PARIISI Lumikinosten ja järvimaisemien keskellä tuntuu kuin sukeltaisi hetkeksi suomalaisen luonnon keskelle.
Juuri tätä kokemusta Petit Palais -museon johtaja Annick Lemoine tavoittelee taidemaalari Pekka Halosen uudessa näyttelyssä.
– Toivon, että museovieras voi kokea täällä rauhoittavan ja meditatiivisen hetken.
Avaa kuvien katselu
Petit Palais’n johtajan Annick Lemoinen mukaan Halonen osasi kuvata pohjoista luontoa ja erityisesti lunta paremmin kuin kukaan muu. Kuva: Olivier Pillot
Lemoine on tyytyväinen. Vuosien työ on viimein saatu päätökseen.
Pariisin Petit Palais -museossa avautui tällä viikolla taidemaalari Pekka Halosen töitä esittelevä Hymne à la Finlande -näyttely. Nimi kääntyy suomeksi Hymni Suomelle.
Petit Palais on yksi Pariisin suosituimmista taidemuseoista, jossa vieraili viime vuonna lähes puolitoista miljoonaa kävijää. Museo esittelee usein taiteilijoita, jotka ovat suuria nimiä kotimaassaan, mutta tuntemattomia Ranskassa.
Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun Halosen töitä on esillä Pariisissa näin laajasti.
Suomalainen taide kiinnostaa
Ensikosketuksensa Pekka Halosen taiteeseen Annick Lemoine sai opiskelijana vieraillessaan pohjoismaisen taiteen galleriassa Pariisissa.
Myöhemmin hän tutustui Ateneumin nykyiseen johtajaan Anna-Maria von Bonsdorffiin, ja pääsi näkemään lisää Halosen töitä.
Helmikuuhun saakka esillä oleva Halosen näyttely on kuratoitu yhdessä Ateneumin taidemuseon kanssa.
Avaa kuvien katselu
Pekka Halosen teos Jään ja lumen peittämä kallio vuodelta 1911 on esillä Pariisissa. Kuva: Kansallisgalleria / Aleks Talve
– Näyttelyn kautta yleisö voi sekä tutustua Haloseen että tehdä matkan Suomeen ja sen historiaan, Lemoine sanoo.
Viimeksi Pariisissa oli esillä suomalaistaidetta näin laajasti vuonna 2022, kun Petit Palais’ssa esiteltiin taidemaalari Albert Edelfeltin töitä.
Edelfeltin näyttely keräsi noin 130 000 kävijää ja oli Lemoinen mukaan menestys. Se innoitti hänet tuomaan museoon toisen suomalaistaitelijan.
Videolla museovieraat kertovat ajatuksiaan Halosen näyttelystä:
Savon maisemista Pariisin taidepiireihin
Pekka Halonen syntyi vuonna 1865 Pohjois-Savossa Lapinlahdella. Toisin kuin moni aikansa suomalaistaiteilija, Halonen ei kuulunut Helsingin ruotsinkieliseen eliittiin, vaan ponnisti taidemaailmaan talonpoikaisperheestä.
Halosen lahjakkuus huomattiin myös pääkaupungin taidepiireissä ja Halonen pääsi opiskelemaan Ateneumin Suomen Taideyhdistyksen piirrustuskouluun.
Avaa kuvien katselu
Pekka Halosen omakuva vuodelta 1906. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Pakarinen.
Pekka Halonen tuli tunnetuksi suomalaisen luonnon ja maalaiselämän kuvaajana. Petit Palais’n näyttelyn keskeisiä teemoja ovatkin suomalainen luonto ja erityisesti lumi.
Kuraattori Anne-Charlotte Cathelineaun mukaan näyttely valottaa myös Halosen elämää perheensä kanssa taiteilijakodissa Halosenniemessä ja taiteilijayhteisön jäsenenä.
Avaa kuvien katselu
Näyttelyssä on tila, joka esittää Pekka Halosen ateljeeta Halosenniemen kodissa. Kuva: Olivier Pillot
Näyttely korostaa Halosen roolia suomalaisen kulttuurin ja identiteetin puolustajana sekä Pariisin vaikutusta hänen taiteeseensa.
Aikalaistensa Edelfeltin ja Akseli Gallen-Kallelan tavoin myös Halonen opiskeli taidetta Pariisissa. Halosen opettajana Pariisissa toimi ranskalainen Paul Gauguin, joka oli aikansa tunnetuimpia taidemaalareita.
Avaa kuvien katselu
Näyttelyssä voi nuuhkia suomalaisen metsän tuoksuja ja kuulla Jean Sibeliuksen Finlandia-hymnin. Kuva: Olivier Pillot
Gauguinilla oli ratkaiseva rooli siinä, mihin suuntaan Halonen urallaan lähti, sanoo Annick Lemoine.
Videolla museonjohtaja Annick Lemoine kuvaa Gauguinin vaikutusta Halosen uralle:
– Hän kannusti Halosta olemaan oma itsensä ja keskittymään siihen minkä osasi parhaiten eli suomalaisen luonnon kuvaamiseen.
Gauguinin lisäksi Halonen inspiroitui myös ranskalaisen taidemaalari Paul Cézannen töistä sekä japanilaisista puupiirroksista.
Näyttelyllä myös poliittinen ulottuvuus
Halonen oli aktiivinen suomalaisen kulttuurin ja identiteetin puolestapuhuja. Hän oli mukana Nuori Suomi -liikkeessä, joka tavoitteli maan itsenäisyyttä Venäjän vallan alla.
Tärkeänä elementtinä näyttelyssä on Suomen paviljonki vuoden 1900 Pariisin maailmannäyttelyssä, jota varten myös Petit Palais aikoinaan rakennettiin.
Halonen oli muiden suomalaistaiteilijoiden kanssa esittelemässä suomalaista taidetta ja kulttuuria Pariisin maailmannäyttelyssä.
Avaa kuvien katselu
Pekka Halosen Avannolla-teos oli esillä Pariisin maailmannäyttelyssä vuonna 1900. Se on esillä myös Petit Palais’n retrospektiivissä. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Pakarinen.
Kuraattori Anne-Charlotte Cathelineaun mukaan näyttely luo linkin historian ja nykyhetken välille.
– Suomen itsenäisyystaistelu Venäjän vallan alla tuo mieleen Ukrainan tilanteen, Cathelineau sanoo.
Avaa kuvien katselu
Pekka Halosen vanhaa Kotavuori-nimistä mäntyä esittävä teos vuodelta 1916. Kuva: Olivier Pillot
Haloselle tärkeää oli myös luonnon puolustaminen. Hän eli perheineen lähes omavaraisesti ja kritisoi metsäteollisuuden aiheuttamaa haittaa luonnolle.
Näyttelyn viimeinen sali esittelee Halosen lumiteemaisia teoksia.
– Tämä on näyttelyn kohokohta. Olemme tästä todella ylpeitä, Anne-Charlotte Cathelineau hehkuttaa.
Videolla kuraattori Anne-Charlotte Cathelineau kertoo lumisalista:
Lumi oli Haloselle tärkeä elementti.
– Vuosien saatossa Halosen tapa kuvata lunta vaihtui japanilaisesta lähes abstraktiin, Anne-Charlotte Cathelineau sanoo.
Salin tummansinisillä seinillä on maalausten lisäksi suomenkielisiä sanoja, jotka kuvaavat lunta.
– Halusimme esitellä eri tapoja, joilla Halonen kuvasi lunta sekä sen, mitä lumi merkitsee suomalaisille.
Avaa kuvien katselu
Näyttelyn viimeisessä salissa pääosassa on lumi. Kuva: Olivier Pillot
Museonjohtaja Annick Lemoine uskoo, että ranskalaiset löytävät Halosen teokset.
Hän vihjaa, että on jo aloittanut keskustelut Ateneumin kanssa seuraavasta suomalaistaiteilijan näyttelystä.
Halosen jälkeen museossa on kuitenkin luvassa unkarilaista ja espanjalaista taidetta.
Sen jälkeen Petit Palais’ssa saatetaan hyvinkin nähdä taas joku suuri suomalainen taiteilija.
Pekka Halonen
- Syntyi vuonna 1865 Lapinlahdella
- Kuoli vuonna 1933 Tuusulassa
- Opiskeli Ateneumissa Suomen Taiteilijayhdistyksen piirrustuskoulussa
- Suoritti taideopintoja myös Pariisissa taidemaalari Paul Gauguinin opissa
- Tunnettiin suomalaista luontoa ja talvea kuvaavista teoksistaan
- Yksi tärkeimmistä Suomen kulta-ajan taidemaalareista
- Taidesuuntaukseltaan kansallisromanttinen
- Intohimoinen suomalaisen kulttuurin ja identiteetin puolustaja
- Naimisissa Maija Mäkisen kanssa, parilla oli kahdeksan lasta