Britannia ja Ranska johtavat niin sanottua halukkaiden liittoumaa. Tarkoitus sijoittaa armeijakunta Ukrainaan osana aselepoa, jos sellainen saadaan aikaan, kirjoittavat Iltalehden Lauri Nurmi ja Juha Ristamäki.
Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin on määrä tavata Yhdysvaltain presidentti Donald Trump maanantaina. EPA/AOP
Ulko- ja turvallisuuspolitiikan lähteet kertovat Iltalehdelle, että eurooppalaiset maat ovat valmiudessa lähettämään 50 000 maavoimien sotilasta Ukrainaan.
Operatiivinen suunnitelma on valmiina. Ukrainaan on tarkoitus sijoittaa kokonainen armeijakunta, jota johtaisi länsimainen kenraali.
Ukrainaan sijoitetut 50 000 länsimaista sotilasta muodostaisivat ennaltaehkäisevän pidäkkeen, joka käytännössä estäisi Venäjää jatkamasta laitonta hyökkäystään Ukrainaan.
Britannia ja Ranska johtavat niin sanottua halukkaiden liittoumaa. Tarkoitus sijoittaa armeijakunta Ukrainaan osana aselepoa, jos sellainen saadaan aikaan.
Maavoimien operaatiota tukisivat liittouman ilma- ja merivoimat.
Armeijakunnasta ja Ukrainan ilmatilan suojaamisesta muodostuisi turvatakuu Ukrainalle.
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi on painottanut, että Ukraina ei voi suostua minkäänlaisiin myönnytyksiin, ellei se samalla saa itselleen uskottavia turvatakuita.
Eurooppalaisten johtama liittouma on valmiudessa rakentamaan sotilaalliseen pidäkkeen Ukrainaan. Yhdysvallat antaisi operaatiolle tukensa.
Neuvottelut sodan lopettamiseksi ovat kriittisessä vaiheessa.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump arvioi perjantaina Alaskassa, että neuvotteluissa on avoimena yksi erityisen vaikea kohta.
– Jäljellä ei ole kovin monta. Jotkin kohdista eivät ole kovin merkittäviä. Yksi niistä on todennäköisesti kaikkein merkittävin, Trump arvioi Alaskassa.
IL:n tietojen mukaan kyse on tässä siitä, että Venäjä vaatii Ukrainaa vetäytymään koko Donetskin maakunnan alueelta.
Ukrainan hallussa on noin 30 prosenttia Donetskista, ja sen läpi kulkee Ukrainan maavoimien linnoitettu pääpuolustusasema.
Muilla rintamalohkoilla Venäjä olisi tiettävästi valmis jäädyttämään rintamalinjan nykyisille sijoilleen.
Ukraina ja sitä tukevat Euroopan maat ovat vastustaneet ajatusta, että Venäjälle luovutettaisiin alueita, joita se ei ole pystynyt kolmessa ja puolessa vuodessa miehittämään.
Euroopan valtionjohtajat pelkäävät, että syntyisi mekanismi, jota käyttämällä Venäjä pystyisi jatkossa kiristämään itselleen muitakin alueita, joita sen joukot eivät hallitse. Tätä mekanismia venäläiset saattaisivat yrittää käyttää lähivuosina Ukrainassa, mutta myös Baltiassa ja Suomessa.
Tämän riskin minimoimiseksi Ukrainan on saatava uskottavat turvatakuut. Muuten sen on mahdotonta suostua alueluovutuksiin, puhumattakaan siitä, että se vetäytyisi puolustuslinjalta, jota Venäjä ei ole pystynyt murtamaan.
Uskottavuuden vahvistamiseksi on alettu puhua ”Naton kaltaisista turvatakuista”. Ilmaisulla tarkoitetaan sitä, että keskeiset eurooppalaiset Nato-maat sitoutuisivat takaamaan Ukrainan itsenäisyyden ja suvereniteetin tarvittaessa sotilaallisesti.
Euroopan maiden tavoitteena on turvata Ukrainalle itsenäisyys ja suvereniteetti, jotka mahdollistavat maan integroitumisen läntiseen Eurooppaan.
Tasavallan presidentti Alexander Stubb toimii neuvotteluissa vertaistukena Volodymyr Zelenskyille ja korostaa, että Ukrainan on säilytettävä itsenäisyytensä ja suvereniteettinsa. KAISA VEHKALAHTI
Suomen tasavallan presidentin Alexander Stubbin yhtenä tehtävänä on toimia eräänlaisena vertaistukena Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyille.
Toisessa maailmansodassa venäläiset miehittivät suuren osan Karjalasta, Petsamon ja joitakin muita raja-alueita.
Sodan jälkeen Suomi säilytti itsenäisyytensä, mutta menetti suvereniteettinsa, eikä esimerkiksi pystynyt liittymään vuonna 1949 perustettuun puolustusliitto Natoon.
Stubb on korostanut Euroopan johtajille ja Trumpille, että demokratioiden on estettävä Ukrainaa kokemasta Suomen kohtaloa eli suvereniteetin menetystä.
Kun halukkaiden liittouma sijoittaisi Ukrainaan maavoimien armeijakunnan, Ukraina säilyttäisi poliittisen suvereniteettinsa, vaikka menettäisikin maa-alueitaan. Venäjä ei pystyisi sanelemaan Ukrainan ulko- ja turvallisuuspolitiikan ratkaisuja eikä estämään Ukrainan liittymistä Euroopan unioniin tai pidemmällä aikavälillä myöskään Natoon.
Ukrainalle itsenäisyyden ja suvereniteetin säilyminen olisi torjuntavoitto, joka varmistaisi vapauden ukrainalaisille.
Seuraavaksi neuvotteluissa seurataan sitä, onko Venäjän Vladimir Putin aidosti halukas lopettamaan hyökkäystä.
Toistaiseksi tästä ei ole merkkejä.
Alaskankin tapaamisen jälkeen Putin on jatkanut puhumista sodan ”juurisyiden” poistamisesta ja siitä, että eurooppalaisten maiden ei pitäisi mahdolliseen rauhansopimukseen sekaantua.
Ensimmäisellä tarkoitetaan ensisijaisesti sitä, että Nato ei Venäjän mukaan saa enää laajentua itään, eikä Ukrainaan. Jälkimmäisellä Putin tarkottanee mahdollisesti sitä, että eurooppalaiset maat eivät saisi lähettää Ukrainaan joukkoja turvatakuuksi.
Joka tapauksessa, jotta Ukraina voisi suostua joukkojensa vetämiseen joiltakin alueilta, Venäjän pitäisi lopettaa kaikki sotatoimensa.
Sen jälkeen alkaisi halukkaiden liittouman operaatio ja eurooppalaisten sotilaiden siirtyminen Ukrainaan. Kun Ukrainalla olisi turvatakuut, se voisi vetää joukkojaan Donetskista, jos asiasta olisi sovittu osana aselepoa.