Asiantuntijat arvioivat, että vuonna 2022 syntynyt solidaarisuusaalto on kulumassa loppuun.


Mielenosoittajat kantavat Puolan lippua Venäjän hyökkäyssodan kolmantena vuosipäivänä. ZumaWire / MVPHOTOS
Kansalaismielipide ukrainalaisia pakolaisia kohtaan on muuttunut Puolassa, joka on Ukrainan tärkeimpiä tukijoita. Aiheesta uutisoi uutistoimisto Bloomberg.
Puola on suhtautunut varsin solidaarisesti Venäjän hyökkäyksen kohteeksi joutuneeseen Ukrainaan. Puola on ottanut vastaan lähes miljoona ukrainalaispakolaista ja merkittävä osa Ukrainaan lähetettävästä aseavusta kulkee Puolan kautta.
Kuukausi Venäjän hyökkäyksen jälkeen noin 94 prosenttia puolalaisista tuki ukrainalaispakolaisten vastaanottamista. Viime kuussa toteutetussa mielipidemittauksessa tuki on kuitenkin laskenut vain 48 prosenttiin. Puolan oikeusasiamies on myös huomauttanut ukrainalaisiin kohdistuvan syrjinnän ja vihapuheen kasvusta.
Muutosta on nähty myös politiikan tasolla. Tänä vuonna Puolan presidentiksi noussut oikeistokonservatiivinen Karol Nawrocki muun muassa käytti veto-oikeuttaan ja tyrmäsi lain, joka olisi jatkanut ukrainalaispakolaisille myönnettyjä sosiaalitukia.
Puolan presidentti Karol Nawrocki vieraili Helsingissä syyskuun alussa. Maarit Pohjanpalo
Samalla pakolaisten määrä on kasvanut entisestään. Puolan rajaviranomaiset laskivat, että maahan saapui syksyllä lähes 100 000 18–22-vuotiasta ukrainalaismiestä sen jälkeen, kun Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi höllensi rajoituksia maasta poistumiseen. Paluuliikennettä oli samana ajanjaksona puolet vähemmän.
Bloombergin haastattelemat asiantuntijat arvioivat, että vuonna 2022 syntynyt solidaarisuusaalto on kulumassa loppuun. Ukrainalaispakolaisten tarjoama helpotus maan työvoimapulaan on kiihdyttänyt Puolan talouskasvua, mutta Krakovan Jagellon yliopiston ekonomisti Jan Brzozowski sanoo, ettei puolalaisten tulisi ottaa heidän työpanostaan itsestäänselvyytenä.
– Kukaan ei pakota heitä pysymään Puolassa, eli he voivat muuttaa Saksaan, Ranskaan tai muihin EU-maihin, hän sanoo.
– Negatiivinen asenne tulee vaikuttamaan siihen.
Vaikka vaikea historia Venäjän kanssa yhdistää Ukrainaa ja Puolaa, on maiden välillä myös omat historialliset traumansa. Maiden välejä ovat hiertäneet toisen maailmansodan aikana tapahtuneet Volynian ja Itä-Galitsian joukkomurhat, joissa ukrainalaisnationalistit tappoivat jopa 100 000 puolalaista.
Asiaa on selvitetty diplomaattitasolla, ja maat sopivat tänä vuonna, että Ukraina sallii uhrien maasta kaivamisen sen maaperällä. Elokuussa nähtiin kuitenkin yhteenottoja Varsovassa pidetyssä rap-konsertissa, jossa ainakin yhdellä osallistujalla nähtiin ukrainalaisnationalistien lippu.
Tapahtumien seurauksena pääministeri Donald Tuskin hallitus karkotti maasta 57 ukrainalaista. Useat ukrainalais- ja puolalaispoliitikot ovat varoittaneet, että joukkomurhien muistopäivä ensi heinäkuussa tarjoaa Venäjälle otollisen tilaisuuden yrittää heikentää maiden välisiä suhteita.