Muualla Suomessa voidaan vain ihmetellä, että mitä siellä Kuopiossa laitetaan hanaveteen?
- Kuopiolla on miesten ja naisten joukkue jääkiekon, jalkapallon ja lentopallon pääsarjoissa.
- Mestaruutta kaupungissa on juhlittu noin vuoden sisään peräti neljästi. Tai viidesti, kun yksi cup-mestaruus ynnätään mukaan.
Runsaan 125 000 asukkaan Kuopio on Suomen kaupungeista vasta kahdeksanneksi suurin, mutta maan suurimmissa palloilulajeissa se pitää muuta Suomea pilkkanaan.
Kuopiolaiset ovat noin vuoden sisään juhlineet jääkiekossa, jalkapallossa ja lentopallossa yhteensä neljää Suomen mestaruutta.
KalPa voitti viime keväänä jääkiekon miesten SM-liigassa seurahistoriansa ensimmäisen mestaruuden.
Saman tempun teki Puijo Wolley lentopallon naisten Mestaruusliigassa.
Veikkausliigassa KuPS pani paremmaksi päästyään maanantaina juhlimaan jo toista peräkkäistä ja kaikkiaan kahdeksatta mestaruuttaan.
Edellinen tuli vain vuotta aiemmin, jolloin KuPS oli cup-voittonsa ansiosta jopa tuplamestari. Tälläkin kaudella se pelasi cupin finaalissa, mutta titteli lipesi täpärästi HJK:lle.
Veikkausliigassa KuPSin mitaliputki venyi jo yhdeksän vuoden mittaan. Kansallisessa liigassa se otti pronssin ja kolmen kullan jatkoksi nyt toisen peräkkäisen hopean.
Myös jääkiekossa kuopiolaisilla on naisten pääsarjajoukkue, kun KalPa pelaa Auroraliigassa.
Pitkät perinteet
KuPSin pääomistaja Ari Lahti on myös Suomen Palloliiton puheenjohtaja ja Uefan hallituksen jäsen. Inka Soveri
Kuopiolaisten ällistyttävä menestys ei perustu rahaan. Pohjois-Savon maakuntakeskus ei kuulu maan suurimpiin markkina-alueisiin, eivätkä kuopiolaisseurojen resurssit ole sarjojensa suurimpia.
KuPSin 1,2 miljoonan euron pelaajabudjetti on kylläkin HJK:n (2,6 miljoonaa) jälkeen Veikkausliigan toiseksi suurin – kiitos seuran kehittämiseen merkittävästi investoineen pääomistaja Ari Lahden – mutta KalPan joukkue on vasta SM-liigan seitsemänneksi kallein.
KalPa on ilmoittanut pelaajabudjetikseen 2,5 miljoonaa, mikä on miljoona euroa vähemmän kuin suurimman lukeman ilmoittaneella Tapparalla.
Enemmän kuin rahaan, kuopiolaisten menestys perustuu osaamiseen. Mutta on siinä muutakin.
– Kuopio on aina ollut palloilukaupunki. Täällä on aikoinaan ollut kolme mestaruussarjan jalkapallojoukkuettakin yhtä aikaa, eli perinteitä on, Hannu Kapanen muistuttaa.
Vuonna 1982 Kuopion Palloseura, Kuopion Pallotoverit ja Kuopion Elo tosiaan kaikki pelasivat SM-sarjassa.
Palloilukulttuuri
KuPSin Ibrahim Cissé tuuletti maalia sydämensä kyllyydestä viime sunnuntain Inter-voitossa. Mideasfi / AOP
Joensuulaislähtöinen mutta jo vuosikymmeniä Kuopion jääkiekkoilussa vaikuttanut Kapanen, 74, on oikea ihminen valottamaan kaupungin urheilumenestystä. Hänet tunnetaan niin sanotun Kapasten klaanin metusalemina.
– KalPa on mennyt ylä- ja alamäkeä, mutta se pelaa iloista, karjalaista jääkiekkoa, kun on Sortavalasta lähtöisin. Sortavalan Palloseura aikanaan evakkona tuli tänne, Kapanen taustoittaa.
– Lentopallo on sekin aikoinaan ollut täällä tosi kova.
KuPS-Volley voitti vuosina 1991–2000 kahdeksan miesten SM-kultaa. Sen yllättävän konkurssin jälkeen on Savo Volley ollut tällä vuosikymmenellä kolmesti mitaleilla. Saman tempun on tehnyt Puijo Wolley naisten puolella.
– Joka lajissa näitä yhdistää taituruus. Peli perustuu taitoon, Kapanen määrittelee kuopiolaista palloilukulttuuria.
– Silloin aikoinaan, kun tulin Kuopioon, KuPSiin liittyi sanonta, että elä laakase, naatitaan! Ensin hassutellaan ja sitten vasta tehdään se maali.
– Ja KalPallahan identiteetti on Pekka Virran myötä perustunut taitoon, muistuttaa Kapanen, joka turkulaisen ensimmäisellä Kuopion-kaudella 2006–07 toimi hänen työparinaan KalPan kakkosvalmentajana.
Aiemmin Kapanen toki oli toiminut useissa liigaseuroissa myös päävalmentajana, KalPassakin kahdesti.
– Peksi minulta kysyi, että mikä on jääkiekossa minulle numero yksi, ja minä sanoin, että taito.
Kaiken natsattava
Hannu Kapanen toivoo parannusta KalPan ja KuPSin olosuhteisiin. Pasi Liesimaa
KalPan mestaruus tuli viime keväänä juuri Kapasen kertomalla kuopiolaisella peli-identiteetillä. Nyt joukkue on SM-liigassa vasta kahdeksantena. Se on kuitenkin mukana laajassa kärkikastissa, jossa piste-erot ovat pieniä.
– Yksi jalkapallomies sanoi minulle, että Hannes, kyllä KalPalla on kova työ saada toinen mestaruus niin kuin KuPS voitti niitä kaksi peräkkäin, Kapanen kertoo.
Hän ei lähtenyt näkemystä kiistämään, vaikka huomauttaakin, ettei tavoite ole mahdoton.
– Mutta kaikki pitää natsata kyllä taas niin kohdalleen.
Kova kilpailu
KuPSia Kapanen kiekkomiehenäkin onnittelee tuoreesta mestaruudesta lämpimästi, mutta pelkkää auvoa lajien yhteiselo ei Kuopiossakaan ole.
Jääkiekon, jalkapallon ja lentopallon lisäksi kaupungissa harrastetaan muitakin urheilulajeja, ja kaikki kilpailevat samoista sponsoreista ja junioreista.
– Kilpailu on kovaa, se pitää paikkansa, Kapanen vahvistaa.
– Ei minulla ole mitään jalkapalloa vastaan, päinvastoin, mutta yhteistyötä pitäisi pystyä tekemään enemmän, hän viestittää eri lajien suuntiin.
– Jääkiekon kohdalla vielä se tekee hankalaksi, kun laji alkaa olla aika kallis harrastaa.
Areena ja stadion
Olosuhteissakin on toivomisen varaa. Vuonna 1979 avattu ja 2018 remontoitu KalPan kotihalli ajaa toistaiseksi asiansa, vaikka Niiralan monttuna tunnettu areena ei kuulu SM-liigan edustavimpiin.
KuPS pelaa kotiottelunsa Keskuskentän jalkapallostadionilla, jonka rakennussuunnitelma – toimintojen kohentaminen ja kapasiteetin kasvattaminen – on Kuopion kaupungin ikuisuushanke.
Syyskuussa kaupunki kertoi rakentamisen etenevän päätöksentekoon. Uuden suunnitelman mukaan Mölymäelle nousee stadion, johon mahtuu Uefan neloskategorian vaatimat 8 000 katsojaa.
– Liian pitkään sen kanssa on kestänyt, Kapanen tukistaa päättäjiä.
Torstaina KuPS nappasikin ”kotijoukkueena” Tampereella ensimmäisen voittonsa Konferenssiliigan lohkovaiheessa, kun Slovan Bratislava kaatui mitat täyttävällä Tammelan stadionilla lukemin 3–1.
– Myös jäähalli on aikansa elänyt. Sekin pitäisi pystyä uudistamaan ja vähän laajentamaan. 7 000:n maksimi olisi Kuopiossa hyvä, mutta onko syytä ruveta tuota rakentamaan vai olisiko uuden hallin paikka sitten ajallaan, Kapanen pohtii viitaten monessa muussa kaupungissa eteneviin areenahankkeisiin.
– Jos ne kaikki 3–4 saavat uudet jäähallit, niin Kuopio jää automaattisesti jalkoihin yleisömäärissä ja palvelutasossa, hän huolehtii.
Liigan uudistus
SM-liigan supistamisesta ja jaosta kahteen tasoon odotetaan päätöstä marraskuun lopussa, ja jopa kokonaan uusi kiekkoliigakin on vireillä.
Miten asiat ratkeavatkaan, Kapasella on selvä näkemys KalPan asemasta Suomi-kiekossa jatkossakin.
– KalPan rooli tulee olemaan siinä, että se on kärkijoukkueita ihan ehdottomasti.
Veikkausliigan viimeinen kierros pelataan sunnuntaina:
