Kannattaako auto vaihtaa säännöllisesti uuteen vai ajaa loppuun? Yksiselitteistä vastausta ei ole, sanoo Autoliiton koulutuspäällikkö Teppo Vesalainen.
Vesalaisen työnantaja Autoliitto ei edusta sen paremmin varaosakauppiaita kuin maahantuojia, vaan se on yksityisautoilijoiden edunvalvontajärjestö.
Vielä joitain vuosia sitten Autoliitto käytti laskelmaa, jonka mukaan uuden auton arvo laskee 18 prosenttia ensimmäisen vuoden aikana ja sen jälkeen 14 prosenttia per vuosi.
Nykyisin kaava ei ole enää käytössä, sillä joidenkin autojen arvo voi pudota nopeamminkin.
– Jos jonkun mallin hinta putoaa yhtäkkiä monta tonnia, myös vastaavan käytetyn auton hinta romahtaa. Tätä on tapahtunut vuoden, parin sisällä varsinkin sähköautoille.
Käytännössä siis muutaman vuoden ikäistä autoa uuteen vaihtava voi joutua maksamaan ennakoitua enemmän välirahaa kauppiaalle.
– Markkinoiden epävarmuutta lisää se, ettemme tiedä, mitä vauhtia sähköistyminen etenee ja miten se vaikuttaa muiden käyttövoimien haluttavuuteen tulevaisuudessa. Haluttavuus taas kulkee käsi kädessä jälleenmyyntiarvon kanssa.
Jos Teppo Vesalainen lähtisi ostamaan uutta tai käytettyä sähköautoa, hän valitsisi mallin, jonka hintaa on hiljattain pudotettu tuntuvasti. Tällöin on epätodennäköisempää, että pian odottaisi uusi iso pudotus.
Lataushybridit ovat Vesalaisen mielestä siirtymäajan tuotteita, kompromisseja niille, jotka eivät rohjenneet ostaa täyssähköautoa. Itse hän ei lataushybridiä hankkisi.
– Autoissa on sekä polttomoottorivoimalinja että sähköinen voimalinja. Se tarkoittaa, että niissä on tuplamäärä vikaantumismahdollisuuksia. Kun voimalinjat on ympätty yksiin kuoriin, on komponentteja jouduttu sijoittamaan paikkoihin, joissa ne ovat kurakelien armoilla.
Vesalainen on havainnut, että tiettyjen hybridiautomerkkien korjauskustannukset ovat nousseet kohtuuttoman suuriksi auton arvoon nähden. Miinuksena hän pitää myös sitä, että jos sähkövoimalinja vikaantuu, ei polttomoottoripuolikaan toimi.
Uusien polttomoottoriautojen hintakehitys on Vesalaisen mukaan vaikeasti ennustettavissa – niin vaikeasti, ettei hän ota siihen kantaa lainkaan.
– Taloudellisesti kaikista kannattamattominta on joka tapauksessa ihan uuden auton ostaminen. Niissä tulee arvonaleneman muodossa takkiin eniten.
Käytettyihin autoihin kannattaa perehtyä huolellisesti etukäteen, neuvoo Autoliiton Teppo Vesalainen. Kuva: SSS/Kirsi-Maarit Venetpalo
Mikäli autoa olisi ostamassa pelkän hankintahinnan perusteella, Vesalainen lähtisi etsimään enintään kymppitonnin maksavaa, mahdollisimman vähän ajettua yksilöä.
– Jos sattuisi löytymään oikein hyvin pidetty, noin kymmenvuotias auto, sillä ajaa helposti toiset kymmenen vuotta hyvällä tuurilla varsin edullisesti.
Käytettyä autoa ostaessa pitää Vesalaisen mukaan muistaa yksi sana: jos. Jos auto on huollettu asianmukaisesti, jos se on pesetetty säännöllisesti, jos siihen on teetetty ruostesuojaus…
– Epävarmuuksiin voi vaikuttaa siten, että tutustuu huolellisesti autoon ja sen huoltohistoriaan, tekee pitkän koeajon ja käyttää sen puolueettomassa kuntotarkastuksessa. Silti mukaan tarvitaan aina vähän tuuria.
Mikä sitten on vähän ajettu auto? Tarkkaa vastausta ei ole.
– Itse pyrkisin hakemaan alle satatuhatta ajetun, mutta taas monen mielestä alle 200 000 on vielä vähän ajettu. Kaikki riippuu merkistä ja mallista, jonkin verran käyttövoimastakin. Ihan kaikkiin merkkeihin osuu maanantaikappaleita.
Auton moottorin on kestettävä vähintään 300 000 ajokilometrin verran, on Kuluttajariitalautakunta linjannut. Kuvan Toyota Corollalla ajettiin yli 400 000 kilometriä. Kuva: SSS-arkisto/Kirsi-Maarit Venetpalo
Uusien autojen plussaksi Vesalainen laskee takuun. Takuun kestot vaihtelevat, joten niihinkin on syytä perehtyä ennen ostopäätöstä. Tärkeimmäksi uuden ja uudehkon auton eduksi hän nostaa turvallisuuden.
Teppo Vesalainen varoittaa, että etenkin kalliiden autojen rahoituksissa voi piillä sudenkuoppa. Jäännösarvorahoituksen kuukausierä voi olla pieni, mutta lainan suurempi viimeinen erä maksetaan kerralla pois.
– Viimeinen erä voi olla kalliissa autossa jopa kymmeniä tuhansia. Jos uuden vastaavan auton hintaan on tullut raju pudotus, voi olla velkaa huomattavasti enemmän kuin mitä auton arvo on. Rahoitusdiilit kannattaa tehdä mahdollisimman järkevälle pohjalle.
Käytetyn auton korjauskulut kasvavat usein sitä mukaa, kun auto ikääntyy ja ajokilometrien määrä nousee. Kuluttajariitalautakunnassa moottorin ja voimansiirron käyttöikänä pidetään tyypillisesti 300 000 kilometriä.
Käytettyjen autojen markkinoilla korostuvat Vesalaisen mukaan yksilökohtaiset erot niin autoissa kuin niiden käyttäjissäkin.
– Auton saa hirveään kuntoon jo muutamassa vuodessa, kun taas hyvin pidetyllä voi ajaa vuosikymmeniä.
Koska vanhasta autosta on sitten syytä luopua? Sekin on tapauskohtaista.
– Jos autoon tulee uusi vika heti, kun vanhan saa korjattua kannattaa miettiä, pystyisikö korjauksiin menevällä rahalla lyhentämään uudemman auton lainaa.
Teppo Vesalaisen vinkit: Selvitä ennen auton ostoa
- Kilpailuta vakuutukset. Niissä voi olla isoja eroja.
- Tutki molempien rengassarjojen jokaisen renkaan kunto. Jos myyjäliike lupaa toimittaa uudet talvirenkaat, sovi niiden malli ja merkki etukäteen.
- Sähköautoissa on isot renkaat, ja molemmat uudet rengassarjat voivat maksaa tuhansia euroja.
- Jos olet ostamassa tuontiautoa, varmista, että talvirenkaat sopivat Suomen oloihin.
Myös sähköauto tarvitsee huoltoa. Joissain huoltoliikkeissä sähköautoista otetaan kalliimpi tuntiveloitus kuin muista autoista. - Huomioi kokonaiskustannukset. Sähköautojen latauskustannuksiin vaikuttaa muun muassa se, lataako autoa kotona vai julkisilla latauspisteillä.
- Kotilatauksen hintaan vaikuttaa oma sähkösopimus.
- Varaudu myös muihin kustannuksiin, kuten muun muassa ajoneuvoveroon, katsastusmaksuihin sekä huolto- ja pesukuluihin.
Teksti: SSS/Kirsi Siekkinen
Näin salolaiset perustelevat autovalintansa
– Kyllä tällä pelillä painetaan niin kauan kuin paikat kestää, ja eiköhän se puoli miljoonaa tule täyteen, sanoo Simo Halinen kurvattuaan Citymarketin pihaan samppanjanvärisellä Mercedes-Benzillään.
Häntä voi pitää jo merkkiuskollisena, koska kyseessä on hänen kolmas Mersunsa.
– Tämä on 2,5-litraisella koneella varustettu luotettava diesel, ja mittarissa on reilut 200 000 kilometriä, Halinen kertoo.
Hänelle auton tärkeimpiä ominaisuuksia ovat mukavuus, turvallisuus, luotettavuus ja edulliset käyttökulut.
– Ajan pitkiä matkoja esimerkiksi lapsieni luo, joten diesel on käyttövoimana paras. Kyllä tällä pelillä painetaan niin kauan kuin paikat kestää, ja eiköhän se puoli miljoonaa tule täyteen.
Halinen osti vuoden 2011 mallisen auton muutaman vuoden ikäisenä. Uutena hinta oli noin 70 000 euroa, mutta käytettynä hän maksoi siitä vain 30 000.
Maaret Haapaniemi ajaa pääasiassa yksin, joten hän arvostaa kaupunkiajossa pientä ja vähäpäästöistä autoa. Kuva: SSS/Kirsi-Maarit Venetpalo
Maaret Haapaniemi luottaa kymmenen vuotta palvelleeseen Toyota Yarikseen, joka on toiminut ilman sen suurempia yllätyksiä.
– Suosin pientä ja vähäpäästöistä autoa. Tämä on jo neljäs Toyotani, ja olen ollut merkkiin todella tyytyväinen, Haapaniemi kertoo.
Vuoden 2015 bensiinimallissa huollot ovat sujuneet hänen mukaansa mutkattomasti. Hän tekee autovalinnat järkiperusteisesti.
– Minulle tärkeintä on, että auto vie paikasta A paikkaan B. En osta autoa tunnesyistä.
Säännölliset vuosihuollot pitävät kustannukset kurissa.
– Uskon, että tämä on viimeinen autoni, aion ajaa tällä niin pitkään kuin annetaan. Olen 70-vuotias ja ajokortin oikeus arvioidaan kai viiden vuoden välein. Haapaniemi kertoo.
Risto Mäkilälle auton tärkeimpiä ominaisuuksia on sen vetokyky – venetrailerin on kuljettava mukana vaivatta. Kuva: SSS/Kirsi-Maarit Venetpalo
Risto Mäkilä liikkuu vuosimallin 2021 BMW X1 -maasturi hybridillä.
– Minulle on tärkeää, että autolla voi vetää venetraileria, ja tällä nelivedolla se onnistuu hyvin, Mäkilä sanoo.
Hän vaihtaa autoa yleensä 3–4 vuoden välein, mutta aivan uutta ei hänelläkään ole tapana ostaa.
– Tällä oli ajettu 15 000 kilometriä, kun ostin sen. Nyt mittarissa on 60 000, ja eiköhän päivittäminen tule taas pian ajankohtaiseksi.
Täyssähköauto kävi hänellä jo harkinnassa, mutta toistaiseksi vääntö-ominaisuudet eivät hänen mielestään riitä.
– Veneen vetämiseen sähköauton vääntö ei ole vielä tarpeeksi hyvä. Tämä on ensimmäinen bemarini, ja ehkä viimeinen, ne ovat niin kalliita.
Jari Hellman kertoo, että Volkswagen ID -mallien lähtöhinnat ovat tulleet viime vuosina alaspäin, mikä näkyy myös käytettyjen autojen arvossa. Kuva: SSS/Kirsi-Maarit Venetpalo
Jari Hellman kulkee uudenkarhealla täyssähköisellä Volkswagen ID:llä. Myös hänen autollaan on mittarissa noin 60 000 kilometriä.
– Pitää olla matalat ylläpitokustannukset, hyvä ulkonäkö ja käytännöllinen. Olen jo sen verran iäkäs, että istuinkorkeuden täytyy olla riittävän korkea.
Sähköllä ajaminen on hänen mukaansa muita käyttövoimia selvästi edullisempaa.
– Sadan kilometrin ajo maksaa vain muutaman euron. Kesällä toimintamatka on noin 400 kilometriä ja talvella 300. Viime talvena ajoimme Lappiin, ja ne pakolliset kahvitauot olisi tullut pidettyä muutenkin kolmensadan kilometrin välein.
Hellmanin mukaan latausinfra on kehittynyt huomattavasti muutamassa vuodessa ja sen ei enää pitäisi olla este käyttövoimaa miettiessä.
– Vaihdan autoa 3–4 vuoden välein, vielä kun autossa on takuuta jäljellä ja siitä saa kohtuullisen vaihtohinnan. En osta autoa täysin uutena, koska se ei ole taloudellisesti järkevää.
Seuraava auto Hellmanien taloudessa on todennäköisesti myös sähköinen.
– Markkinoille on tullut valtavasti uusia sähköautomerkkejä ja toimintasäteet kasvavat koko ajan. Vaimoni piti edellisestä Nissan Qashqaista kovasti, mutta katsotaan, mihin lopulta päädymme, Hellman summaa.
Teksti: SSS/Viktor Brenner
Perehdy käytetyn auton turvajärjestelmiin
Käytettyjen autojen ostajien kannattaa nähdä vaivaa ja etsiä auto, jossa on ajonvakautusjärjestelmä sekä kaista-avustin. Näin neuvoo Autoliiton koulutuspäällikkö Teppo Vesalainen.
Vesalainen painottaa etenkin ajonvakautusjärjestelmän tärkeyttä. Se on ollut pakollinen uusissa autoissa jo lähes 15 vuotta, mutta järjestelmä on voitu hankkia lisävarusteeksi vanhempiinkin autoihin.
– Ajonvakautusjärjestelmä tutkii auton kulkusuuntaa ja vertaa sitä ohjauspyörän asentoon. Jos auto pyrkii muualle kuin kuljettaja haluaa, järjestelmä pyrkii auttamaan kuljettajaa hallinnan palauttamisessa – tiettyyn rajaan saakka, Vesalainen kertoo ja antaa esimerkin:
– Jos sohjoisella tiellä lähtee ohittamaan ja keskivallin kohdalla tekee hätäisen liikkeen omalle kaistalle, auto voi lähteä pyörimään ja päätyä vastaantulevien eteen. Ajonhallintajärjestelmä kääntää jarrujen avulla autoa haluttuun suuntaan ja pudottaa nopeutta.Myös kaista-avustimella varustettuja autoja löytyy käytettyjenkin markkinoilta. Se on ollut pakollinen uusissa autoissa muutaman vuoden ajan, mutta sitäkin on ollut tarjolla lisävarusteena jo pitkään.
Kaista-avustin pitää auton omalla kaistallaan, jos kuljettajan keskittyminen herpaantuu. Työnsä vuoksi paljon autoja koeajava Vesalainen on huomannut, että usein myyjät ja maahantuojien edustajat kerkeästi neuvovat, miten eri avustimet saa kytkettyä pois.
– Turvallisuusjärjestelmistä on apua vain, jos ne pidetään päällä. Kaista-avustin voi aluksi tuntua vähän inhottavalta, jos asetukset eivät ole kohdallaan, mutta siihen tottuu nopeasti.
Teksti: SSS/Kirsi Siekkinen