Singaporelainen tutkijaryhmä on julkaissut kolme eri tutkimusta, jotka maalaavat hengitystieinfektioita aiheuttavasta RS-viruksesta eli RSV:stä vähintään yhtä vakavan kuvan kuin mitä esimerkiksi influenssavirukset ja koronavirus ovat.
Tutkimukset on julkaistu aiemmin keväällä ja syksyllä The Lancet Regional Health: Western Pacific-, Journal of the American Medical Association: Network Open– ja Clinical Microbiology and Infection -tiedejulkaisuissa.
Tutkijoiden tiedotteessa kuvaillaan, että RS-virus sekoitetaan usein tavalliseen nuhakuumeeseen ja että viruksen aiheuttama tauti voi olla vakavakin. Sitä tulisi tutkijoiden mukaan tutkia nykyistä enemmän.
RS-virus on hengitystievirus, joka aiheuttaa hengitystieinfektioita etenkin talvikuukausina. Pisaratartuntana leviävä virustauti aiheuttaa normaalisti lieväoireisena versiona nuhakuumeeseen liitettyjä oireita, kuten kurkkukipua, nuhaa ja kuumetta.
Lieväoireista tautia ei voikaan taudinkuvan perusteella erottaa muista virusten aiheuttamista hengitystieinfektioista, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL muistuttaa verkkosivuillaan.
Vaikka suurin osa RSV:n aiheuttaman taudin sairastavista saakin vain lieviä oireita, ovat etenkin vauvat, nuoret lapset, vanhukset, immuunipuutoksesta kärsivät ja kroonisia keuhko- tai sydäntauteja sairastavat ihmiset vakavan tautimuodon riskiryhmässä.
Vakavassa tautimuodossa RSV voi aiheuttaa keuhkokuumeen tai bronkioliitin eli ilmatiehyttulehduksen, jotka voivat vaikeuttaa hengittämistä ja viedä sairaalahoitoon.
RSV:tä vastaan on saatavilla rokotteita, ja virustartunta voidaan todeta hengitystienäytteestä.
Kaikissa kolmessa tutkimuksessa singaporelaistutkijat vertasivat RSV:n vakavuustekijöitä kausi-influenssavirusten ja koronaviruksen vakavuuteen muun muassa sydänkomplikaatioiden esiintyvyyden kautta sairaalahoitoa vaatineissa vakavissa tapauksissa.
Ensimmäisessä tutkimuksessa tutkijat tarkastelivat yhteensä 12 811 aikuista, jotka joutuivat sairaalahoitoon joko RSV:n, influenssan tai koronan takia.
He vertailivat potilaiden kuolleisuutta 28 päivän sisällä sairaalan joutumisesta ja tehohoitoon joutuneiden määrää tautitapausten välillä.
RSV:n kohdalla kuolleisuusluku oli noin yksi 20 potilasta kohden. Sairaalahoitoa vaatineet RSV-tapaukset olivat kuolleisuuden ja tehohoitolukujen valossa selvästi vakavampia kuin tutkitut influenssatapaukset.
Tapaukset, joissa koronarokotteita saanut potilas oli joutunut sairaalahoitoon, olivat yhtä vakavia kuin RSV-tapaukset.
Toisessa tutkimuksessa suurennuslasi kohdistui vertailun merkeissä sairaalahoitoa vaatineissa tapauksissa esiintyneisiin akuutteihin sydänhäiriöihin, kuten sydänkohtauksiin, keuhkoveritulppiin ja aivohalvauksiin.
Tutkimus tarkasteli 32 960 aikuista potilasta, joilla oli RSV, influenssa tai koronatauti.
RSV-tapausten kohdalla hieman yli yksi kymmenestä potilaasta sai akuutteja sydänkomplikaatioita sairaalahoidossa ollessaan, joka oli koronatautitapauksiin ja influenssatapauksiin verrattuna selvästi korkeampi.
Kolmas tutkimus kiinnitti huomion pitkäaikaisiin sairaalahoidon jälkeisiin keuhko-, hermosto- sekä sydän- ja verisuonikomplikaatioihin ja vertasi niiden esiintyvyyttä tautien välillä.
Tutkimuksessa oli mukana 82 635 aikuista potilasta ja 24 340 lapsipotilasta (0–17 vuotta), jotka saivat sairaalahoitoa RS-virukseen, influenssaan tai koronatautiin.
Aikuisilla RSV-potilailla esiintyi enemmän pitkäaikaisia neurologisia komplikaatioita ja sydän- ja verisuonikomplikaatioita kuin aikuisilla influenssa- ja koronapotilailla.
RSV:n aiheuttamaan tautiin sairastuneilla lapsipotilailla esiintyi puolestaan enemmän ilmatiehyttulehduksia ja muita sairaalahoidon jälkeisiä hengitystieongelmia kuin niillä lapsipotilailla, jotka olivat olleet sairaalahoidossa influenssan tai koronataudin takia.