Keskimääräiset kuukausittaiset kokonaiseläkkeet ovat kasvaneet 160 eurolla vuosina 2014–2024.


Vanhuuseläkkeensaajien keskimääräinen kokonaiseläke oli 2 194 euroa kuukaudessa vuonna 2024. Kuvituskuva. TIINA SOMERPURO
Eläketurvakeskuksen julkaisema indikaattoriraportti osoittaa, että omaeläkkeensaajien keskimääräinen kokonaiseläke oli 2 100 euroa kuukaudessa vuonna 2024, kun se oli 1 940 euroa kuussa vuonna 2014. Kuukausieläke on siis kasvanut 160 eurolla.
Omaeläkkeensaajien eläkkeellä tarkoitetaan työ- ja kansaneläkejärjestelmästä vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkettä saavien keskimääräistä kokonaiseläkettä.
Vanhuuseläkkeensaajien keskimääräinen kokonaiseläke oli 2 194 euroa kuukaudessa vuonna 2024. Tarkastelujakson aikana vuodesta 2014 vanhuuseläkkeiden taso on noussut seitsemän prosenttia.
Lue myös Talouselämästä:
Omaeläkkeensaajien ja työssäkäyvien tulosuhde on pysynyt melko tasaisena viimeiset kymmenen vuotta, ja se on ollut noin 50 prosenttia.
Keskieläke oli runsaat 52 prosenttia keskiansiosta vuonna 2021. Vuoden 2023 poikkeuksellisen suuret indeksikorotukset kohottivat suhteen lähes 55 prosenttiin.
Indikaattoriraportin mukaan eläkkeet kasvavat tämän jälkeen keskipalkkaa hitaammin.
– Vuoteen 2090 mennessä keskieläkkeen ja keskiansion suhde laskee 46 prosenttiin. Suurin vaikutus tulee elinaikakertoimesta, kerrotaan raportissa.
Elinaikakertoimella eläkkeen alkumäärä sopeutetaan vanhuuseläkeikäisten elinajanodotteen muutokseen. Elinaikakertoimen tarkoituksena on rajoittaa elinajan pitenemisestä johtuvaa eläkekustannusten kasvua ja lykätä eläkkeelle siirtymistä.
Raportti osoittaa myös, että suomalaiset jatkavat työelämässä entistä pidempään.
– Eläkeiän nousu on parantanut työllisyyttä ja vaikuttanut myönteisesti käsityksiin sopivasta eläkeiästä sekä palkansaajien että työnantajien näkökulmasta. Lisäksi eläkeikää lähestyvien koulutustason nousu ja työkyvyn paraneminen ovat tukeneet työurien pitenemistä. Pidemmät työurat näkyvät myös eläkkeellä työskentelyn yleistymisenä, tutkimusosaston päällikkö Susan Kuivalainen kertoo Eläketurvakeskuksen sivustolla.
Kehitys on erityisen merkittävää 60–64-vuotiaiden ikäryhmässä, jossa työllisyysaste on noussut vuosituhannen alun 26 prosentista lähes 65 prosenttiin.
Juttu on julkaistu alun perin Talouselämässä.