Polarin urheilukellojen unenseurannasta paljastui testikäytössä merkittävä puute. Yhtiö perustelee ”suunnitteluratkaisuaan” luotettavuudella.
Polarin pääkonttori sijaitsee Kempeleessä. Kuvituskuva. Polar Electro
Suomalaisen kuntoiluteknologiavalmistajan Polarin urheilukellojen unta mittaavasta ominaisuudesta paljastui puute. Ominaisuus laskee ainoastaan päivän pisimmän lepohetken.
– Itselleni kävi pitkän viikon jälkeen vanhanaikaisesti: nukahdin lastenhuoneeseen kesken lasten nukutussession. Noin neljän tunnin mittaisten unien jälkeen könysin ylös patjan päältä, Mikrobitin toimittaja Samuli Leppälä kertoo Iltalehden Plus Extrassa julkaistussa artikkelissaan.
Parin tunnin vatvomisen jälkeen Leppälä siirtyi jatkamaan uniaan. Varsinaiset unet jäivät lyhemmiksi kuin lastenhuoneessa saadut nokoset. Sovellus tulkitsi ensimmäiset unet Leppälän varsinaiseksi levoksi, eikä havainnut jälkimmäistä unipätkää laisinkaan. Polarin Flow -sovellus ilmoitti levon olevan katastrofaalisella tasolla.
– Polarin urheilukellot eivät edelleenkään ymmärrä mitään unista, jotka jakautuvat kahteen osaan. Tämä koskee myös päiväunia, joita Polarin laitteet eivät kykene tunnistamaan tai kirjaamaan ylös, Leppälä ynnää.
Leppälä on testannut useita Polarin laitteita. Kuvassa Grit X2 -urheilukello. Samuli Leppälä
Leppälä on testannut liudan Polarin laitteita, kuten 190 euron Polar Loop -ranneketta sekä noin 500 euron Polar Grit X2 -urheilukelloa. Laitteiden arviot on julkaistu Iltalehden Plus Extrassa.
Polarin laitteita pidetään puutteistaan huolimatta kuitenkin yleisesti laadukkaina. Esimerkiksi Mikrobitti on vuosien ajan pitänyt sykevyötestauksissaan verrokkilaitteena Polarin H10-sykevyötä.
”Suunnitteluratkaisu”
Polarin mukaan päiväunet ovat usein lyhyitä ja laadultaan vaihtelevia, ja niiden tunnistaminen on teknisesti hankalaa. Leppälän mukaan kilpailijoiden laitteet kuitenkin kykenevät tunnistamaan näitä ongelmitta.
Unen mittauksessa on Polarin mukaan päädytty suunnitteluratkaisuun, joka ”heijastaa Polarin sitoutumista tarkkuuteen ja tieteelliseen luotettavuuteen”.
– Tieteellinen luotettavuus tuntuu olevan kaukana tilanteesta, jossa unesta tallentuu vain puolet. Perustelu vaikuttaa paradoksaaliselta, sillä levon huomiotta jättäminen on epätarkkaa ja epätieteellistä, Leppälä kertoo artikkelissaan.
Pääset lukemaan Leppälän laajemman artikkelin alla olevasta linkistä.