Matala-asteinen tulehdus on kehon hiljainen tulehdustila, joka on yhteydessä esimerkiksi sydän- ja verisuonitauteihin ja diabetekseen. Yksipuolinen ruokavalio voi lisätä tulehdusriskiä.
Matala-asteinen tulehdus on salakavala kudosten ärsytystila, joka voi piileskellä kehossa pitkäänkin ilman minkäänlaisia merkkejä ja johtaa pitkittyessään useisiin terveysongelmiin.
Matala-asteinen tulehdus tarkoittaa elimistön pitkäaikaista ja hiljaista tulehdustilaa, jonka kehittymiseen vaikuttavat muun muassa epäterveellinen ruokavalio, liikkumattomuus, ylipaino, univaje ja stressi. Pitkittyessään se saattaa aiheuttaa yleisoireita, kuten väsymystä, vatsavaivoja ja infektioherkkyyttä, mutta kuten todettu, se voi muhia kehossa myös oireettomana.
Lue myös: Terveellisimmät pakasteranskalaiset: näitä pakasteranuja ravitsemusterapeutti itse söisi
“Näyttäisi siltä, että yksi isoin (tekijä) on kuitenkin se niin sanottu viskeraalinen rasva, eli vatsaonteloon ja vatsan seutuun kertyvä rasva. Kakkosena on ruoka. Univaje, stressi ja liikkumattomuus tulevat sitten siellä taustalla”, kertoo ravitsemusterapeutti Anette Palssa.
“Rasvakudoksessa on todella paljon tulehdussoluja ja se on se syy. Eli rasvakudoksen tulehdussolut tietenkin nostavat koko kehon matala-asteista tulehdusta”, Palssa selventää.
Tulehdus on yhteydessä kroonisten sairauksien, kuten sydän- ja verisuonitautien, tyypin 2 diabeteksen ja neurologisten sairauksien kehittymiseen. Jos tulehdus pitkittyy, riski sairastua siis esimerkiksi tyypin 2 diabetekseen tai sepelvaltimotautiin kasvaa. Palssa muistuttaa, että sairastuminen on kuitenkin aina monen asian summa ja geenit vaikuttavat asiaan paljon.
“Ei tulehdus toki itsessään sitä aiheuta, vaan tarvitaan se perusgenetiikka sinne taustalle, eli alttius siihen, että on vaikka diabetesta suvussa – sillä voi olla vaikutusta siihen sairastuvuuteen”, Palssa sanoo.
Kiinnitä huomiota ruokavalintoihin
Palssa kertoo, että eniten tutkimusnäyttöä löytyy runsaan sokerin ja tyydyttyneen, eli niin sanotun kovan rasvan käytön yhteydestä matala-asteiseen tulehdukseen.
Tulehdusta voivat aiheuttaa esimerkiksi leivonnaiset, karkit, sokeroidut juomat, valkoinen vehnä ja riisi sekä lihajalosteet, kuten makkarat, leikkeleet ja rasvainen jauheliha. Nämä voivat lisätä tulehdusriskiä, jos ruokavalio on muutenkin yksipuolinen, eikä sisällä esimerkiksi kasviksia tai hyviä kuidun lähteitä.
Palssa haluaa korostaa kasvisten merkitystä ruokavaliossa. Sillä on esimerkiksi suuri ero, syökö lautasellisen valkoista riisiä tai pastaa sellaisenaan vai kasvisten kera.
“Vaikka voisi ajatella, ettei siinä ole energian suhteen paljon eroa ja sama kalorimäärä, mutta se on aivan eri asia verensokereiden kannalta ja sitä kautta elimistön kannalta. Matala-asteinen tulehdus on suolistomikrobistoon, mutta myöskin verensokeriin liittyvä asia”, Palssa sanoo.
Ruokavalinnoilla on siis merkitystä, mutta mikään yksittäinen ruoka ei automaattisesti aiheuta tulehdusta, Palssa huomauttaa. Kyse on aina kokonaisuudesta ja pitkäaikaisista valinnoista.
Miten tulehdusta voi ehkäistä?
Tulehdusta ehkäistäkseen Palssa suosittelee syömään monipuolisesti ja ravintosuositusten mukaan. Ruokavalioon olisi hyvä sisällyttää reilusti kasviksia, täysjyväviljatuotteita, siemeniä, pähkinöitä ja kasviproteiineja. Punaista lihaa, sokeria ja tyydyttynyttä rasvaa saa toki myös käyttää, mutta niiden osuus ruokavaliossa kannattaa pitää kohtuullisena.
“Loppujen lopuksi melkein kaikki meidän ravitsemukselliset ja elintapoihin liittyvät ongelmat ratkeaisivat sillä, että ihmiset söisivät suurinpiirtein suositusten mukaan”, Palssa toteaa.
Matala-asteinen tulehdus pystytään todentamaan herkkä crp -verikokeen avulla. Kehoon jo muodostunut tulehdustila pystytään Palssan mukaan taltuttamaan elintapojen muutoksilla, eli muokkaamalla ruokavalio kasvispainotteiseksi sekä panostamalla uneen ja stressinhallintaan. Joskus on hyvä kiinnittää huomiota myös painonhallintaan.
“Jos on vaikka reippaammin juuri sinne vatsan seutuun kertynyt rasvaa, niin loppujen lopuksi aika pienilläkin painon laskulla – jos se lähtee sieltä vatsaontelosta – saadaan hyviä asioita aikaan. Ja sitten säännöllinen liikunta, uni ja ruokaa. Kyllä se korjaa sitä elimistöä. Ihmisen kehohan on hirveän mukautuva ja reagoiva.”
Lue myös Kotiliesi.fi: Levite voi laskea kolesterolia jopa 15 prosenttia – näin kasvisterolit ja kasvistanolit toimivat
Sinua voi kiinnostaa myös:
