Nyt eletään pahinta myyräkuumeaikaa. Metsämyyräkannat ovat nyt ennätyksellisellä tasolla. Muista nämä asiat, kun laitat mökkiä talviteloille.

Metsämyyrä levittää puumala-virusta. Suurin osa sen aiheuttamista tautitapauksista ajoittuu elo- ja tammikuun välille. Adobe Stock / AOP

Puumala-viruksen aiheuttaman myyräkuumeen tautiriski on nyt suurimmillaan.

Luonnonvarakeskus (Luke) kertoi tänään, että seurantojen perusteella metsämyyrien kannat ovat jopa ennätyksellisellä tasolla.

Korkeat metsämyyräkannat lisäävät merkittävästi myyräkuumeriskiä. Riski on suuri etenkin loppusyksyllä, jolloin metsämyyrät hakeutuvat ihmisasutuksiin.

Luken mukaan jyrsijämäärät ovat kannanvaihtelun huippuvaiheessa eteläisen Suomen itäosissa, Keski-Suomen pohjoisosissa ja Etelä-Pohjanmaalla.

Muuallakin Oulun eteläpuoleisessa Suomessa myyräkannat ovat Luken mukaan runsastuneet tuntuvasti kuluneen vuoden aikana. Pohjois-Suomessa myyriä on niukasti.

Liiterit ja ulkorakennukset ovat paikkoja, joihin metsämyyrät helposti livahtavat. Adobe stock/AOP

Tällainen tauti on

Myyräkuumetta aiheuttava Puumala-virus tarttuu ihmisiin metsämyyrien kuivuneista ulosteista hengitysteiden kautta. Tutkimusten mukaan näyttää siltä, että tartunta voi olla mahdollinen myös maha-suolikanavan kautta.

Tartuntamahdollisuus on suurin ulkorakennuksissa, esimerkiksi liitereissä, jonne metsämyyrät pääsevät helposti.

Suomessa diagnosoidaan myyräkuumetta väestöpohjaan nähden eniten maailmassa, 1 000–3 000 tapausta vuosittain. Eniten tautitapauksia havaitaan maan itä- ja keskiosissa.

Sairauden epidemiavuosi on noin kolmen vuoden välein.

Myyräkuumeen itämisaika on 2-6 viikkoa. Oireita ovat korkea kuume, pahoinvointi, oksentelu, vatsa- ja selkäkivut sekä näköhäiriöt.

Sen sijaan flunssaan kuuluvia ylähengitystieoireita oireisiin kuuluu harvoin.

Joskus infektio voi kuitenkin olla niin vähäoireinen, ettei sen takia hakeuduta lääkäriin. Se voi olla myös täysin oireeton.

Tauti ei tartu ihmisestä toiseen. Suurin osa sairastuneista on aikuisia, lapsilla myyräkuume on harvinainen.

Jos korkeaan kuumeeseen liittyy keskushermoston oireita, esimerkiksi selittämätöntä rauhattomuutta, virtsamäärien pienenemistä tai näön tarkkuuden ongelmia, myyräkuumetta on syytä epäillä ja hakeutua lääkäriin. Adobe stock/AOP

Munuaisten toiminta palautuu

Joskus tauti on niin vakavaoireinen, että tarvitaan sairaalahoitoa. Näin toimitaan, jos potilaan yleistila on heikentynyt, virtsaneritys on vähentynyttä, verenpaine on matala, jos potilas oksentelee tai hänellä todetaan laboratoriotutkimuksissa selvät munuaisvaurion löydökset.

Useimmilla sairaalahoidossa olleilla potilailla todetaan vaihtelevanasteinen akuutti munuaisvaurio. Sen ennuste on kuitenkin hyvä.

Myyräkuumeeseen ei ole varsinaista parantavaa lääkitystä, vaan potilaan hoito on oireenmukaista. Kuumetta voidaan alentaa, kipuja ja nestetasapainoa hoitaa sekä tarvittaessa tukea munuaisten toimintaa dialyysihoidolla. Dialyysihoitoa kuitenkin tarvitaan harvoin.

Uupumisoireet sairastumisen jälkeen voivat jatkua pitkäänkin.

Terveyskirjaston mukaan taudin sairastettuaan saa pitkään kestävän tai jopa elinikäisen immuniteetin.

Näin vähennät riskiä:

1. Myyräkuumeen voi saada useimmiten kesämökeiltä, ulkorakennuksista ja liitereistä, joihin myyrät pääsevät livahtamaan.

2. Kun siivoat tyhjillään ollutta tilaa, vältä pölyn levittämistä ympäriinsä. Suljetuissa paikoissa kannattaa lisäksi käyttää tasokasta hengityssuojainta.

3. Imuroimista tai lakaisua parempi tapa on käyttää 60-asteista saippuavettä, sillä tutkimusten mukaan aiheuttajavirus tuhoutuu lämpimän veden ja pesuaineiden vaikutuksesta. Jos imuroit, käytä ainakin Hepa-luokan suodatinta, joka voi estää viruspölyn nousemisen ilmaan.

4. Puumala-virus säilyy huoneenlämmössä ainakin pari viikkoa. Parasta olisi, jos sisätiloihin tuodut polttopuut poltettaisiin mahdollisimman pian. Pese myös kädet puiden käsittelyn jälkeen.

5. Syksyllä sisätiloihin hakeutuneet metsämyyrät on suositeltavaa pyytää pois mahdollisimman pian. Käytä hengityssuojainta ja hanskoja, kun poistat myyriä niille tarkoitetuista loukuista.

6. Myyrien pääsyä rakennuksiin voi estää käyttämällä hyvin tiheää metalliverkkoa erityisesti ulkolaudoituksen ja sokkelin välisessä tilassa.

Lähde: Terveyskirjasto.fi, Iltalehden arkisto