:n ilmastokokous alkaa Brasilian sademetsävyöhykkeellä sijaitsevassa Belémin kaupungissa
Kuva: Thomas Morfin / AFP / Lehtikuva
Merkittävä joukko valtionjohtajia matkusti torstaina Brasiliaan YK:n ilmastokokoukseen. Paikalla on myös presidentti Alexander Stubb, joka käyttää huippukokouksessa Suomen puheenvuoron.
Huippukokous edeltää vajaan kahden viikon mittaista varsinaista ilmastokokousta. Brasilian sademetsävyöhykkeellä Belémin kaupungissa osallistujamaiden odotetaan kertovan uudet päästövähennyssitoumuksensa. Suomi esittää sitoumuksensa osana EU:n tavoitteita.
Kokouksella on lyhenne COP30, joka kertoo, monesko YK:n ilmastokokous on kyseessä. Siis kolmaskymmenes kokous, mutta ilmastonmuutoksen aiheuttamat keskeiset uhat ovat edelleen selättämättä.
YK:n ilmasto-ohjelman UNEPin tuoreen raportin mukaan valtioiden tämänhetkiset päästövähennyssitoumukset eivät rajoita ilmaston lämpenemistä läheskään riittävästi, jotta tuhoisat ilmastovaikutukset voidaan välttää.
Tähänastiset sitoumukset hillitsisivät lämpenemisen tällä vuosisadalla noin 2,5 asteeseen. Pariisin ilmastokokouksessa vuonna 2015 allekirjoittajavaltiot sitoutuivat rajamaan maapallon keskilämpötilan nousun selvästi alle kahden asteen.
COP30:n alla on kuultu hätkähdyttävämpiäkin ennusteita.
Maailman johtaviin merivirtatutkijoihin kuuluva saksalaisprofessori Stefan Rahmstorf varoitti Helsingin Sanomissa, että kun eteläinen Eurooppa kuumenee edelleen, Pohjoismaat saattavat tulevaisuudessa kylmetä rajusti.
Kyse on Pohjois-Atlantin kiertoliikkeen pysähtymisen riskistä. Uusimman tutkimustiedon mukaan tuo riski vaikuttaa Rahmstorfin mukaan merkittävästi aiempaa suuremmalta.
Yhdysvaltalainen ilmastotutkija James E. Hansen puolestaan arvioi Ylellä, että ilmastonmuutoskriisi on vakavampi kuin mitä Kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC ennustaa.
Nykyuralla jatkettaessa Pohjois-Atlantin merivirta voisi Hansenin mukaan pysähtyä tämän vuosisadan puolivälissä ja meren pinta nousta metrikaupalla 50 – 150 vuodessa. Jälkimmäisen aiheuttaisi Länsi-Antarktiksen jääpeitteen sulaminen.
Rohkaisevasti Hansen on samaan aikaan optimistinen. Hän uskoo, että nuori polvi pystyy ratkaisemaan ilmastonmuutoksen haasteen.
Yhdeksi keskeiseksi lääkkeeksi hän mainitsee ydinvoiman, jota esimerkiksi Kiina rakentaa nyt hurjaa tahtia. Tuuli- ja aurinkovoima voivat olla apuna.
Hansen siis korostaa toimintaa ja pitää karuista uhkakuvista huolimatta yllä toivoa. Samaa ovat korostaneet myös monet muut ilmastotutkijat ja YK:n ilmasto-ohjelma UNEP. Sen arvioiden mukaan Pariisin sopimus on jo onnistunut hillitsemään ennusteita ilmaston lämpenemisestä.
Tulevat vuodet kertovat, kärsiikö ihmiskunta kattilaan pudonneen sammakon syndroomasta. Tarinan mukaan sammakko ei huomaa veden kuumenemista ennen kuin se ei enää pysty hyppäämään pois.
Eläintieteilijöiden mukaan sammakko osaa kyllä hypätä kattilasta ajoissa. Ihmiskunnan pitäisi pystyä samaan. Sitä kykyä mitataan Belémissä.