Kajaanin kaupunki on kieltänyt lintujen ruokinnan kokonaan taajama-alueella. Vapaaehtoisilla lintujen ruokkijoilla on huoli siitä, selviävätkö sorsat talven yli.

  • Kajaanin kaupunki on kieltänyt lintujen ruokinnan kokonaan taajama-alueella.
  • Vapaaehtoiset pelkäävät sorsien nälkiintyvän ja kuolevan ilman ruokintaa.
  • Keijo Nevaranta ja muut aktiivit aikovat jatkaa ruokkimista kaupungin tekemästä rikosilmoituksesta huolimatta.

– Kiire rupeaa olemaan, jos meinataan sorsat elättää talven yli, sanoo veteraanikansanedustaja Pentti Kettunen.

Kettusella ja muilla paikallisaktiiveilla on huoli Kajaanin sorsapopulaatiosta. Kajaanin kaupunki on kieltänyt lintujen ruokinnan kokonaan.

– Näyttää siltä, että 400 sorsaa jääpi talvehtimaan Kajaaniin. Jos ne meinataan elättää talven yli niin, etteivät ne nälkiinny ja palellu kuoliaaksi, pitäisi saada ratkaisuja aikaiseksi, Kettunen sanoo.

– Jos ei salaruokintaa tehdä, kuten viime vuonna niin sanottu Nevarannan ryhmä teki, käypi köpelösti, Kettunen sanoo.

”Nevarannan ryhmällä” hän viittaa Keijo Nevarantaan, joka on jatkanut ruokkimista myös kaupungin totaalikiellon jälkeen.

Nevaranta sanoo Iltalehdelle, että aikoo ryhmineen ”jatkaa samalla tavalla kuin viime talvena”.

– Olen sanonut, että kun hanki on maassa ja järvet jäässä ja sorsat tulevat tuohon kaupungille, me aloitamme ruokinnan.

Pakkaset ja lumet voivat saapua pohjoiseen ensi viikolla.

Kaupunki teki ruokkijoista viime vuonna rikosilmoituksen. Nevaranta sanoi Ylelle, että voi ”lintujen puolesta menn ä vaikka vankilaan”:

– Minä kannatan tässä asiassa kansalaistottelemattomuutta.

Keijo Nevaranta on jatkanut lintujen ruokkimista myös totaalikiellon ja rikosilmoituksen jälkeen. Maija Keränen/Haastateltavan kotialbumi

Tästä on kyse

Kettusen mukaan sorsia on ruokittu Kajaaninjoella noin 70 vuoden ajan.

– Minä tulin Kajaaniin syksyllä 1961, ja silloin täällä oli jo pikkuinen sorsapopulaatio, jota ruokkivat tuossa joessa.

Vuoteen 2011 asti ruokintaa hoiti pääosin Kajaanin kaupunki. Kun 70-luvulta lähtien kaupungin palveluksessa ruokintaa hoitanut Vilho Kallio jäi eläkkeelle, kaupunki lopetti ruokinnan. Sen jälkeen Kallio jäi tekemään hommaa vapaaehtoisena vuosikymmeneksi käytännössä yksin.

Vuonna 2023 Kallio kertoi Kainuun Sanomille lopettavansa jyvä-ämpärien kantamisen.

– Yhdelle eläkeläiselle alkaa olla ylivoimainen homma, 80 vuotta täyttänyt Kallio sanoi.

Siinä vaiheessa Kettunen lähti mukaan ”pönkkäämään sitä hommaa”. Aktiivit ovat vaatineet, että kaupunki edes toisi rantaan kontin, johon jyviä voisi varastoida vapaaehtoisia ruokkijoita varten.

Sen sijaan elokuussa 2024 Kajaanin ympäristötekninen lautakunta päätti kieltää luonnonvaraisten lintujen ruokinnasta kaikkialla kaupungin asemakaava-alueella kokonaan.

Pentti Kettunen toimi SMP:n ja perussuomalaisten kansanedustajana vuosina 1983–1987, 1989–1991 ja 2011–2015. EERO LIESIMAA

Asiantuntija: Osa osaisi muuttaa pois

Osa linnuista todennäköisesti osaisi muuttaa pois, mutta osa voisi yrittää talvehtimista, arvioi Luonnontieteellisen keskusmuseon yli-intendentti Aleksi Lehikoinen.

Hän ei tunne asian yksityiskohtia tarkemmin, joten hän kommentoi asiaa yleisellä tasolla.

– Varmaan osa linnuista osaisi jatkaa, mutta ei välttämättä kaikki. Etenkin jos niitä ei yhtään ruokittaisi alkuun, voisin kuvitella, että ne lähtisivät. Mutta jos ruokinta loppuu kesken kauden, on se ongelmallisempaa.

– Osahan niistä yksilöistä on varmaan ensimmäistä kertaa talvehtimassa ja niillä on kokemusta tilanteesta. Osa taas luottaa herkemmin siihen, että ruokaa tulee.

Lehikoisen mukaan sinisorsat eivät pystyisi luontaisesti Kajaanin ilmastossa talvehtimaan ”ainakaan suurissa määrin”, vaikka niitä talvehtii esimerkiksi Suomen etelärannikolla ilman ihmisen ruokintaakin.

Eläminen ei siis ole mahdotonta ole kylmissäkään olosuhteissa, mutta Kettusen ja muiden ruokkijoiden mukaan alueella ei ole lumen ja jäiden tulon jälkeen ”mitään muuta kuin hiekkaa ja kiviä syötäväksi”.

– Luontaista ruokaa ei yksinkertaisesti ole.

– Eiväthän ne talvea tule siinä tapauksessa selviämään hengissä, Lehikoinen sanoo.

”Eivät tule siinä tapauksessa selviämään”

Sorsia ruokitaan Kajaaninjoen Linnanvirran Kynskin sillan luona.

Kettusen mukaan Linnanvirta on ainut alue, jossa ruokinta on mahdollista, koska se pysyy sulana talvenkin läpi. Muualla Kajaaninjoki menee jäähän, koska suuri osa joen virtaamasta menee Kainuun Voiman voimalaan.

– Jos olisikin joku yksityisten omistama jokiranta, joka ei mene jäähän, mehän vaihtaisimme ruokintapaikkaa, mutta kun sellaisia ei ole.

Lehikoinen arvioi, että linnut todennäköisesti pyrkisivät menemään lähimpää löytyvän kaupungin suliin vesiin.

– Olennaista siinä on, että niillä on sen verran ravintoa, että ne pystyvät lentämään sen muutaman sata kilometriä.

Itse lintujen ruokinnassa Lehikoinen ei näe sinänsä mitään pahaa.

– Sitä tehdään paljon ja siitä voi olla montaa mieltä. Se on yksi tapa ihmiselle toisaalta auttaa lintuja ja toisaalta rakentaa luontosuhdetta.

Rottariski

Ympäristötekninen lautakunta perusteli totaalikieltoa muun muassa rotilla ja lintuinfluenssalla.

Lintuinfluenssaa levisi Suomessa vuonna 2023, mutta Kainuussa ei lintuinfluenssaa tuolloin havaittu, Kettunen muistuttaa.

– Eihän Kajaanissa ollut mitään lintuinfluenssoja. Ne olivat lähinnä Pohjanmaan turkistarha-alueet. Tilannehan on se, että nämä Kajaanin sorsat eivät älyä lähteä muutolle, kun ovat menettäneet muuttoviettinsä, eivät ne saanutkaan tartuntoja. Jos ne olisivat lähteneet ja tulleet takaisin, tiedä vaikka olisivatkin tuoneet lintuinfluenssan Kajaaniin.

Keijo Nevaranta pitää myös rottariskiä liioiteltuna.

– Yhtään rottaa ei tuolla alueella ole koskaan näkynyt, koska siinä lähellä ei ole asutusta.

Kaupungininsinööri Matti Nousiainen näkee rottaongelman eri tavalla.

– Kyllä meillä rottahavaintoja tulee aika laajasti eri puolilta kaupunkia, myöskin Kynskin ja keskustan alueen tuntumasta. Rottaongelma on valitettavasti ihan todellinen.

Nousiainen oli valmistelemassa alkuperäistä päätösehdotusta lautakunnalle. Hän sanoo ymmärtävänsä ruokkijoiden huolen linnuista.

– Ymmärrän senkin, että tämä voi olla hyvin tärkeä asia tietyille henkilöille. Mielestäni on hyvä, että kaikilla meillä valmistelijoilla on hyvät puheyhteydet ruokkijoiden suuntaan, ja aitoa rakentavaa keskustelua käydään heidän kanssaan. Kunnioitan heidän toimintaansa, mutta toivoisin, että hekin kunnioittaisivat tehtyjä ja lainvoimaisia päätöksiä.

”Teen kantelun eduskunnan oikeusasiamiehelle”

Tämän vuoden kesäkuussa joukko kaupunkilaisia jätti Kajaanin kaupungille kuntalaisaloitteen päätöksen muuttamisesta.

Kuntalaisaloite käsiteltiin 9. syyskuuta kaupunginhallituksen kokouksessa.

Kaupunginvaltuutettu Karoliina Kuvaja (vihr) esitti, että kuntalaisaloite annetaan ympäristöteknisen lautakunnan käsiteltäväksi, mutta kaupunginhallitus tyytyi toteamaan, että asia on jo loppuunkäsitelty ympäristöteknisessä lautakunnassa.

Päätöksestä tehtiin oikaisuvaatimus, mutta kaupunginhallitus sen kokouksessaan 23. syyskuuta.

Sen jälkeen Kettunen vaati, että hallinto-oikeus kumoaa kaupunginhallituksen päätökset ja asia palautetaan uudelleen käsiteltäväksi.

Lokakuun lopulla Pohjois-Suomen hallinto-oikeus päätti jättää Kettusen tekemän valituksen tutkimatta.

Samalla se poisti kaupunginhallituksen tekemän päätöksen oikaisuvaatimuksen hylkäämisestä, koska kaupunginhallituksen ”kannanotto olla ryhtymättä enempiin toimenpiteisiin on […] rinnastettavissa vain valmistelua koskevaan päätökseen”. Toisin sanoen se ei ole varsinainen päätös, josta voisi tehdä valitusta.

Rikosoikeuden emeritusprofessorin Matti Tolvanen arvioi Kainuun Sanomille, että sorsien ruokkimista koskeva valituskierre lähenee loppuaan:

– Kaupunginhallituksella ei ole toimivaltaa kieltää tai kumota ympäristöteknisen lautakunnan tekemää päätöstä, koska lautakunta on tässä tapauksessa toimivaltainen elin. Lopputulos pitää vain siet ää.

Kettusen näkemyksen mukaan kuntalaisaloite jää kuitenkin käytännössä edelleen käsittelemättä. Hän lähetti kaupungille kirjelmän, jossa vaatii, että kuntalaisaloite on välittömästi siirrettävä ympäristöteknisen lautakunnan käsittelyyn.

– Jos vetkuttelevat ja yrittävät jarruttaa, on seuraava vaihe se, että teen kantelun eduskunnan oikeusasiamiehelle virkamiesten menettelystä.

”Loppuunkäsitelty”

Ympäristöteknisen lautakunnan nykyisen puheenjohtaja Antero Kyllösen (vas) mukaan lautakunta toki käsittelee asian, jos asia jotain kautta sen käsiteltäväksi vielä tulee, mutta toistaiseksi asia on loppuunkäsitelty.

– Ainakaan tällä hetkellä siihen ei ole tulossa mitään uutta. Siinä on ollut niin monta käännettä ja käynyt oikeudessa, mutta se kuuluu edellisen teknisen lautakunnan päätöksiin.

Kyllönen ei myöskään usko, että tilanne aiheuttaa lintujen joukkokuolemia, kuten ruokkijat pelkäävät.

– Suurin osa muuttaa pois. Jos ei ole ruokaa, niin jonnekin ne menevät. Ei ainakaan minun tietooni ole tullut lintukuolemia, joihin he vetoavat.

Samaa sanoo kaupungininsinööri Nousiainen.

– Suomessa on laki eläinten hyvinvoinnista ja siihen on määritelty tahot, jotka valvovat eläinten hyvinvointia. Jos näin kävisi, siihen olisi menettelytavat, mutta toimitaan lain mukaan.

Kyllösen mukaan lintujen ruokintaa ei voida rakentaa yhden tai kahden henkilön varaan kestävästi.

– Siinä on tiettyjä henkilöitä sitä hoitamassa, mutta kuka yksiselitteisen vastuun ottaa vastuun pitkässä juoksussa? Kyllönen kysyy.

– Tiedän monesta muusta asiasta, että innostutaan ja ollaan hoitamassa ja tekemässä kaikkea, mutta hyvin nopeasti se lopahtaa.

Nevaranta muistuttaa, että vapaaehtoiset ovat ruokkineet lintuja jo kohta viisitoista vuotta, joten mistään päähänpistosta ei ole kyse.