EU on Ukrainan tärkein tukija, mutta suhteeseen on hiipinyt jännitteitä, joista harva vielä puhuu avoimesti. Ulkopoliittisen instituutin tutkijan mukaan sodan jälkeen reaktio voi olla odottamaton.


Ukrainalaiset ja heidän tukijansa osoittavat tukea Ukrainalle ja Euroopalle Krakovan keskustassa elokuussa 2022. Kuvituskuva. AOP
Ukrainan ja Euroopan unionin suhde on syventynyt voimakkaasti sen jälkeen, kun Venäjä aloitti täysimittaisen hyökkäyssodan helmikuussa 2022.
EU:sta on tullut Ukrainan tärkein poliittinen ja taloudellinen tukipilari, joka on sitoutunut rahoittamaan maan puolustusta, jälleenrakennusta ja uudistuksia.
Euroopan parlamentin tutkimuslaitoksen mukaan EU:n kokonaisapu Ukrainalle sodan alkamisesta syyskuuhun 2025 asti on noin 173,5 miljardia euroa.
Lukuun on sisällytetty taloudellinen ja humanitaarinen apu, sotilaallinen tuki sekä apu Ukrainasta paenneiden tukemiseksi EU-maissa.
Summa ei sisällä EU-maiden omia pakolaismenoja, jotka Kiel-instituutin arvion mukaan ovat nousseet noin 147 miljardiin euroon.
Euroopan komissio julkaisi lisäksi tiistaina raportin, jonka mukaan Ukraina on edennyt huomattavasti EU-jäsenyyden tiellä, mutta sen uudistustahti on alkanut hidastua.
Komissio varoittaa, että erityisesti korruptionvastaiset instituutiot eivät ole vielä saavuttaneet täyttä itsenäisyyttä ja toimintakykyä, ja oikeuslaitoksen riippumattomuus tarvitsee selkeää vahvistamista.
Ruusuiselta näyttävään suhteeseen on siis kertynyt jännitteitä.
Kasvava pettymys
Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Ryhor Nizhnikau sanoo Iltalehdelle, että Ukrainassa pinnan alla kytee kasvava pettymys Eurooppaan.
– Sodan jälkeen Euroopan on varauduttava massiiviseen EU-vastaiseen reaktioon Ukrainassa. Monet ukrainalaiset kokevat, että heidät on petetty ja jätetty yksin, Nizhnikau sanoo.
Tutkijan mukaan pettymys on todellista, vaikka sitä ei vielä ilmaista julkisesti, koska Ukraina on niin riippuvainen lännen tuesta.
– Eurooppalaiset poliitikot katsovat omaa tukeaan positiivisesti ja sanovat: ”Katsokaa, kuinka paljon enemmän teemme nyt kuin ennen vuotta 2022”, ja se on totta.
– Mutta ukrainalaiset vertaavat tätä siihen, mitä heille luvattiin – ja sillä mittarilla Eurooppa jää vajaaksi.
Nizhnikaun mukaan Ukrainassa lännen tukea kiitetään julkisuudessa, mutta samalla vihjataan, että lupauksia ei pidetty.
– Ukrainan johto suurentelee jokaisen lännestä tulevan positiivisen lausunnon, mutta jättää syyllisen nimeämättä, kun lupauksia ei täytetä. Kaikki kuitenkin tietävät, keitä tarkoitetaan.
Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Ryhor Nizhnikau sanoo, että monet ukrainalaiset kokevat EU:n pettäneen heidät. Ulkopoliittinen instituutti
Turhautuminen ei tarkoita epäluottamusta
Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin apurahatutkija Yuliia Kurnyshova ei allekirjoita väitettä siitä, että ukrainalaiset olisivat pettyneet EU:hun.
Kurnyshovan mukaan ukrainalaiset ovat turhautuneita unionin päätöksenteon hitauteen ja sisäisiin ristiriitoihin, mutta se ei tarkoita epäluottamusta Eurooppaa kohtaan.
– Ukrainalaiset eivät koe, että heidät olisi petetty.
Kurnyshovan mukaan sodan aikana EU:sta on tullut entistä tärkeämpi liittolainen, ja ukrainalaiset ymmärtävät, että jäsenyyteen liittyvät vaatimukset palvelevat ennen kaikkea heidän omaa tulevaisuuttaan.
Yksi ukrainalaisia hämmästyttävä asia liittyy Venäjän jäädytettyihin varoihin ja niiden käyttämiseen Ukrainan hyväksi.
– Ukrainalaiset eivät ymmärrä, miksi jäädytettyjä Venäjän varoja ei pystytä käyttämään Ukrainan jälleenrakennukseen. On luonnollista, että hyökkääjä maksaa sodasta, ei eurooppalainen veronmaksaja.
EU ei ole päässyt yksimielisyyteen Venäjän jäädytettyjen varojen käyttämisestä Ukrainan hyväksi. AOP
Tärkein liittolainen
Kurnyshova nostaa Euroopan komission raportista esiin, että suurimmassa osassa dokumentissa mainituista asioista edistystä on tapahtunut joko kohtalaisesti tai hyvin.
Hän huomauttaa myös, että Eurooppa nähdään Ukrainassa luotettavana kumppanina, etenkin verrattuna Donald Trumpin Yhdysvaltoihin.
– Sodan aikana EU:sta on tullut Ukrainan tärkein liittolainen. Ei ole muuta suuntaa, johon Ukraina voisi mennä.
Kriitikoiden mukaan presidentti Volodymyr Zelenskyi pyrkii keskittämään valtaa ja heikentämään demokraattisia rakenteita.
Kurnyshovan mukaan ukrainalaiset kuitenkin ymmärtävät, että Brysselin vaatimien reformien peruutukset voivat vaikuttaa dramaattisesti maan EU-tiehen.
Kurnyshova sanoo, että Ukrainan kysymys on lopulta liian tärkeä epäonnistumaan.
– EU:n laajentuminen Ukrainaan määrittää koko Euroopan turvallisuusarkkitehtuurin ja unionin tulevaisuuden.