Eläkeuudistukselle tuli kova tyrmäys taloustieteen professorilta. Nyt uudistusta valmistellut SAK:n puheenjohtaja kuittaa takaisin.
SAK:n Jarkko Elorannan mielestä kyseessä ovat yksittäisten asiantuntijoiden näkemykset. Jani Korpela
Ammattiliittojen keskusjärjestö SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta puolustaa kritiikkivyöryn kohteeksi joutunutta eläkeuudistusta.
Lausuntokierrokselle joulukuun alussa lähtevässä eläkeuudistuksessa lisätään eläkesijoitusten osakepainoa, mikä kasvattaa eläkerahastojen riskinottoa.
Jatkossa suurempi osa eläkemaksuista ohjataan rahastoihin, kiinteistösijoituksiin tuodaan velanottomahdollisuus ja työeläkeindeksin nousua rajoitetaan.
Kovaa ryöpytystä
Taloustieteen arviointineuvoston puheenjohtaja, professori Niku Määttänen arvosteli eläkeuudistusta kovin sanoin Työeläkepäivä-tapahtumassa keskiviikkona.
Määttänen sanoi, ettei uudistus ole riittävä, koska siinä ei korjata eläkejärjestelmän ”rönsyjä”, kuten leskeneläkkeitä, tutkinnoista syntyviä eläkekertymiä ja työttömyysjaksoista kertyviä eläkkeitä.
Iltalehti on aiemmin kertonut, että eläkkeiden rahastoinnin kasvattaminen johtaa lähivuosikymmeninä julkiseen talouteen heikentävästi, mutta pitkällä aikavälillä se tuottaa enemmän eläkevaroja. Tavoitteena on vahvistaa julkista taloutta 0,4 prosenttiyksiköllä, mutta se saavutetaan vasta 2140-luvulla.
Kuitti kriitikoille
Eläkeuudistus on neuvoteltu työmarkkinajärjestöjen kesken. Nyt SAK:n puheenjohtaja Eloranta vastaa eläkeuudistukseen kohdistettuun kritiikkiin sanomalla, että järjestöt ovat tähänkin asti pitäneet eläkejärjestelmästä erittäin hyvää huolta.
– Paljon parempaa huolta kuin tästä julkisesta taloudesta poliitikot ovat pitäneet. Näin tulee varmasti tapahtumaan jatkossakin, Eloranta sanoo Iltalehdelle.
Niku Määttäsen mielestä eläkeuudistus pitäisi tehdä kokonaan uusiksi. OUTI JÄRVINEN
– Jos tässä jotain dramaattista vaikkapa sijoitustoiminnan osalta tapahtuisi, niin uskon, että työmarkkinajärjestöt siinä vaiheessa kyllä palaavat pöytään ja ryhtyvät sitten keskustelemaan asioista.
Eloranta kuittaa Määttäsen kritiikin sanomalla, että yksittäisten asiantuntijoiden ajatukset tiettyjen etuuksien heikentämisestä tai eläkkeiden korvausasteen alentamisesta ovat heidän omia näkemyksiään.
– Työmarkkinajärjestöt, jotka kuitenkin tämän lystin maksavat, ovat päätyneet tämäntyyppiseen ratkaisuun, Eloranta tiivistää.
Kovempaa riskiä
Vaikka eläkeyhtiöille mahdollistetaan suurempi riskinotto sijoittamisessa, uudistukseen ei ole luotu mekanismia siltä varalta, että riskit realisoituvat.
Järjestelmään luodaan eläkekorotuksia leikkaava inflaatiovakautin, joka kuitenkin toimii vain tilanteessa, jossa inflaatio ylittää palkkojen nousun kahtena vuotena peräkkäin.
Onko riskeihin varauduttu riittävällä tavalla?
– Vakavaraisuussäännöt ja riskienhallinta ovat tietysti siellä eläkeyhtiöissä, Eloranta vastaa.
– Ja totta kai siellä tehdään niiden sääntöjen puitteissa ratkaisuja. En usko, että tässä nyt kuitenkaan tehdään sen tyyppistä, että olisimme jotenkin vastuuttomalla tiellä tässä sijoittamisessa.
Elorannan mukaan yhteiskunnassa oli ennen uudistusta paljonkin keskustelua, että riskitasoa voidaan nostaa.
– Meillä on kuitenkin kokonaisuudessaan lähes 300 miljardia sijoitettavaa varallisuutta eläkejärjestelmässä. Se kestää myös sitä, että välillä mennään vähän alaskin päin.
Mitä vastaatte niille ihmisille, jotka ovat huolissaan sijoitusriskien kasvattamisesta?
– Esimerkiksi nuorten näkökulmasta erittäin merkittävää on myös vanhuuseläkerahastoinnin vahvistaminen, joka turvaa heidän eläkettään tulevaisuudessa ja vähentää maksupainetta merkittävästi muutaman kymmenen vuoden päästä, Eloranta vastaa.
Kääntöpuolena on se, että rahastoinnin lisäämisen myötä eläkeuudistuksen vaikutus julkiseen talouteen on negatiivinen. Positiiviset vaikutukset tulevat vasta useiden vuosikymmenien päästä.
SDP-liitto rakoilee?
Julkisuudessa on viime aikoina puhuttanut myös velkajarru, joka rajoittaa julkisen talouden velkaantumista EU-sääntöjä tiukemmin.
SAK:n uusi pääekonomisti Patrizio Lainà suhtautuu velkajarruun kielteisesti. Jukka Eratuli
EU-sääntöjen mukaan velkasuhde saa olla enintään 60 prosenttia, mutta velkajarrulla se on tarkoitus painaa 40 prosenttiin.
Perinteisesti SAK:ta lähellä oleva oppositiopuolue SDP on sitoutunut velkajarruun, mutta SAK:n pääekonomistina maanantaina aloittava Patrizio Lainà on tyrmännyt sen kovin sanoin.
Lainàn mielestä velkajarru voi hyydyttää talouskasvua merkittävästi ja johtaa jopa 20 miljardin euron sopeutuksiin yhden vaalikauden aikana.
Heijastelevatko nämä lausunnot SAK:n näkemyksiä?
– Mielestäni on hyvä, että talouspoliittista keskustelua käydään ja esitetään myös kriittisiä näkemyksiä, Eloranta sanoo.
– Tämän velkakuripolitiikan lopputulemat eivät välttämättä ole olleet parhaita. Ei työllisyyden, talouskasvun, sosiaalisen kehityksen, yhteiskuntien eheyden ynnä muun kannalta, hän jatkaa.
SAK:n velkajarrusta antamassa lausunnossa kuvaillaan, että EU-sääntöjä kireämpi velkasuhdetavoite on ”tarpeetonta ja haitallista”.